David Wilkersonin kirjoituksia

[rita4]

KANSAN JÄÄNNÖS
by David Wilkerson | June 7, 2013
[May 19, 1931 – April 27, 2011]

Jokaisessa sukupolvessa on jäännös, joka juoksee Jeesusta kohti innokkaana ja ylistävänä. Uskon, että samarialainen spitaalinen juoksi takaisin Jeesuksen luokse, koska häntä eivät sitoneet säännöt eivätkä kaavat (ks. Luuk. 7:22- 29). Hänen ei tarvinnut ”oppia pois” niistä kaikista. Muut yhdeksän oli näet kasvatettu puhdasoppisiksi. Heidän mielensä oli harjoitettu lapsuudesta asti kaavoihin ja seremonioihin. Heitä sitoivat sen lisäksi perinteet. Kun samarialainen näki koko uskonnollisen järjestelmän, hän huusi: ”Ei käy!”.

Hän todisti uskonnollisten johtajien ja kirkossakävijöiden valheellisuutta. Hän näki fariseusten ryöstävän leskiä ja ottavan heiltä heidän kotinsa. Hän näki pappien lahjovan ja ottavan vastaan lahjuksia. Hän näki temppelin täynnä rahanvaihtajia, jotka muuttivat Jumalan huoneen varkaiden luolaksi. Hän näki kirjanoppineet tekemässä sääntöjä toisille, vaikka eivät koskaan nostaisi sormeaan noudattaakseen niitä itse.

Hän näki valkeaksi kalkitut julkisivut, teeskennellyt kasvot ja kahden tien kulkijat ja sanoi itsekseen: ”Tässä sokea ohjaa toistaan, mutta siihen en halua ryhtyä. Minä haluan jotakin aitoa.”

Kun hän lähestyi kylää noiden yhdeksän muun kanssa, takaisin pappien, seurakunnan, yhteiskunnan ja hyvän elämän luo, hän pysähtyi ajattelemaan: ”Hetkinen! Muistan, millaista oli omistaa rahaa, arvonantoa, turvallisuutta. Olin surkea! Minun ns. ystäväni hylkäsivät minut, kun ensimmäiset merkit spitaalistani ilmaantuivat. Olin tyhjä, synnillisiin tapoihin sidottu, täynnä vihaa ja katkeruutta. Se oli elävää helvettiä. Miksi minun pitäisi mennä takaisin?”

Sitten jokin hänen sydämessään alkoi palaa: ”Katsokaa minua. Olen puhdas. Jeesus paransi minut. Seurakunta saa odottaa, perheeni ja urani samoin. Minä menen Jeesuksen luokse! Haluan oppia tuntemaan hänet, joka paransi minut!” Hän tuli samaan johtopäätökseen kuin kaikki jäännösihmiset tulevat: ”Ei ole mitään, mitä haluan. Se on turhuutta! Minä menen Jeesuksen luokse ja hänestä tulee minun todellisuuteni.”

[rita4]

EHDOTON PÄÄSY
by David Wilkerson | June 11, 2013

Joka neljäs vuosi amerikkalaiset asettavat presidentin virkaansa, jota he sanovat “kaikkein mahtavimmaksi maan päällä”. Hän johtaa maailman vahvinta armeijaa. Hänen valtansa ei ole kuitenkaan mitään sen voiman rinnalla, jonka Jeesus on antanut meille, sinulle ja minulle.

Meillä on ehdoton pääsy Luojan, elävän Jumalan läsnäoloon. ”Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkein pyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi …, niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa” (Hebr.10:19- 22).

Sana luja luottamus tässä jakeessa tarkoittaa ”toimia avoimesti luottaen tai turvaten julkisesti”. Rakas lukija, tuo ”julkisuus” on pelkästään paholaisen tähden. Se merkitsee, että me sanomme joka demonille helvetissä: ”Jeesuksen Kristuksen veren tähden minulla on oikeus vaeltaa Jumalan läsnäolossa ja puhua hänelle, niin kuin hänkin minulle.”

Uskotko, että Jumala todella tahtoo tulla ulos tapaamaan sinua? Käykäämme hänen luokseen sydän täynnä uskon varmuutta! Älkäämme tulko jonkun linnun tai vuohen tai härän veren kautta, vaan Herran Jeesuksen veren kautta.

”Ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkein pyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!” (Hebr.9:12 -14).

Ei mikään ilahduta Jumalan sydäntä enemmän kuin saada lapsensa tulemaan hänen luokseen uskon varmuudella, arkailematta. Hän haluaa meidän tulevan hänen luokseen sanoen: ”Minulla oikeus olla juuri tässä. Jos sydämeni syyttäisikin minua, Jumala on suurempi kuin sydämeni” (ks.1Joh.3:20).

[rita4]

Liian pieni ympyrä
David Wilkerson

Oletko huolissasi perheenjäsenestä tai ystävästä, joka näyttäisi olevan etääntymässä uskosta? Kun teet tällaisen arvion hänen elämästään, mitä käytät mittapuuna? Omaa käsitystäsi uskosta ja Kristuksesta? Oletko mielessäsi piirtänyt ympyrän, jonka sisälle todellisen Kristuksen seuraajan tulee sijoittua, etkä näe rakkaasi olevan tuon ympyrän sisällä?

Onko mahdollista, että käsityksesi Kristuksesta olisi rajoittunut? Onko Jeesuksesi niin pieni, niin tiukasti rajattu, ettet voi uskoa hänen Henkensä tekevän syvää, salattua työtä? Tuomitsetko läheisesi, kun hän ei yllä määrittelemällesi tasolle? Uskotko, että Jumala on niin suuri, että hän voi tehdä työtä läheisesi elämässä tavalla, jota ei voi silmin nähdä?

Noin 35 vuotta sitten surullisen kuuluisa nainen nimeltä Celeste Horvath käveli sisään jengityön Teen Challenge -keskukseen Brooklynissa. Hän oli New Yorkin pahamaineisin rouva. Hän johti prostituutiorinkiä, joka "palveli" kansakuntamme johtavia miehiä. Celeste oli kasvanut helluntaikodissa, ja aikoinaan hänen rukoileva isoäitinsä oli profetoinut hänelle: "Sinusta tulee evankelista." Celeste oli kuitenkin kääntynyt pois lapsuutensa uskosta ja kasvatuksesta, ja päätynyt prostituution piiriin.

Kun Celesten prostituutiorinki kasvoi, hän tuli riippuvaiseksi huumeista. Tuona aikana hänen sydämessään käytiin taistelua. Ilta toisensa jälkeen hän rukoili: "Herra, anna minun elää edes yksi päivä vielä." Lopulta hänet pidätettiin. Uutinen päätyi lehtien etusivuille. Jossain kohdin Celesten veli kirjoitti hänelle: "Olet häpäissyt perheesi, olet päätynyt katumuksen ulkopuolelle."

Mutta Jeesus ei koskaan hylännyt häntä. Eräänä yksinäisenä hetkenä Celeste rukoili - ja murtui Herran edessä. Hän muuttui hetkessä, hänestä tuli uusi luomus.

Ne, jotka olivat seuranneet Celesten elämää ulkopuolelta, pitivät häntä toivottomana tapauksena, täysin muuttumattomana ja kylmänä. Mutta heidän käsityksensä Kristuksesta oli rajallinen. He eivät nähneet, miten Pyhä Henki teki työtään Celesten elämässä kaikki vuodet. Kun ihmiset näkivät hänet tavallisena ja epäpuhtaana, Herra näki hänet evankelistana.

Celeste ilmaantui jengityön keskukseen juuri ennen kuin hänet tuomittiin, ja me otimme hänet vastaan. Hän joutui vankilaan, jossa hän toimi kutsumuksensa mukaisesti evankelistana. Hän johti monia Jeesuksen luo. Kun hänet vapautettiin, hänestä tuli katusaarnaaja ja lopulta hän perusti seurakunnan Long Islandille. Tuo seurakunta palaa evankeliumille yhä tänäänkin.

[rita4]

JUMALA TOIMII
by David Wilkerson | June 14, 2013

Avainsanoma tämän päivän uskoville on, että Jumala on ennalta ohjelmoinut tulevaisuuden. Hän tietää tarkoin Kristuksen paluun, suuren ahdistuksen, tuomiopäivän ja Harmagedonin taistelun hetken. Ne ovat kaikki hänen kalenterissaan.

Jumala, joka hallitsee kaikkea taivasta ja maata, sanoi: ”Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa… Kaikki kansakunnat ovat niin kuin ei mitään hänen edessään, ne ovat hänelle kuin olematon ja tyhjä”(Jes.40:15, 17).

Jumala tahtoo meidän jatkavan työtä Kristuksen paluuseen saakka. Se tarkoittaa yksinkertaisesti, että meidän tulee toimia, ikään kuin loppu ei tulisikaan, ja elää, kuin se tulisi huomenna.

Jumalalla on edelleen tiedossaan päämme hiuksien lukumäärä. Hän pitää edelleen kirjaa putoavista varpusista, kuulee pyyntömme ennen kuin lausummekaan niitä ja vastaa niihin etukäteen. Hän antaa edelleen runsaasti enemmän, kuin me voimme anoa tai ymmärtää. Niin, miksi pitäisi pelätä? (ks. Matt.(6:25 -34).

Valmistautuneet uskovat, herätkää! Kaikki on hallinnassa, ja Jumala toimii! Hän pelastaa, parantaa, kastaa ja pitää huoneensa järjestyksessä. Pelkääminen on jumalanpilkkaa. Meidän on käsketty rohkaista itsemme Herrassa ja alkaa laulaa ja iloita, kun näemme viimeisen hetken lähestyvän. Joku voi kysyä: ”Miten voisin riemuita, kun näen tämän vanhan synnin kiroaman maailman hajoavan?”

Minun vastaukseni on Raamatun sana: ”Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti… odottaen lapseksi ottamista, lunastusta” (Room.8:22- 23).

Synnyttävä nainen saattaa huutaa kipunsa tähden, kuitenkin hänen sydämensä iloitsee, koska lapsi syntyy. Jumalan valtakunta on tulossa. Saatanan valtakunta hajoaa. Niinpä uskova voi sanoa luottaen: ”Jumalalla on kaikki hallinnassa.!

[rita4]

HERRAN PÄIVÄ ON TULOSSA
by David Wilkerson | June 19, 2013

Kun Herran päivä tulee, ei kukaan seuraavista pääse sisään: ”Pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain "(Ilm.21:8). Tosiasiassa, kaikkien näiden ”osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa”(sama jae).

Mieti New Age -uskon aiheuttamaa kauhua! Miljoonat ihmiset ovat täysin varmoja siitä, että he ottavat osaa uuteen maailmanjärjestykseen. He uskovat, että heille pian koittaa rauha ja täysi tyydytys. Kaikki syyllisyys, pelko ja tuomio katoavat. Synti ei enää vainoa heitä. He voivat vapaasti nauttia homoseksuaalisuudesta ja haureudesta ilman rangaistuksen, sairauden tai sakon pelkoa. He vakuuttavat itselleen: ”Pois minusta kaikki uudesti syntymisen uskonto! Pois kaikki tuomio, joka aiheuttaa ihmisille pahaa oloa ja itseinhoa. Me saamme uuden maailman, jossa voimme tehdä, niin kuin tahdomme. Kukaan ei häiritse tai saata meitä pois tolaltamme.”

He joutuvat kohtaamaan surullisen heräämisen. Kun he löytävät itsensä jumalattomasta helvetistä, pilkkaava paholainen julistaa innokkaana: ”Tervetuloa New Ageenne, tervetuloa uuteen maailmanjärjestykseenne!”

Helvetistä tulee varmaan itkun, valituksen ja hampaiden kiristyksen paikka. Siellä vasta valhe paljastuu: ikuisessa tulipätsissä. Yhtäkkiä tuomitut huutavat: ”Minua on petetty! New Age, jonka uskoin tulevan, onkin iankaikkinen helvetti!” Petoksen kauhu vain jatkuu lisääntyen koko ajan iankaikkisuuden läpi.

Ihmisjoukot Amerikassa kääntyvät okkultismiin: Hollywood- johtajat, Wallstreetin nousijat, Broadwayn näyttelijät, hallituksen johtajat, kaikkien kansanryhmien edustajat. He ottavat riemuiten vastaan New Agen väärän evankeliumin: skientologian, kanavoinnin (channeling), saatanan palvonnan, voodoon, astrologian ja kaikenlaiset idän demoniset uskonnot. He ovat sokeita, petettyjä, valheeseen uskovia!

Apostoli Pietari kertoo totuuden tulevasta uudesta maailmasta ja siitä, minkälainen se on oleva. Hän sanoo, että nykyinen maailma häviää. Se on kulkemassa kohti tulista ytimensulamista, jonka Jumala itse vaikuttaa. Todella, Herra päästää irti varaamansa tulen, puhdistaa sekä taivaat että maan: ”Mutta Herran päivä on tuleva niin kuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat”(2 Piet.3:10).

[rita4]

MAAILMANLOPUN IKÄVÖIVÄÄ TOIVOMISTA
by David Wilkerson | June 25, 2013

Usko tai älä, Pietari sanoo, että meidän tulee vakavasti toivoa nykyisen maailman loppumista. Saatat sanoa: “Tuo kuulostaa ironialta!” Kuitenkin apostoli kirjoittaa ikävöiden odottavansa tämän pahan maailmanajan loppumista: “Teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat!”( 2 Piet.3:12).

Tämä ei tarkoita, että meidän tulee huutaa tuhon tullessa ilosta: ”Katsokaa, nyt kaikki palaa!” Ei, Pietarin sanojen on tarkoitus tukea meitä. Milloin ikinä lannistumme tässä elämässä, meidän tulee iloita: ”Kaikki tämä palaa kuitenkin savuna ilmaan!”

Tämän totuuden on myös määrä ”herättää meitä valvomaan”, minkälaisia ihmisiä meidän tulisi olla. ”Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa”(2 Piet.3:11).

Iloitsetko, kun luet näitä rivejä tulevasta suuresta tuhosta ja loistavasta uudesta maailmasta, jossa vanhurskaus asuu? Ehkäpä sen sijaan huudat: ”Oi, Jumala, uskon sen, mitä sanasi sanoo. Uskon, että eräänä päivänä lähetät tulesi sulattamaan tämän synnin kiroaman maailman. Uskon, että uusi, pyhä maailma on tulossa. En kuitenkaan usko, että olen tarpeeksi hyvä kaikkeen pyhään keskusteluun ja jumalisuuteen. En usko yltäväni tasoon, josta Pietari kirjoittaa. Pelkään, etten pääse mukaan.”

Rakas lukija, minulla on loistavia uutisia sinulle: Voin näyttää sinulle ilman minkäänlaista epäilyksen varjoa, että Jumala tahtoo säästää sinut tulevaan maailmaansa. Tarvitset sydämeesi hänen elämää antavan totuutensa kannattelemaan sinua, kun vihollinen tulee sinua vastaan tulvan tavoin.

Herra on luvannut sinulle:

”Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi. Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti”(Ps.121:7- 8).

”Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa; heidät varjellaan iankaikkisesti, mutta jumalattomain siemen hävitetään”(Ps.37:28).

”Te, jotka Herraa rakastatte, vihatkaa pahaa. Hän varjelee hurskasten sielut, jumalattomien kädestä hän heidät pelastaa”(Ps.97:10).

”Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.

Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä” (1 Tess.5:23- 24).

[rita4]

JUMALAN SANAN HYLKÄÄMINEN
by David Wilkerson | August 30, 2013

Olen varma siitä, että Joosafat oli vakuuttunut toimintansa oikeutuksesta, kun pyysi saada päästä mukaan Ahabin sotaan. Oikeastaan Raamattu sanookin: ”Joosafat sanoi Israelin kuninkaalle: ’Kysy kuitenkin ensin, mitä Herra sanoo’ "(2 Aik.18:4). Eli hän sanoi: ”Kysytään Herralta hänen neuvoaan tässä asiassa. Emme toimi, ennen kuin kuulemme, mitä hän sanoo”.

Jumala esitti asiansa Joosafatille ja Ahabille hyvin selvästi. Ei ollut mitään epäilystä siitä, mitä hän ajatteli koko jutusta: ”Se retki on tuhoon tuomittu! Mene omalla vastuullasi. Teitä ei odota taistelukentällä mikään muu kuin kuolema ja tappio”(ks. 2 Aik. 8:16).

Tässä kohdin Joosafat näytti halukkaalta tottelemaan oikeaa profeetallista sanaa ja tekemään kaiken, mitä Jumala käski hänen tehdä. Vuosisatoja Raamatun tutkijat ovat ihmetelleet, mitä tapahtui seuraavaksi: Kun selvä sana tuli, Joosafat hylkäsi sen.

Rakas lukija, voit hyvin kehuskella sillä, miten haluat ainoastaan rakastaa Jumalaa ja totella häntä. Jollet irrottaudu ei-uskovien ystävien petoksesta ja etsi Pyhän Hengen neuvoa, sinäkin lopulta hylkäät Jumalan sanan!

Voit mennä mukaan ystäväsi sotaan. Lopulta hän kuitenkin luovuttaa sinut vihollisen käsiin. Niin tapahtui Joosafatille, kun hän lähti sotaan Ahabin kanssa. Paha kuningas asetti Joosafatin tapettavaksi. Ahab käski ystävänsä pukeutua kuninkaan viittaansa, kun hän itse pukeutui sotilaaksi. Sillä tavoin Ahab järkeili, että vihollinen yrittäisi saada kiinni Joosafatin ja hän pelastuisi.

Ironista kyllä, Ahab sai surmansa nuolesta, joka lävisti hänet pienen, haarniskassa olleen raon kautta. Yhtäkkiä Joosafatia ympäröivät vihollisen sotilaat, jotka olivat valmiit leikkaamaan hänet palasiksi. Silloin Joosafat arveli kohtaavansa kuoleman ja huusi Jumalaa avuksi. Raamattu kertoo: ”Herra auttoi häntä, ja Jumala houkutteli heidät pois hänestä”(2 Aik.18:31).

Se sota epäonnistui täydellisesti. Israelin armeija pakeni hajaannuksessa, niin kuin lampaat ilman paimenta. Joosafat vetäytyi Jerusalemiin, hänen ystävänsä Ahab oli kuollut ja hänen armeijansa lyöty. Hän pelastui kuolemasta ainoastaan Jumalan armosta!

Voin kuvitella, mitkä ajatukset risteilivät Joosafatin mielessä, kun hän kiiruhti takaisin Jerusalemiin: ”Voi, kiitos Jumala, että pelastit minut! Nyt näen, mikä vaara piilee siinä, että vaeltaa ei-uskovan kumppanin kanssa. Ei koskaan enää, Herra! En halua enää olla osallisena maailman menoon. Se on loppu nyt!”

[rita4]

USKOLLINEN YSTÄVYYS
by David Wilkerson | August 29, 2013

Jos olet Jeesuksen seuraaja, jos nyt kuulut Kristuksen sukuun, saatana tuo kyllä elämääsi jonkun, jonka kautta hän yrittää tuhota sinusta kaiken jumalisen!

Saatat nyt ajatella: ”Hetkinen! En halua lähteä epäilemään ystäviäni tai pitää heitä yhtäkkiä epäilyttävinä.” Jos he ovat todellisia ystäviä, sido sydämesi Kristuksen Henkeen, eikä sinun tarvitse pelätä mitään, kun alat tutkia suhdettasi heihin. Sinun pitäisi katsoa ystävyyttäsi Raamatun valossa.

On helppo päätellä, ovatko läheiset ystäväsi Jumalasta, vai onko vihollinen istuttanut heidät tuhotakseen sinut. Mieti vain parasta ystävääsi ja vastaa näihin kysymyksiin:

•Juoruileeko hän tai puhuu pahaa selän takana toisista?

•Kyseenalaistaako hän Raamatun, väittelee jatkuvasti siitä eikä pääse koskaan totuuden tuntoon?

•Nimittääkö hän jumalisia ihmisiä ”fariseuksiksi”?

•Erotatko hänen sanoissaan tottelemattomuuden, kateuden tai epäilyn henkeä?

•Heitteleekö hän myrkyllisiä sanoja aviopuolisolleen?

•Onko hän onnistunut kylvämään mieleesi epäystävällisiä ajatuksia muista?

•Oletko lähtenyt kimppaan hänen kanssaan syytämään ulos katkeruutta?

Jos ystäväsi sopii tähän kuvaukseen ja sinä itse olet joutunut kauemmaksi Jeesuksesta tämän ystävyyden takia, niin tiedät, että paholainen on istuttanut hänet elämääsi. Hänellä on Ahabin henki, ja hänet on lähetetty tuhoamaan Kristuksen työn sinussa.

Toisaalta, todellinen jumalinen ystävä menee joka tilanteessa Jumalan sanan puolelle eikä vain sinun puolellesi siksi, että olette ystäviä. Sellainen ystävä ei anna neuvoja sinulle synnin katkeruuteen. Sen sijaan, hän rakastaa sinua tarpeeksi kertoakseen sinulle totuuden.

”Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset”(San.27:6).

[rita4]

SE PURKAUTUU ESIIN
by David Wilkerson | August 27, 2013

Miika tuo huomiomme kohteeksi erään Vanhan Testamentin ihanimman profetian. Hän ennusti kansasta, joka seuraisi Herraa uudelle laitumelle: ”Minä tahdon tarkoin koota sinut, Jaakob, kaikkinesi, visusti kerätä Israelin jääneet, saattaa heidät yhteen, niin kuin lampaat tarhaan, niin kuin lauman laitumellensa” (Miika 2:12).

Miika näki Jumalan kansan vapautuvan, ihmiset, joiden sydän löi yhtä tahtia, joukon, niin Hengen kuljettaman, että luopiokirkko heittäisi heidät ulos. ”Sinä päivänä, sanoo Herra, minä tahdon koota ontuvat ja kerätä hajalleen ajetut ja ne, joille minä olin tuottanut onnettomuutta. Minä teen ontuvista talteen jäävät ja kauas joutuneista väkevän kansan. Ja Herra on oleva heidän kuninkaansa Siionin vuorella siitä alkaen ja iankaikkisesti”(Miika 4:6-7).

Keistä tämä pyhä jäännös koostuu? Ei ylpeistä, itsekeskeisistä julistajista, sliipatuista, kohutuista tähdistä! Ei! Näitä ihmisiä on koeteltu tulessa. Heihin kuuluvat myös tuntemattomat, hylkiöt, ne joita pidetään surkeina verrattuna korkeisiin ja mahtaviin ryhmiin, jotka kohottavat äänensä Jumalan huoneen korruptiota vastaan.

Jumala sanoo: ”Minä saatan heidät yhteen”. Kaikki inhimilliset ponnistukset Jumalan palvelijoiden tuomiseksi yhteen ovat turhia. Jumalan täytyy tehdä se. Se, mikä tuo jäännöksen yhteen näkemään silmästä silmään, on katuva sydän, joka on yhteydessä Kristukseen.

Hieronymos, eräs alkukirkon ajan kirkkoisistä ja suuri Raamatun tuntija, kuvaa heitä ”niiksi Jumalan lapsiksi, jotka tekevät parannusta ja nousevat maallisten asioiden yläpuolelle ja ikävöivät taivasta”. Nämä ovat taivasmielisiä ihmisiä, kevytmielisyyttä ja kompromisseja vierovia, ihmisiä, jotka kaipaavat pyhyyttä Jumalan huoneeseen. Nytkin on olemassa pyhä jäännös, joka hypähtää pois ihmisten keskuudesta. Jokainen Jumalan mies tai nainen, jonka sydän on särkynyt Jumalan huoneen synnin ja korruption tähden, voi tuntea tämän Hengen hypähdyksen! Se on tulossa, juuri purkautumassa esiin!

[rita4]

KIRKKAUDESTA KIRKKAUTEEN
by David Wilkerson | August 22, 2013

Paavali puhuu tehtävästä, johon jokainen uskova on kutsuttu. Siihen ei tarvita erityisiä lahjoja tai taitoja. Kaikkien uudestisyntyneiden kuuluisi ottaa siihen osaa sekä työntekijöinä että maallikoina. Itse asiassa tämä tehtävä on tärkein jokaiselle uskovalle, ja kaikkien muiden pyrkimysten pitäisi jäädä toissijaisiksi.

Jumalaa ei miellytä mikään työ, joka ei ole saanut syntyään tästä kutsusta. Puhun Kristuksen katsomisen tehtävästä. Paavali sanoo: ”Me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta”(2 Kor.3:18).

Mitä tarkoittaa Herran kirkkauden katseleminen? Paavali puhuu hartaasta, keskittyneestä Jumalan palvelemisesta. Se on aikaa, jonka annamme Jumalalle pelkästään katsoaksemme häntä. Apostoli lisää vielä pikaisesti, että Kristuksen kasvojen katseleminen on palvelutehtävä, johon meidän kaikkien pitäisi antautua.

Kreikan sana katsella tässä jakeessa on hyvin voimakas ilmaisu. Se ei ole vain katsomista, vaan ”katseen kiinnittämistä”. Siinä joutuu päättämään: ” En lähde tästä. Ennen kuin teen mitään muuta, ennen kuin yritän suorittaa yhtään mitään, minun täytyy saada olla Jumalan läsnäolossa.”

Monet selittävät väärin lauseen ”katselemme kuin kuvastimesta”(2 Kor.3: 18). He ajattelevat peiliä, josta kuvastuisivat Jeesuksen kasvot. Sitä Paavali ei kuitenkaan tarkoita tässä. Hän puhuu erityisen tarkkaavasta katseesta, niin kuin katsoisi jotakin lasin läpi hyvin tarkkaan, yrittäen terästää katsettaan. Meidän pitää ”kiinnittää katseemme” tällä tavoin, päättää nähdä Jumalan kirkkaus Kristuksen kasvoissa. Meidän tulee sulkea itsemme kaikkein pyhimpään päämääränä katsoa niin tarkkaan, että muutumme siinä.

Paavali sanoo, että Kristuksen läsnäoloon, häntä katselemaan sulkeutuva muuttuu. Mitä tapahtuu, uskovan katsoessa Kristuksen kasvoihin? Paavali kirjoittaa: ”Me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki”(2 Kor.3:18).