
Niin... emme koskaan pysty käsittämään sitä, että: miksi on niin paljon kärsimystä ihmislapsilla. Tuntuu ettei se lopu, vähene, vaan lisääntyy kun kuljemme ajassa eteenpäin. Ja yhä suuremmaksi nousee
ero köyhän ja rikkaankin välillä. On niin paljon sairautta, syöpä, ym pahat taudit vain lisääntyy..lasten kärsimys lisääntyy, eikä lapset saa enää olla lapsia, vaan "pikku aikuisia", jopa alkoholisti vanhemmistaan huolehtivia, sekä: aivan liian pieninä joutuvat ottamaan vastuuta asioista..
Kärsimys ja ahdinko, ahdistus, yksinäisyys, kelpaamattomuus, masennuksen syöverit; kuinka tuttua nykyään, eikös vain?
Emme ehkä koskaan saa tietää, miksi kohtaamme kärsimystä. Ystävä kuolee täysin turhassa auto-onnettomuudessa. Läheinen sairastuu parantumattomaan tautiin. Lapsi kuolee harvinaiseen oireyhtymään. Mietimme, miten sellainen syvä suru voisi ikinä tuottaa mitään hyvää.
Joissakin tilanteissa Jumala selittää meille kärsimyksen syyt, mutta toisinaan hän jättää ne hämärän peittoon. Juuri kätkettyjen tarkoitusperien edessä uskomme joutuu kaikkien kovimmalle koetukselle.
Minulta on kuollut 2 siskoa onnettomuuden kautta. Toinen 3v ja toinen 35v Itse olen käynyt kurkkaamassa kuolemaa silmästä silmään nuorimmaiseni syntymän jälkeen -87
Olen usein miettinyt näitä kaikkia ja miksi näin tapahtui? Nyt siskoni mies on vakavasti sairas, ja vanhin poikani ns taiteilee jaksamisen ja kestämisen äärirajoilla; sairautensa ja parisuhteensa vuoksi. Näemme niin paljon kärsimystä ja tapahtumia, joista sitten jossittelemme, että: Jos ja jos, niin sillai ei olisi koskaan tapahtunut.. Olisiko? Ehkä kaiken tarkoitus on sittenkin
myöskin kärsimyksessä? Ja ihmisellehän on annettu
oma aikansa täällä ajassa, jossa; Jumala odottaa hänen etsivän yhteyttään ja apuaan, halua pelastua ja päästä kerran taivaan kotiin.
Mutta tämä aika on niin hektinen ja kiireinen, täynnään suunnitelmia ja.. Ettei ihminen kuin kerkiä/ malta pysähtyä miettimään omaa kohtaansa Jumalan suunnitelmissa ja tulla herätykseen sen myötyä. On niin kiire ja niin paljon pitäisi tapahtua, saada, mennä, jne..Ei ole rahaa, eikä ole aikaa, ei ...
Haluaisimme ymmärtää ja tietää: miksi kaikki on niin kuin on ja miksi se ja se tapahtui meille, heille..? Mutta kuinka usein se jää meiltä salatuksi ja Jumala ei paljasta suunnitelmaansa, tekojaan, miksi; noin ja näin tapahtui, miksi se ihminen kuoli, tai sairastui, erosi, menetti pitkäaikaisen työpaikkansa, tms..Jäämme kuin paikoillemme, jämähdämme siihen vain suremaan ja jopa suutumme, kiukustumme, kapinoimme Jumalalle, kun salli niin tapahtua, vaikka oltiin ehkä: niin paljon rukoiltukin ja...
On vain suostuttava, nöyrryttävä Kaikkivaltiaan edessä ja minkäänlainen uhma ja kiukuttelu, syyttely, tms ei auta asiaamme, päinvastoin. Mutta siinä se onkin...
siunauksen ja toivon siemen.. kun suostuu, alistuu ja nöyrtyy Isän Jumalan edessä, lopettaa kapinoinnin ja uhman, kiukuttelun ja syyttelyn ja
vain vaikenee ja kiittää, kun Herra auttaa ja kantaa vaikeuksienkin ylitse ja vahvistaa, vie kerran perille. Oppia kiittämään vaikeuksistakin, kas siinäpä mahtava juttu, koska se tuo mukanaan siunauksen ja rauhan, levonkin sydämiimme.. ajan myötä. Herra toki saattaa koetella ensin, että; haluammeko todellakin muuttua, suostua, nöyrtyä, jne..
Se ei ole helppoa, eikä lihalle mukavaa, mutta se kannattaa opetella ja haluta
muuttua, niin että oppii kiittämään myös
kin vaikeistakin asioista. Uskotko rakas ystäväni voivasi oppia ja suostua
kiittämään Jumalaa myöskin niistä vaikeista ja raskaistakin asioista elämässäsi? Vai: Etkö usko pystyväsi siihen, tai etkö vain halua toimia niin?
Valinta on sinun, ei minun. Mutta minä olen nimenomaan OPPINUT ja kuin suostunut, tahtonutkin oppia kiittämään myöskin vaikeista ja raskaistakin asioistani, sairaudestani ym..
Ja olen huomannut etten enää nykyään niin kauheesti niihin sillai kiinnitä edes huomiota. Ne kuuluu elämääni, mutta Taivaallinen rauha ja lepo antaa voimia ajatella muutakin ja
nähdä valoa tunnelin päässä. Me päätämme ja Jumala auttaa ja siunaa meitä rakkaan Poikansa Jeesuksen nimessä ja veressä, Henkensäkin kautta, niin että kykenemme muuttumaan hänen tahtoonsa suostuen..Se tie
ei ole helppo, mutta se on
siunatuin tie ja uskallan sitä suositella kaikille.
1. Tess. 5:18 Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.