JUMALA TIETÄÄ, MIKÄ ON PARASTA MEILLE!

[rita4]

by David Wilkerson | November 3, 2011

On aikoja, jolloin Jumala ottaa meiltä jotakin pois ja aikoja, jolloin rukoilemme jotakin, jota luulemme tarvitsevamme, eikä Jumala kuitenkaan anna sitä meille. Joka tapauksessa "... Herra tuntee vanhurskasten tien" (Ps.1:6). Jonakin päivänä Jumalan teot osoittautuvat olleen meidän ja hänen valtakuntansa parhaaksi!

Elämämme tyydyttää meitä parhaiten, kun olemme täydellisesti Jumalan tahdossa, teemme hänen työtään, elämme hänen valintojensa mukaan. Useimmat meistä ovat vakuuttuneita siitä, että itse tiedämme, mikä on tarpeen tekemään meidät tyytyväisiksi ja onnellisiksi. Useimmiten se, mikä mielestämme olisi parasta, kuitenkin tuhoaisi meidät! Jumala ei ole ihmiskunnan historiassa koskaan ottanut lapsiltaan mitään antamatta tilalle jotain parempaa, kauniimpaa ja tyydyttävämpää.

Jumalan parasta ei pitäisi pelätä. Hän ei ainoastaan tiedä, mikä on parasta sinulle, hän haluaa sinun myös saavan sen! Jos todella uskoisimme tämän, saisimme ihmeellisen levon, rauhan ja ilon elämäämme! Me emme murehtisi asioista, joista joudumme luopumaan. Tietäisimme, että meidät on vapautettu kaikista siteistä! Me sanoisimme: "Herra, jos otat tämän minulta, se varmasti merkitsee, että sinulla on jotain paljon parempaa minulle. Joten ota se - sinä saat sen!"

Rakas lukijani, meidän tulee levätä rakastavan Isämme käsissä! Meidän pitää päästä sellaiseen luottamukseen, että voimme sanoa: "Minulla on rakastava Isä, joka tahtoo minulle kaikkein parasta. Hän tietää kaiken!" Kuinka Job lopulta päätyi levon paikkaan? Hän vakuuttui siitä, että Jumala tiesi, mitä aikoi tehdä ja että hänellä oli kaikki hallinnassa! Job sanoi: "Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin"(Job 23:10).

Monet uskovat näkevät Jumalan toimivan elämässään, mutta silti miettivät: "Mitä jos epäonnistun? Mitä jos teen jotain väärin, ja Jumala vihastuu tai käy kärsimättömäksi? Pettävätkö kaikki hänen lupauksensa? Pitääkö minun tyytyä johonkin vähempään kuin hänen parhaaseensa?" Ei - ei ikinä! Jos sydämesi on oikea Jumalan edessä, jos käännyt aina hänen puoleensa ja etsit häntä kaikesta sydämestäsi, mikään ei voi muuttaa Hänen suunnitelmiaan sinua kohtaan!

[rita4]

On aikoja, jolloin Jumala ottaa meiltä jotakin pois ja aikoja, jolloin rukoilemme jotakin, jota luulemme tarvitsevamme, eikä Jumala kuitenkaan anna sitä meille. Joka tapauksessa "... Herra tuntee vanhurskasten tien" (Ps.1:6). Jonakin päivänä Jumalan teot osoittautuvat olleen meidän ja hänen valtakuntansa parhaaksi!

Elämämme tyydyttää meitä parhaiten, kun olemme täydellisesti Jumalan tahdossa, teemme hänen työtään, elämme hänen valintojensa mukaan. Useimmat meistä ovat vakuuttuneita siitä, että itse tiedämme, mikä on tarpeen tekemään meidät tyytyväisiksi ja onnellisiksi. Useimmiten se, mikä mielestämme olisi parasta, kuitenkin tuhoaisi meidät! Jumala ei ole ihmiskunnan historiassa koskaan ottanut lapsiltaan mitään antamatta tilalle jotain parempaa, kauniimpaa ja tyydyttävämpää.

Tuo David veljen ajatus jäi puhuttelemaan minua, koska olen juuri tuota nyt taas miettinyt todella usein; Mikä on Herrasta ja Herramme tahtoa ja mikä on vain minua ja minun toiveitani tai odotuksiani?

Voih, kuinka usein olenkaan toivonut Jumalan antavan asioita tai jopa ihmisen elämääni, joka olisi se unelmieni täyttymys, tai avun asioissani, kivuissani, tms..Mitä sanookaan Raamattu?

Mark. 11:24
22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan.
23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi.
24 Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.
25 Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."
26: Mutta jos te ette anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Halusin laittaa tuon hiukan laajemminkin.. Koska uskon myöskin siihen, että jos elämme anteeksi antamattomuudessa, niin silloin ei Herra vastaa rukouksiimme. Kyllä hän ne kuulee, mutta meidän on silloin ensin tehtävä parannus, jotta annamme anteeksi ja vain siunaamme, niin silloin rukouksemmekin kaikuvat kirkkaina ja väkevinä taivaaseen. Saat olla eri mieltä kanssani, mutta itse ajattelisin ja koen asian noin niin kuin kirjoitinkin..

Joh. 16:
20 Totisesti, totisesti minä sanon teille: te joudutte itkemään ja valittamaan, mutta maailma on iloitseva; te tulette murheellisiksi, mutta teidän murheenne on muuttuva iloksi.
21 Kun vaimo synnyttää, on hänellä murhe, koska hänen hetkensä on tullut; mutta kun hän on synnyttänyt lapsen, ei hän enää muista ahdistustaan sen ilon tähden, että ihminen on syntynyt maailmaan.

22 Niin on myös teillä nyt murhe; mutta minä olen taas näkevä teidät, ja teidän sydämenne on iloitseva, eikä kukaan ota teiltä pois teidän iloanne.
23 Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni.
24 Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen.

25 Tämän minä olen puhunut teille kuvauksilla; mutta tulee aika, jolloin minä en puhu teille enää kuvauksilla, vaan avonaisesti julistan teille sanomaa Isästä.
26 Sinä päivänä te anotte minun nimessäni; enkä minä sano teille, että minä olen rukoileva Isää teidän edestänne;
27 sillä Isä itse rakastaa teitä, sentähden että te olette minua rakastaneet ja uskoneet minun lähteneen Jumalan tyköä.
28 Minä olen lähtenyt Isästä ja tullut maailmaan; jälleen minä jätän maailman ja menen Isän tykö."

Tuo Raamatunpaikka tuo mieleeni monenlaisiakin ajatuksia. Me saamme ja meitä kehotetaankin anomaan, mutta meidän on kuitenkin hyvä aina käsittää se totuus, että, se mitä rukoilemme, ei aina välttämättä olekaan meidän parhaaksemme ja Jumalahan tietää; mikä on lapselleen parasta tai mikä ei sitä ole. Ei hän tahallaan jätä vastaamatta rukouksiimme, vaan hän myöskin koettelee meitä ja muistat kertomuksen siitä leskivaimosta, joka aina vain uudestaan ja uudestaan tuli anomaan.. ja lopulta se tuotti tulosta ja hän sai sen mitä niin hartaasti anoi ja pyysi.Luuk. 18:3-8 Näin on usein meidänkin Herran omien laita. Kun me anomme jotakin Jeesukselta ja Jeesuksen nimessäkin, mutta joudumme anomaan sitä rukoillen ehkä kauankin aikaa ennenkuin siihen vastataan..Mutta jos ja kun se on Herran tahdon mukainen pyyntö, niin siihen tulee enenmmin tai myöhemmin kyllä vastaus..

Muista, että: yksikään rukous ei mene ns. kuuroille korville, ei, vaan jokainen niistä kyllä laitetaan muistiin, mutta ehkä se anomus ei ollutkaan kuitenkaan meidän parhaaksemme, vaan Isä antaa sen tilalle jotain paljon paljon parempaa.. Mieti, miten ihanaa kun saammekin jotain mikä ilahduttaa murheisen sydämemme tai saammekin elämäämme jotain joka onkin meidän hyväksemme ja auttaa jaksamaan, tulee kiitosmieli....

Jes. 30:
18 Sentähden Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, sentähden hän nousee armahtaaksensa teitä; sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat!
19 Sinä kansa, joka asut Siionissa, Jerusalemissa, älä itke! Hän on sinulle totisesti armollinen, kun apua huudat; sen kuullessaan hän vastaa sinulle kohta.
20 Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi.
21 Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: "Tässä on tie, sitä käykää".

Tuo Raamatunpaikka alkoi kuin elää mielessäni, ..se on jotenkin niin ihana ja rohkaisevakin.

Totisesti taivaallinen Isämme tietää, mikä on minulle tai sinulle rakas kanssamatkaajani parasta. Hän rakastaa meitä kaikkia yhtä paljon. Jaksa rukoilla kiittäen ja odottaa vastaustaankin. Se kannattaa!!

Rakas lukijani, meidän tulee levätä rakastavan Isämme käsissä! Meidän pitää päästä sellaiseen luottamukseen, että voimme sanoa: "Minulla on rakastava Isä, joka tahtoo minulle kaikkein parasta. Hän tietää kaiken!" Kuinka Job lopulta päätyi levon paikkaan? Hän vakuuttui siitä, että Jumala tiesi, mitä aikoi tehdä ja että hänellä oli kaikki hallinnassa! Job sanoi: "Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin"(Job 23:10).

Monet uskovat näkevät Jumalan toimivan elämässään, mutta silti miettivät: "Mitä jos epäonnistun? Mitä jos teen jotain väärin, ja Jumala vihastuu tai käy kärsimättömäksi? Pettävätkö kaikki hänen lupauksensa? Pitääkö minun tyytyä johonkin vähempään kuin hänen parhaaseensa?" Ei - ei ikinä! Jos sydämesi on oikea Jumalan edessä, jos käännyt aina hänen puoleensa ja etsit häntä kaikesta sydämestäsi, mikään ei voi muuttaa Hänen suunnitelmiaan sinua kohtaan!

EtCetera kuoro - Siunattu olkoon Hän