HÄIVÄHDYS JUMALAN TUSKAA
by David Wilkerson | February 2, 2012
"Silloin Herra sanoi Moosekselle: 'Mene, astu alas, sillä sinun kansasi, jonka johdatit Egyptin maasta, on turmion tehnyt. He tekivät itselleen valetun vasikan. Sitä he ovat kumartaneet ja sille he ovat uhranneet. Minä näen, että tämä kansa on niskurikansa. Anna minun olla, että vihani leimahtaisi heitä vastaan, hukuttaakseni heidät; mutta sinusta minä teen suuren kansan' "(2 Moos.32:7- 10)
"Mutta Mooses rukoili armoa Herralta, Jumalaltansa, ja sanoi: 'Herra, miksi sinun vihasi syttyy omaa kansaasi vastaan, jonka olet vienyt pois Egyptin maasta suurella voimalla ja väkevällä kädellä? ... Käänny vihasi hehkusta ja kadu sitä turmiota, jonka aioit tuottaa kansallesi. Niin Herra katui sitä turmiota, jonka hän oli uhannut tuottaa kansallensa"'(2 Moos.32:11 -14).
Lukiessaan tätä kohtaa monet uskovat antavat Moosekselle armollisemman leiman kuin Jumalalle. He ajattelevat: "Mooses rukoilee suurta armoa Israelin kansalle, kun taas Jumala on valmis tuhoamaan heidät." Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Mooses saattoi rukoilla sillä tavalla vain, koska hän tunsi Jumalan armollisen sydämen.
Jumalan oikeudenmukaisuus vaati, että kansa olisi tuhoutunut, mutta Mooses tiesi sen pahoittavan hänen mieltään aivan liikaa. Niinpä hän kohotti Jumalan puoleen tämän anomuksen: "Tiedän, että sinun oikeudentuntosi itkee ja näiden uppiniskaisten ihmisten tulisi joutua tuhon omaksi. Tiedän kuitenkin, ettet voi kestää sitä kipua, minkä sen tekeminen tuottaa sinulle. Minä tunnen sinun sydämesi, Jumala ja tiedän, ettet voi tuhota Israelia, koska rakastat sitä."
Raamattu sanoo, että Jumala "katui", mikä tarkoittaa, että hän muutti mielensä Israelin tuomitsemisesta. Hän ei tuhoaisi heitä. Sen sijaan kansa joutuisi kuolemaan erämaassa. Vaikka kansa jatkaisikin Jumalan tuskastuttamista epäuskollaan vielä kolmekymmentä kahdeksan vuotta, Herra silti suojelisi heitä, johtaisi heitä, ruokkisi heidät ja vaatettaisi heitä heidän kuolinpäiväänsä asti.
