David Wilkersonin kirjoituksia

[rita4]

SIUNAUKSIA YLIMMÄISELTÄ PAPILTAMME
by David Wilkerson | May 8, 2012

Raamattu kertoo meille, että Kristus astuessaan taivaaseen alkoi toimia niiden ylimmäisenä pappina, jotka tulevat hänen luokseen uskossa. ”Mutta tällä on katoamaton pappeus, sen tähden että hän pysyy iankaikkisesti”(Heb.7:24).

Jeesus on muuttumaton, sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Niin kauan kuin elät, hän on Ylimmäisenä Pappina taivaassa ja rukoilee sinun puolestasi. Hän pysyy tässä asemassa siihen asti, kun sinä pääset kotiin hänen luokseen.

Ylimmäinen Pappimme istuu Isän oikealla puolella, voiman valtaistuimella: ”Meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa”(Heb.8:1). Meidän Ylimmäisellä Papillamme on valta ja voima hallinnassaan.

Jeesus on Isän luona juuri nyt ja rukoilee meidän puolestamme. Hän kohtaa vastustajamme ja sanoo: Minä moitin sinua, Saatana. Tämä on minun omani, koska hänet on vihmottu minun verelläni. Hän on turvassa, ja hänen velkansa on maksettu viimeiseen asti.” Uskon, että meillä olisi kyllä muutakin oppimista ihmeellisestä Ylimmäisestä Papistamme ja hänen teoistaan meidän hyväksemme.

Vanhan Testamentin ylimmäisen papin velvollisuuksiin ja tehtäviin kuului astua esiin Kaikkein Pyhimmästä ja siunata kansaa. ”Herra puhui Moosekselle sanoen: ’Puhu Aaronille ja hänen pojillensa ja sano: Siunatessanne israelilaisia sanokaa heille: Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua; Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen; Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan’ ”(4 Moos.6:22 -26). Toisin sanoen, sen jälkeen kun ylimmäinen pappi on vienyt verta Kaikkein Pyhimpään, vihmonut sillä armonistuinta ja heiluttanut suitsutusastiaa, hän tulee ulos, astuu kansan luo ja siunaa heidät.

Tämä on ylimmäisen papin muuttumaton tehtävä. Jeesus sanoo: ”Minä peitän sinut verelläni. Minä rukoilen sinun edestäsi Isää, tulen sitten luoksesi ja siunaan sinua.”

Kun Vanhan testamentin pappi lausui siunauksen kansalle, se ei ollut vain toivotus. Hän ei sanonut: ”Minä toivon sinulle rauhaa. Minä toivon, että Herra valistaisi kasvonsa sinulle.” Ei, siunauksen takana oli Jumalan täysi voima (ks.4 Moos.6:27).

Samoin, kun Jeesus, meidän Ylimmäinen Pappimme siunaa, hän ei toivo meille vain hyvää. Hän lausuu oman siunauksensa arvovallalla ja se tapahtuu!

[rita4]

TOISTEN SIUNAAMINEN
by David Wilkerson | May 4, 2012

Jumala sanoi Aabrahamille: “Minä runsaasti siunaan sinua … Ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sen tähden että olit minun äänelleni kuuliainen" (1 Moos.22:17- 18). Hän siis sanoi: ”Minulta saamallasi siunauksella voit siunata kaikkia maailman kansoja”.

Ilmeisesti hyvin harvat meistä ovat saaneet kutsun siunata kokonaisia kansoja. Jokaisella on kuitenkin oma perhe, ystäväpiiri ja työtoverit. Kuinka moni sinun läheisistäsi on saanut siunauksen sen kautta, mitä Herra on tehnyt sinussa? Ovatko ystäväsi ja perheesi saaneet siunauksen sinussa asuvasta Kristuksesta?

Kun alat siunata muita omien koetustesi keskellä, voit olla varma siitä, että Jumalan siunaava käsi on ylläsi. Näin tapahtui Daavidille. Kun hänen vihollisensa eivät osoittaneet armoa häntä kohtaan, hän todisti: ”Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita”(Ps.109:28). Daavid rukoili Jumalaa auttamaan ja siunaamaan, kun hänen vihollisensa kirosivat häntä.

Jeesus käskee meitä: ”Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat”(Matt.5:44). Jos pystyt pitämään tämän sanan, olet todella Herran siunaama.

Sitten ne, joita Herra on siunannut, vedetään aina vain lähemmäksi häntä. Jumala ei koskaan siunaa vetämättä ihmistä lähemmäksi itseään kehottaen: ”Tule lähemmäs minua!” Lisääntyvä läheisyys enentää siunausta.

Ehkä sanot nyt: ”En näe minkäänlaista todistusta Jumalan siunauksesta elämässäni. Minun elämässäni ei ole minkään kertomasi asian merkkiä. Miten voisin saada Jumalan siunauksen?”

Rakas lukija, iloitse! Rakastatko hänen sanaansa? Tuletko mielelläsi Herran huoneeseen toisten uskovien kanssa? Pakeneeko mielesi moneen otteeseen Jeesuksen luo päivän mittaan? Puhutko hänelle? Jos voit vastata ”kyllä” johonkin näistä kysymyksistä, voit levätä rauhassa tietäen, että Herra vetää sinua puoleensa ja siunaa sinua.

[rita4]

AABRAHAMIN SIUNAUS
by David Wilkerson | May 3, 2012

Paavali kirjoittaa: ”Niin muodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa”(Gal.3:9). Mikä tämä Aabrahamin siunaus on?

Jaakob kertoo kirjeessään: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi” (Jaak.2:23). Aabraham uskoi, että hän oli oikeassa suhteessa Jumalaan, vaikka pyhittymisensä oli vielä kesken.

Rakas lukija, Aabrahamin siunaus on tietoisuus siitä, että meidät vanhurskautetaan uskon kautta. ”Että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen”(Gal.3:14).

Kyseessä oleva siunaus on tietoisuus siitä, että Jeesus maksoi verellään kaikkien meidän syntiemme poispyyhkimisen. Isä antaa Jeesuksen oman vanhurskauden meille, ja meistä tulee vanahurskaita hänen silmissään. Meidän ei tarvitse tehdä mitään ansaitaksemme Jumalan mielisuosiota. Sen sijaan meidän pitää luottaa ja uskoa siihen, että Jeesus suoritti tehtävänsä loppuun ristillä. Vaikka me yhä joudumme taistelemaan, meillä on asema hänen yhteydessään, kunhan vain jatkamme uskossa ja parannuksen teossa.

Daavid ymmärsi tämän ja saattoi siksi iloita Aabrahamin siunauksesta: ”Myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja: ’Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt! Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!’ "(Room.4:6-8).

Kun Jumala siunaa meitä Aabrahamin siunauksella, uskomme alkaa laajeta. Pian näemme ja uskomme, että sama Kristus, joka vanhurskauttaa meidät, antaa meille myös voiman voittaa synnin. Jumala sanoo meille: ”Me teemme työtä sinun pyhyytesi ja pyhityksesi eteen, mutta sinun pitää ymmärtää, että olet koko ajan turvassa minussa. Sinä olet minun lapseni, ja minä estän sinua lankeamasta.”

Onko Aabrahamin siunaus jo vuotanut sinun päällesi? Jos otat Kristuksen vanhurskauden uskossa vastaan, olet saanut uskollisen Aabrahamin ja Daavidin siunauksen. Olet itse asiassa maailman siunatuimpia ihmisiä.

[rita4]

ÄLÄ OLE SOKEA SIUNAUKSELLE
by David Wilkerson | May 2, 2012

Minulla on neljä lasta. He ovat kaikki naimisissa, ja heillä on omia lapsia. Kun lapseni kohtaavat vaikeuksia, en ole heille vihainen. Päinvastoin, olen iloinen, kun he soittavat minulle. Ehkä voin auttaa heitä rukoilemalla, hoitamalla heidän sieluaan tai auttamalla taloudellisesti. Aina avun antaminen on yhtä mieluisaa, siunauksellista.

Miten paljon enemmän Herra Jeesus iloitseekaan siunatessaan meitä, lapsiaan tarpeen tullen? Hän sanoo meille: ”Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!”(Matt.7:11).

Kun katselet ympärilläsi olevia Kristuksen ruumiin jäseniä, näet uskovia, joilla on enemmän lahjoja ja siunausta kuin itselläsi. Jotkut muistavat ulkoa Raamatun paikkoja. Toiset osaavat puhua, opettaa tai laulaa Jumalan kunniaksi. Sanot itsellesi: ”Kuinka siunattuja he ovatkaan! Voi, minua raukkaa! En muista helposti Raamatunkohtia. En osaa edes saarnata. Ei minulla ole niitä lahjoja, joita veljilläni ja sisarillani, joilla he voivat palvella Jumalaa.”

Rakas lukija, et tiedä, kuinka siunattu olet. Oletko hengellisesti köyhä? Onko sinun vaikea edes hymyillä? Suretko sitä, ettet näe minkäänlaista hengellistä kasvua elämässäsi? Murehditko sitä, että tunnet itsesi kelvottomaksi, hyljätyksi, tarpeettomaksi?

Jeesus sanoo: Sinä olet siunattu, Ei sinulla ole mitään ylpeilyn aihetta, mutta juuri siten palvelet minua parhaiten. Minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa! Voin käyttää sinua jo nyt enemmän kuin kaikkia muita.” Jeesus sanoi apostoli Paavalille: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa"(2 Kor.12:9).

Mikä siunaus! Jeesus ei sanonut koskaan: ”Autuaita ovat vahvat, onnelliset, itseriittoiset, voimakkaat.” Ei! Herramme siunasi heikkoja, halveksittuja, vainottuja, masentuneita, niitä, joita ei pidetä minkään arvoisena toisten silmissä. Hän sanoo sinulle: ”Sinä tiedät, että sinun suuri tarpeesi olen minä, siksi olet siunattu

[rita4]

JEEUS SIUNAA OMIAAN MIELELLÄÄN
by David Wilkerson | May 1, 2012

Monet uskovat ajattelevat Jumalan mielikseen nuhtelevan ja moittivan meitä. Ei niin! Raamattu sanoo, että hän ei mielellään kurita meitä. Päinvastoin, Jeesus sanoo: “Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan”(Luuk.12:32). Hän vakuuttaa: ”Minä annan teille kaiken, mitä tarvitsette, koska minun sydämeni halu on siunata teitä!”

Emme löydä Raamatusta kohtaa, jossa Jeesus olisi kironnut ketään ihmistä (hän kirosi ainoastaan viikunapuun). Ei kukaan julistaja, apostoli, profeetta tai paimen maailman koko historian aikana ole siunannut ihmisiä enemmän kuin Jeesus. Hän lausui siunauksia, mihin ikinä kääntyikin.

Vuorisaarnassaan Matteuksen evankeliumin 5. luvussa Jeesus sanoi: "Autuaita(engl. siunattuja) ovat hengellisesti köyhät. Autuaita ovat murheelliset. Autuaita ovat hiljaiset. Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta. Autuaita ovat laupiaat, puhdassydämiset, rauhantekijät, ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan” Minne Jeesus menikin, hän julisti: ”Autuaita … autuaita… autuaita.”

Jeesus otti lapsia syliinsä ja siunasi heitä. Hän siunasi niitä, jotka kutsuivat luokseen köyhiä, rampoja, halvaantuneita ja sokeita: ”Hän nosti kätensä ja siunasi heidät”(Luuk. 24:50).

Sydäntäni koskettaa syvästi Jeesuksen viimeiset sanat hänen jättäessään opetuslapsensa. Hän siunasi heidät. Luukas kertoo: ”Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset”(Luuk.24:45). Sitten ”… hän siunasi heidät”( jae 50).

Tässä kohden saatat miettiä: ”Ymmärrän hyvin, että Jeesus siunasi lapsia ja juuri kääntyneitä, jopa uskovia köyhissä maissa. He tarvitsevat ihmeitä saadakseen ruokaa. Ymmärrän myös, miksi hän siunaa ulkomailla uskonsa tähden vangittuja, antaa heille ihmeellisiä ilmestyksiä. Mutta minä? En usko koskaan eläväni sen valon mukaisesti, jonka olen saanut. Siksi en koe olevani hänen siunauksiensa arvoinen.”

Rakas lukija, toivon, että ymmärrät, ettet koskaan voi olla Jumalan siunauksien arvoinen. Kukaan ei ansaitse hänen siunauksiaan. Pikemminkin, hän tulee luoksemme pelkästään oman armonsa ja laupeutensa tähden ja antaa meille yli ymmärryksemme käyviä hengellisiä siunauksia.

[rita4]

VIHAN ALTA ARMON ALLE
by David Wilkerson | April 27, 2012

Jumalan pyhyys vaatii, että hän vihaa syntiä, mutta rakastaa armoa. Nyt Jeesuksen veri on tyydyttänyt Jumalan oikeudenmukaisuuden niin, että hän voi tulla meidän luoksemme repeytyneen väliverhon läpi, osoittaa armoa ja rakkautta.

Vanha Testamentti antaa voimallisen esikuvan armollisesta Ylimmäisestä Papistamme. Neljännen Mooseksen kirjan luvussa 16 näemme Israelin koko seurakunnan nousevan kapinaan ja valittavan Moosesta ja Aaronia vastaan. Jumala oli tuhonnut kaksisataa viisikymmentä päämiestä, koska he olivat kapinoineet Jumalaa vastaan. Kansa oli vihainen Moosekselle ja Aaronille heidän kuolemastaan. ”Kaikki israelilaisten seurakunta napisi Moosesta ja Aaronia vastaan sanoen: ’Te olette surmanneet Herran kansaa’ "(4 Moos 16:41).

Jumala ilmestyi pilvessä käskien Moosesta ja Aaronia väistymään kansan luota: "Poistukaa tämän joukon luota, niin minä tuokiossa heidät tuhoan"(4 Moos 16:45).

Heti puhkesi kansan joukossa kauhea rutto. Kauhistuneena Mooses käski Aaronia, ylimmäistä pappia: "Ota hiilipannu ja viritä siihen tuli alttarilta, pane siihen suitsuketta ja vie se nopeasti seurakunnan luo ja toimita heille sovitus, sillä viha on lähtenyt liikkeelle Herran tyköä, vitsaus on jo alkanut"… hänen siinä seisoessaan kuolleitten ja elävien vaiheella vitsaus taukosi(4 Moos 16:46, 48).

Mooses sanoi siis: ”Juokse ympäri leiriä ja heiluta suitsutusastiaa, jotta kansa peittyisi suitsutukseen”. Aaron teki niin.

Aaron on tässä Jeesuksen esikuva ja suitsutus tarkoittaa hänen rukouksiaan kapinallisten ihmisten puolesta. Jumala osoittaa uskomattoman kuvan armostaan Ylimmäisen Papin rukouksien tähden. Näemme kuvan Jeesuksesta juoksemassa kapinallisten syntisten keskellä, lähettämässä rukouksia Isän puoleen heidän puolestaan. Heiluttaessaan suitsuketta kunkin ihmisen kohdalla hän huutaa: ”Isä, ole armollinen!”

Asianajaja on oikeudenistunnossa se, joka kertoo oikeudelle, mikä on laillista, mikä oikein ja mitä pitäisi tehdä. Meidän asianajajamme, Jeesus sanoo: ”Olen täyttänyt lain. Olen maksanut täyden hinnan Jumalan oikeudenmukaisuuden tyydyttämiseksi. Paholainen ei voi syyttää Jumalaa epäoikeudenmukaisuudesta”.

Vaikka 14,700 israelilaista kuoli ruton kourissa, kaksi tai kolme miljoonaa olisi voinut menehtyä, mutta Jumala oli heille armollinen.

Samoin sinun ja minun olisi jo aikaa sitten pitänyt kuolla syntiemme tähden. Isä on kuitenkin Jeesuksen rukouksien tähden pitänyt huolta meistä armollisesti voimallaan.

[rita4]

MAKSETTU ON VELKANI MUN
by David Wilkerson | April 26, 2012

Kerran vuodessa ylimmäinen pappi meni Kaikkein Pyhimpään toimittaakseen sovituksen Israelin synneistä. Pyhitettyään itsensä (suoritettuaan puhdistavan pesun) hän otti mullikan verta ja kultaisen suitsutusastian, joka riippui kolmessa ketjussa. Sitten pappi otti vähän hiiliä alttarilta, laittoi niitä suitsutusastiaan, otti kourallisen suitsutusta ja meni Kaikkein Pyhimpään.

Kaikkein Pyhimmässä oli lainarkki. Sen päällä oli armonistuin ja sen molemmin puolin kultaiset kerubit, joiden siivet olivat levittyinä armonistuimen yli. Armonistuin edusti Jumalan läsnäoloa, siinä Herra istui valtaistuimellaan.

Ylimmäinen pappi otti kourallisen suitsutusta ja heitti sen suitsutusastiaan palamaan. Heti ihana tuoksu täytti ilmestysmajan. Pappi heilutti suitsutusastian lainarkin edessä, kunnes koko armonistuin oli tuoksuvan, suloisen suitsutuspilven peitossa.

Rakas lukija, tässä on täydellinen kuvaus siitä, mitä Jeesus on tehnyt meidän puolestamme ja mitä hän tekee juuri nyt. Ensinnäkin, se ilmentää Jeesuksen kuolemaa ja taivaaseen astumista, Isän luokse Ylimmäisenä Pappinamme. Toiseksi, tämä sovituksen toimittaminen ilmentää sitä hetkeä, jolloin Jeesus alkoi rukoilla meidän edestämme, tuoden esirukouksia Isän eteen meidän puolestamme.

Jeesuksen esirukoustyö alkoi hänen verensä vihmomisesta kaikkien sitoumustemme ja velkojemme ylitse. Sitoumus on ”sinetöity velkakirja, joka sitoo velallisen ja hänen perillisensä”. Paholainen vaati sinua omakseen, koska olit kuollut rikoksiin ja synteihin.

Helvetin sisuksissa on varmaan luola, jossa on säilytettynä vuori todisteita, jotka tuomitsevat meidät, sinut ja minut. Muistiinpanoissa sanotaan: ”Sinun tulee maksaa hengelläsi. Rangaistus on iankaikkinen tuomio.” Jeesuksellepa annettiin avaimet helvetin kaikkiin holveihin. Meidän Ylimmäinen Pappimme meni alas kaikkein syvimpiin todistepaikkoihin ja avasi holvit. Hän alkoi käydä läpi todisteita ja poisti meitä koskevat muistiinpanot, kaikkien niiden sitoumukset, velkakirjat ja pantit, jotka uskovat häneen tai vielä joskus uskovat.

Jeesus keräsi muistiinpanot ja vei ne kirkkauteen. Siellä, Isän edessä, hän vihmoi ne verellään, julistaen: ”Nämä velat ovat täysin maksetut minun verelläni.”

[rita4]

ARMOLLINEN YLIMMÄINEN PAPPIMME
by David Wilkerson | April 20, 2012

Rakas lukija, mitä oletkin käymässä läpi, Jeesus on vaeltanut sinun saappaissasi ja se tekee hänestä armollisen ylimmäisen papin. Ei sinun tarvitse kertoa hänelle kaikkia kipujasi. Hän tietää kaiken, koska hän on kokenut sen itse. ”Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä”(Heb 4:15).

Kuvittele arvokasta, huolestunutta miestä, joka on joutunut suureen kiusaukseen. Hän on tehnyt karkean synnin Jumalaa vastaan ja tuntee sydämensä nyt kylmenevän. Hän ajattelee: ”En pysty siihen Olen liian heikko ja Saatana heittää koko helvetin voiman minua vastaan. Vaikka olenkin langennut usein kiusauksiin, rakastan kuitenkin Jeesusta. Voi Herra, tahdon päästä vapaaksi ja puhdistua.”

Mies on uupunut, lannistunut ja paholainen seisoo hänen vierellään syyttäen häntä: ”Hän lankesi syntiin, Jumala. Hän ei pysty voittamaan kiusausta. Hänen vaatteensa ovat likaantuneet, saastaiset.”

Mutta Puolustaja astuu miehen ja hänen syyttäjänsä väliin: ”Isä, tiedän, mitä tämän miehen elämässä on juuri nyt. Paholainen ajoi myös minut erämaahan ja kiusasi minua kovasti. Oli kiusauksessa langeta jumalanpilkkaan, langeta maahan ja kumartaa Saatanaa. Tiedän. mistä kiusauksessa on kyse ja tunnen tämän miehen sydämen. Hänessä on vielä uskon kipinä ja rakkauden hiillos sydämessä minua kohtaan.”

Isä, katso häntä vanhurskauden silmin minun lävitseni. Päästä hänet pimeyden ja pahan vallasta. Haluan, että hyväksyt hänet, annat hänelle anteeksi, eheytät hänet ja annat hänelle voiman korkeudesta vastustaa pahaa. Rukoilen hänelle vapahdusta.”

Seuraavana päivänä tämä mies ottaa esiin Raamattunsa ja lukee siitä voimallisen totuuden, jota ei ollut huomannut koskaan ennen. Hän lankeaa polvilleen, ja Jumala tuo hänelle vapahduksen, koska Ylimmäinen pappimme on rukoillut.

Puolustaja tuntee sinun osoitteesi. Hän on laskenut pääsi hiuksetkin. Hän tietää jokaisen ajatuksesi, tuntee kipusi, kuulee jokaisen rukouksesi. Niin, rakas lukija, rohkaistu, sillä Jeesus rukoilee puolestasi.

[rita4]

SUURIN LOHDUTUKSEMME
by David Wilkerson | April 19, 2012

Jeesuksen oli tarpeen ottaa ihmismuoto, jotta hän voisi kulkea kaiken sen läpi, mitä mekin kohtaamme maan päällä: hylkäämistä, kipua, surua, kiusauksia. Vaikka hän oli Jumala ihmisenä, hän kesti kaikki inhimilliset kokemukset, ei vain Jumalana vaan ihmisenä, jolla oli kaikki meidän heikkoutemme. Se oikeuttaa hänet rukoilemaan puolestamme ylimmäisenä pappinamme valtavalla myötätunnolla: ”Sillä sen tähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa”(Hebr. 2:18).

Mieti rakasta, kamppailevaa sisarta. Hän rakastaa Jeesusta, mutta kokee itsensä lannistuneeksi, masentuneeksi, hyljätyksi. Hän ajattelee: ” Minua on loukattu sydän juuriani myöten, mutta minulla ei ole ketään, joka ymmärtäisi ja jolle voisin puhua siitä.” Joskus hän ihmettelee, voiko Jumala antaa hänelle anteeksi niin suuren uskonheikkouden. Välillä hän jo on aivan luovuttaa.

Paholainen seisoo hänen vieressään sanoen syyttävästi: ”Katso häntä, Jumala. Ei hänellä ole minkäänlaista uskoa. Minkälainen uskova hän oikein on?”

Jeesus näkee hänen tuskansa ja tuntee hänen kipunsa. Hän tietää, kuinka heikko hänen uskonsa on, että hän aivan lannistumisen partaalla. Silloin Jeesus tulee Isän eteen hänen puolestaan ja alkaa rukoilla:

”Isä, minä tiedän, miltä hänestä tuntuu, koska olen ollut samassa tilassa. Oma lihani ja vereni hylkäsi minut. Uskonnolliset joukot pilkkasivat minua. Sotilaat sylkivät minua kasvoihin ja panivat orjantappurakruunun päähäni. Minä huusin: ”Miksi olet hylännyt minut?” Minun myötätuntoni on tämän naisen kanssa, Isä, ja minä olen pessyt hänen syntinsä pois. Tiedän, että hän edelleen uskoo minuun. Hän on minun, Isä ja Saatana ei voi saada häntä.”

Yhtäkkiä, aivan kuin ihmeenä, naisesta alkaa tuntua paremmalta. Hän on saanut armahduksen meidän ylimmäisen pappimme rukouksien kautta. Jeesusta liikuttaa meidän tuntemamme raihnaisuuden ja hän toimii armossaan.

[rita4]

JEESUKSEN RUKOUS
by David Wilkerson | April 18, 2012

Johanneksen evankeliumin 17. luku kertoo yksinomaan Jeesuksen rukouksesta opetuslastensa ja kansansa puolesta, niiden jotka seurasivat häntä ja uskoivat häneen. Jeesus ei kuitenkaan rukoillut ainoastaan seuraajiensa puolesta, vaan ”… myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun”(Joh 17:20).

Mikä voimallinen totuus! Jeesuksen lause ”niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun” sulkee sisäänsä myös sinut ja minut. Jeesus rukoili meidän puolestamme, kun hän vaelsi täällä ihmisenä. Vuosisatoja sitten jo olimme hänen mielessään. Hän tallensi rukouksensa sanaansa tietäen, että me lukisimme sitä. Hän haluaa meidän tietävän, että hän myös rukoilee meidän edestämme Isää.

Rakas lukija, Tuo Jeesuksen esirukous meidän edestämme ei hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Se palaa koko ajan Jumalan alttarilla, ja Jumala on hyväksynyt Poikansa rukouksen meidän jokaisen edestä. Pelastuksemme on tulosta Jeesuksen esirukouksesta. Me olemme hänessä, koska Jumala vastasi hänen rukoukseensa meidän puolestamme.

”Mutta tällä on katoamaton pappeus, sen tähden että hän pysyy iankaikkisesti, jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa”(Heb 7:24 -25).

Juuri nyt Jeesus rukoilee niiden syntisten puolesta, jotka eivät ole kääntyneet hänen puoleensa. Raamattu sanoo, että hän voi pelastaa ”täydellisesti”, mikä merkitsee ”hamaan loppuun asti” kaikki, jotka tulevat hänen luokseen.

Työni aikana olen nähnyt monien narkomaanien ja alkoholistien pelastuvan kirkkaasti. Joka kerta olen ajatellut: ”Tällä on varmasti rukoileva äiti tai esirukoileva isoäiti jossakin menneisyydessä. Jumala vastaa nyt noiden pyhien sotureiden rukouksiin.”

Nyt näen jopa jotakin vielä parempaa, jotakin paljon voimallisempaa ja tehokkaampaa. Ei vain äiti tai isovanhempi rukoillut näiden puolesta, jotka nyt uskovat. Jeesuskin rukoili heidän puolestaan koko matkan. ”Minä rukoilen heidän edestänsä … myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun” (Joh 17: 9, 20).

Jos olet halunnut juosta piiloon Herralta, et kuitenkaan pääse pois hänen rukoustensa ulottuvilta. Isä vastaa Poikansa rukouksiin. Kaikki, jotka yrittävät vastustaa häntä, kovettavat sydämensä Kristuksen rukouksille, joka rukoili heidän edestänsä maan päällä ja rukoilee yhä.