JUMALAN IHMETEKO

[rita4]

Aune Rimpeläinen

”Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.” (Ps. 103:2) ”Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.” (Ps. 73:28)

Vähän ennen tyttäremme syntymää vuonna 1961 luoksemme tuli kuin Jumalan lähettämänä ystävä- pariskunta. Kuultuaan tilanteestamme he jäivät meidän pieneen aittaamme asustelemaan ja lupasivat rukoilla synnytyksen puolesta.

Kätilökin tuli meille yöksi, ja hän kauhistui, kun virtsanäyte oli kuin paksua puuroa. Hän olisi lähettänyt heti Kuopioon, 60 kilometrin päähän. Sanoin kuitenkin, että kyllä Herra auttaa, ja hän taipui odottamaan.

Olin lukenut Raamatusta, kuinka Hiskia rukoili. Minäkin käänsin kasvoni seinään päin ja itkien siinä rukoilin hiljaa.

Kun kätilö heräsi, hän otti uuden kokeen. Näyte oli aivan kirkasta. Hän oli ihmeissään, kuinka se saattoi olla mahdollista. Kerroin, että hänen nukkuessaan minä rukoilin Jumalaa, ja Herra sen teki. Kätilö ei puhunut enää mitään Kuopioon lähdöstä.

Synnytys käynnistyi, mutta lapsi ei alkanut syntyä. Pyysin naapurin sisarelta rukousapua. Aitassa asuva pariskuntakin jatkoi rukoustaan. Kätilö alkoi uudelleen puhua Kuopioon lähdöstä. Sanoin jälleen, että kyllä Herra auttaa.

Viimein lapsi syntyi, mutta napanuora oli kiertynyt kaksi kierrosta kaulan ympärille. Lapsi ei itkenyt, se oli ihan tumma. Kätilö taputteli ja heilutteli sitä, ja viimein se pillahti itkuun. Oli syntynyt terve tyttö.

Kaikki yhdessä kiitimme suurta Jumalaa avusta ja terveestä lapsesta. Toivo-isä tapansa mukaan siunasi pienen käärön kapaloissaan. Kätilökin oli selvinnyt järkytyksestään ja ihmettelystään, ja hän sanoi minulle: ”Hyvähän teidän kanssa on, kun te olette niin rauhallinen”

Muutamia vuosia myöhemmin olin naistenpäivillä Kuopiossa. Eräs uskovainen kätilö etsi minut joukosta ja kertoi kätilötoverinsa kertoneen hänelle tapahtuneesta ja sanoneen: ”Siinä Rimpeläisen pienessä mökissä se ihme tapahtui.”

Meillä on todella ihmeitä tekevä Jumala. Minäkin olen saanut kokea monta ihmettä ja saan kertoa hänen teoistaan vielä nyt 88-vuotiaana. Armosta olen pelastettu, ja vielä tänään saan kiittää hänen armoteoistaan pientä ihmistä kohtaan.

[rita4]

Tuossa edellä Aune siskomme kertoo miten Jumala voi ja tahtoo auttaa omiaan, pientä ihmislasta. Juuri näin; Jumala Voi! Kiitos Herralle!

Minäkin tahdon kertoa hiukan erilaisen kertomuksen, jonka perään voin ja voimme sanoa, että: Jumala Voi!

Kuten varmaankin moni saattoi huomatakin etten ollut ilosanomassa eilen koko päivänä. Syy oli, koneelleni tullut hyökkäys, joka sekoitti koko koneen ja melkein jo meni iteltänikin hermot kun koitin saada tietsikkaani toimimaan ja apuja ei oikein mistään saanut, löytynyt. Eräs tuttu korjaajani kyllä neuvoi, mutta hänelläkin oli työkiireitä, niin kerkisin jo toimia ja typerästi toiminkin ennenkuin sain uusia neuvoja häneltä.

Noh tällaista se on tässä tietokone aikakaudessamme. Tietokone on tärkeä kapistus, mutta kun siihen tulee ongelmia, tai niin kuin minulle ihan suoranainen hyökkäys, joka sotkee kaiken, niin..

Olen jo pisempäänkin miettinyt vaihtavani virustorjuntaa, mutta nyt se tuli aiheelliseksi oikein tosissaan, sitten kun viimeinkin sain 13 tunnin uuratukseni ja yöunieni jälkeen aennettua aamulla uuden virustorjunnan, jonka pitäisi nyt turvata hyökkäykset. Huuh! Sanon minä. En ole opiskellut atk,ta ja tiedot ovat itse opittuja ja kantapään kautta tulleita, mokien jälkeen, ja ihanan korjaajani ansiosta saatuja oppeja..

Mutta asiaan, sillä kun iltapäivällä koitin ajaa järjestelmänpalautusta, niin kappas vain, minun tuurillani se jäikin palauttaan sitä ja kun se oli jo 3 tuntia koittanut palauttaa, niin kysyin neuvoa ja vastaus oli; Pakkosammutus ja pidetään peukkuja että lähtee vielä käyntiin! No ei mitään, ensin siihen tuli valintoja ja niitä ajoin, sammutin ja ajoin uuden valinnan vielä, ei mitään, Kone ei auennut enään.

Olin jo huutanut Herran puoleen, että: "Auta minua, minä en osaa, jaksa, tiedä enään mitä tehdä." Miehenikin sanoi rukoilleensa, että se vielä suostuisi aukeamaan.

Kun sitten myöhemmin vielä kerran päätin kokeilla, niin; Se aukesi ja pääsin laittaan salasanan ja ..Mobile Partnerkin tuli takasin ja sain pin tunnuksen laitettua ja.. Siis kun se jokin? koitti koko ajan saada mua poistaan yhteyden soneraan ja tikun, niin ja poisti koko kuvakkeen, tiedotkin siitä, niin nyt... siinä se taas oli kuin aina ennenkin; KIITOS JEESUS, KIITOS ISÄ!

Siis huomasin samalla, että kun se palautui ja ihan normaaliksi, paitsi nyt ei enään ollut minkäänlaista virusturvaa, kun poistin vanhan, niin se ilo, kiitollisuus Herraa kohtaan, niin se oli niin valtavaa ja ihanaa ja ihmeellistä, jota en muista kokeeni piiiitkiin aikoihin enään.. Kun rukous kuullaan ja tällaisissakin asioissa ja Herra tahtoo omiaan auttaa, niin: Mahtavaa!

Sanoinkin tossa hiljan pojalleni p.le, että: piti jo pyytää Herraa auttamaan ja apu tulikin .. Hän meni hiljaseksi ja skype keskustelumme loppui siihen, mutta mun täytyi se saada sanoa ja antaa kunnia hänelle, kenelle kaikesta kiitos kuuluukin; Herrallemme Jeesukselle Kristukselle!

Eilinen oli oikea koetuksen päivä ja kuitenkin nyt näin jälestäpäin tajuan, miten minua vahvistettin ja autettiin koko ajan ylhäältäpäin. Sydänkin jo oireili kuuman ilman ja tressin takia, mutta selvisin.

Tahdon lopuksi sanoa juuri sinulle, joka tätä nyt luet, että: Jumala voi ja hän tahtoo omiaan auttaa ihan kaikessa, mitä elämään vain voikin tulla ja minkä hän tietää tarpeelliseksi ja tärkeäksikin meille, kuten nyt minulle saada hoitaa tätä ilosanoma foorumiamme, jonka Hän silloin antoi minulle työtehtäväkseni!

Eilinen oli oikea; JUMALAN IHMETEKO! Ja se samalla selvitti minun haurasta tunne-elämäänikin, kun sain kokea niin ääretöntä, ylitse kuplivaa iloa ja kiitosmieltä taivaisiin, kun tietsikka aukes ja alkoi taas toimia! Kiitos Jeesus, kiitos avustasi ja rakkaudestasi, anteeksi annostasikin; Amen!