David Wilkersonin kirjoituksia

[rita4]

SINUT ON SIUNATTU SIUNAUKSEKSI
by Gary Wilkerson | May 26, 2014

”Ja hän [Jeesus] puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin” (Luuk.12:16).

Jumala on antelias, armelias isä, joka rakastaa runsaitten lahjojen antamista lapsilleen. Haluan nyt näyttää sinulle vastakohdan, koska tämä kertomus kääntyy väärään suuntaan. Jae 17 sanoo: ”Niin hän mietti mielessään”.

Jumala alkaa siunata ja sitä alat miettiä itseksesi: ”Mitä minä teen tämän kaiken kanssa? Mihin menen seuraavaksi?” Tämä ajatteluprosessi johtaa sinut alas väärälle tielle, ja usein se johtaa itsekkyyteen. Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvussa 26 kerrotaan Iisakista, joka viisaasti kysyi Herralta, mitä hänen pitäisi tehdä kaiken omaisuutensa kanssa, päinvastoin kuin tyhmä rikas mies, josta Jeesus puhuu.

Kun alamme ajatella itseksemme, menetämme Pyhän Hengen antaman ymmärryksen. Kun alamme ajatella sitä, mitä haluamme, me suistumme tieltä. Juuri se tapahtui rikkaalle miehelle. Katsopa tarkkaan sanoja: ”Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?'(Luuk.12:17).

Kenen viljaa se oli? Se kuului Jumalalle. Kaikki kuuluu Jumalalle! Niinpä tämä mies alkoi tulla itsekkääksi. Hän alkoi nähdä tämän Jumalan lahjan, kaikki taitonsa ja ihmissuhteensa asioina, joilla hän voisi toimia omaksi hyödykseen ja itsekkäästi. Nämä ajatukset alkoivat kyllästää hänen jokaisen solunsa.

”Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni; ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse' ”(Luuk.12:18 -19).

Joissakin opetuksissa Jumalan siunauksista on ongelmana se, että niissä ei ole sitä todellisuutta, jonka Jumala tahtoo siunata, vaan miksi Jumala tahtoo siunata. Onko Jumalan siunaus minulle kaikki kaikessa? Onko se sitä, että kasaan kaikki nämä hyvät asiat päälleni? Onko se sitä, että kehitän itselleni maailmasta täydellisen pienen toukankotelon, jollaisen olen aina halunnut?

Sinua on siunattu! Sinut on siunattu Jumalan liiton siunauksella, joka tuli ihmiskunnan osaksi aivan alusta asti. Sinut on siunattu olemaan siunauksena, seurakunta.

Sanon toistamiseen. Sinut on siunattu olemaan siunauksena.

[rita4]

TOSIASIAN TODISTE
by David Wilkerson | January 14, 2014

”Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu”(Matt.24:14).

Seurakunnassa monet yrittävät tänä päivänä määritellä Kristuksen paluun läheisyyttä lukemalla ajan merkkejä. Näemme niitä erityisissä tapahtumissa, kuten juutalaisten palaamisessa Israeliin. Kaikkein selvin Jeesuksen lausuma toisesta tulemisestaan on yo. lauseessa. Loppu tulee vasta, kun evankeliumi on julistettu todistukseksi kaikille kansoille.

Jeesus käyttää tässä sanaa ”todistaja”, joka on sama kuin kreikankielen sana ”todiste”. Se tarkoittaa ”tosiasian todistetta”. Kristus ei puhu tässä vain saarnaamisesta, vaan todistuksen esittämisestä. Lyhyesti, hän sanoo, että evankeliumi on tehokas, vasta kun sitä vahvistaa elämän todistuksen todellisuus.

Luulet, että Amerikassa, jossa on tuhansia evankelisia seurakuntia, evankeliumia olisi julistettu voimakkaasti. Monet seurakunnat ovat valitettavasti tehneet kompromisseja Kristuksen todellisen evankeliumin suhteen. Todellisuudessa monien evankelisten seurakuntien saarnaa vahvistaa vain vähän todistetta Kristuksen todellisesta herruudesta. Ne eivät anna kaupungille tai kansakunnalle todellista todistusta.

On tietenkin aina poikkeuksia. Ajattelen erästä baptistipastoria, joka suunnitteli kerran rakentavansa valtavan suuren uuden rakennuksen. Hänen vaimonsa sai kehotuksen rukoilla ja etsiä Herraa, ja pian hänen miehensä teki samoin. Hän luopui ajatuksesta havitella suuria numeroita ja alkoi todistaa sitä, mitä julisti.

Aivan äskettäin saarnansa aluksi pastori laittoi seurakunnan eteen suuren kankaan. Hän sanoi seurakunnalleen: ”Jumalan Henki on puhunut minulle tämän seurakunnan synneistä. Tänään näemme ne kaikki omien silmiemme edessä.”

Sitten pastori heijasti kankaalle synnin toisensa perään, irstauden, aviorikoksen, alkoholismin, huumeiden käytön, pornon. Sitten hän alkoi saarnansa näin: ”Emme alakaan rakentaa suurta rakennusta juuri nyt. Meidän pitää saada Kristuksen elävä temppeli ensin suoristetuksi, ennen kuin voimme tehdä mitään. Meidän pitää ensin elää evankeliumi todeksi!” Tänä päivänä Jumalan Henki liikkuu valtavana tuossa seurakunnassa. Ihmisiä kokoontuu etsimään Herraa. He panevat oman elämänsä järjestykseen, koska he kuulevat evankeliumin, jota vahvistaa todistus!

[rita4]

JEESUS KOLKUTTAA OVELLA
by David Wilkerson | January 9, 2014

“Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa“(Joh.8:44).

Kristus puhui nämä sanat uskonnolliselle joukolle, joka luuli olevansa hyvä Jumalan silmissä. He olivat ulkonaisesti puhtaita ja uskonnollisia, mutta sisältä täynnä himoa, aistillisuutta, irstautta, kateutta.

On olemassa tauti, jonka nimi on syntisairaus. Se iskee paholaisen lapsiin. Mitä syvemmälle syntiin henkilö lankeaa, sitä kriittisemmäksi sairaus tulee. Se saavuttaa huippunsa, kun synti yhtäkkiä ei annakaan nautintoa, vaan tulee yksitoikkoisemmaksi eikä tyydytä enää.

Syntisairaus vei kuuluisan nuoren TV-tähden itsemurhaan. Näyttelijä esitti pääosaa hittisarjoissa ja teki itselleen omaisuuden. Hän oli juuri allekirjoittanut sopimuksen elokuvaan pääosan esittäjänä ja seurusteli kauniin näyttelijättären kansa. Hänellä oli mainetta, onnea ja hyvä terveys.

Sitten hänen eloton ruumiinsa löytyi halvasta pornohotellista. Ilmeisesti eivät mitkään maailman nautinnot tyydyttäneet häntä. Hänen elämänsä oli tullut tyhjäksi, tarkoituksettomaksi ja lopulta itsemurha teki siitä lopun. Hän kuoli syntisairauden seurauksiin.

Jos et ole vielä antanut elämääsi Jeesukselle, niin paholaisella on ollut täysi hallintavalta sinuun. Hän on vallinnut sinun elämääsi. Ehkä Saatana nyt näkee muutoksen tulevan sinun kohdallasi ja tietää menettävänsä otteensa sinusta.

Synti ei maistu sinusta enää makealta. Et mene pahoihin paikkoihin, joissa aiemmin kävit usein. Et myöskään välitä enää bilettämisestä. Raha ei enää tyydytä sinua, eivät myöskään seksi tai omaisuus. Tunnet tyhjyyden suurenevan sisälläsi.

Nyt luet tätä tekstiä, missä sitten oletkin. Ehkä olet jo ruvennut lukemaan Raamattua. Kukaan ei pakota sinua tekemään sitä. Jokin sisälläsi kehottaa sinua ottamaan sen käteesi.

Rakas lukija, nyt juuri Jeesus kolkuttaa sydämesi ovella, ja paholainen tietää sen. Hän pelkää ennen kaikkea yhtä asiaa ja se on, että avaat oven Kristukselle!

[rita4]

YLISTYS JUMALALLE HÄNEN LEMPEÄSTÄ LAUPEUDESTAAN
by David Wilkerson | March 10, 2011

Minulla on lyhykäinen viesti niille, jotka kokevat parhaillaan tuskaa ja ylitsekäyvää ahdistusta. En puhu nyt niille, joilla on levon aika kärsimyksistä, joilla ei ole minkäänlaista kipua tai murhetta. Kiitos Jumalalle noista hiljaisen levon hetkistä.

Saan monia kirjeitä ihanilta Jeesuksen seuraajilta, jotka elävät uskomattomien sisäisten surujen ja kriisien keskellä: avioero, lapset huumeiden vallassa tai vankilassa, aviopuolison kuolema. Eräs nainen, joka rakastaa Herraa syvästi, suree kolmea tulipalossa kuollutta lastaan. Muuan pastori suree vaimoaan, joka jätti hänet ja lapsensa lesborakastajan vuoksi. Näitä tarinoita riittää lukemattomiin. Niin monet vanhurskaat ihmiset ovat murheen ja kipujen raskauttamina.

Minulla on viesti teille, jotka kärsitte surusta tai elätte kipujen kanssa. Psalmissa 40 Daavid itkee: "Sillä lukemattomat vaivat minua saartavat... Kelvatkoon sinulle, Herra, pelastaa minut, Herra riennä minun avukseni" (Ps.40:13 -14). ”Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki, jotka sinua etsivät… Minä olen kurja ja köyhä, mutta Herra pitää minusta huolen. Sinä olet minun apuni ja pelastajani; minun Jumalani, älä viivy" (Ps.40:16 -17).

Sain paljon siunausta ja lohdutusta jakeesta 17: "Herra pitää minusta huolen." Ajattele sitä. Herra Jumala, joka on luonut kaiken, tämän universumin Jumala, pitää huolen minusta.

Juuri nyt, tällä hetkellä hänen ajatuksensa ovat keskittyneet sinuun, sinun tarpeesi hetkellä.

Kun Israel oli vankeudessa, Babyloniassa surren kotiensa ja perheidensä menetystä, käydessä läpi surua ja ongelmia, Jumala antoi sanan heille Jeremialle: ”Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon" (Jer.29:11). Jumala sanoi kansalleen: "Sinun painajaisesi on lopussa. Minulla on hyviä, rakastavia ajatuksia sinua kohtaan ja jos etsit minua kaikesta sydämestäsi, sinä löydät minut" (Jer.29:11 -13).

Jumala ei ole vihainen sinulle. Pyhätkin joutuvat kohtaamaan ahdinkoa, joten älä anna sen horjuttaa luottamustasi häneen. Kun sinulla on stressiä, koet yksinäisyyttä tai kadut jotakin, mene rukoilemaan. Vuodata sydämesi Herralle. Hän pitää sinusta huolen ja työskentelee sinun hyväksesi.

[rita4]

VÄHÄN AIKAA
by David Wilkerson | January 2, 2014

”Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!" (Ilm.12:12).

Yllä oleva Ilmestyskirjan kohta sanoo, että Saatana on julistanut lopullisen sodan Jumalan pyhille. Se myös mainitsee, että hänellä on määräpäivä työnsä loppuun viemiseen: ”Koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa”.

Jeesuksen Kristuksen seuraajina olemme jatkuvasti tietoisia siitä, että paholainen on lähtenyt tuhoamaan meitä. Siksi Paavali sanookin, että meidän pitää tietää mahdollisimman paljon vihollisemme taktiikasta ja suunnitelmista: ”Ettei Saatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat”(2 Kor.2:11).

Pietarikin varoittaa meitä: ”Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niin kuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä”(1 Piet.5:8). Tämä ei tarkoita, että Saatana liihottelisi jossakin avaruudessa, antaen määräyksiä riivaajajoukoilleen. Tiedämme, että Saatana heitettiin alas maan päälle, kun Kristus voitti hänen ristillä. Niinpä paholaisen valtakunta rajoittuu aikaan ja paikkaan (ks. Ilm.12:9).

Päinvastoin, kuin monet uskovat luulevat, Saatana ei ole kaikkivaltias. Jeesus voitti hänet ja riisui häneltä kaiken vallan. Ei Saatana tiedäkään kaikkea, joten hän ei voi lukea ajatuksiamme. Hän ei myöskään ole kaikkialla läsnä, ei voi olla kaikkialla samaan aikaan. Hän on rajoittunut olemaan yhdessä paikassa yhdellä kertaa.

Saatanalla on kyllä hallituksia ja valtoja kaikkialla maan päällä, ja hänen riivaajasotajoukkonsa jakavat hänelle tietoja viittauksesta ja kutsusta. Ne kuulevat, kun sinä rukoilet, ja ne näkevät, kun olet kuuliainen Jumalalle. Se vasta saa hänet raivon valtaa sinua vastaan!

Viittaus Ilm.12:12:ssa siihen, että paholainen tietää aikansa olevan lyhyt, ei tarkoita sitä aikaa, mikä hänellä on ennen Kristuksen paluuta. Päinvastoin siinä on kyse sarjasta lyhyitä aikoja, jotka paholaisella on, viedä työnsä päätökseen. On vain lyhyitä ajanjaksoja, jolloin hän voi käydä sotaa Jumalan pyhiä vastaan!

[rita4]

DAAVID ROHKAISI MIELENSÄ HERRASSA
by David Wilkerson

Nämä ovat tuttuja sanoja: "Ja Daavid joutui suureen hätään" (1 Sam. 30:6). Hän oli juuri palannut Gatista, jossa kuningas Aakis oli sanonut hänelle:" Sinä olet minulle mieluinen niin kuin Jumalan enkeli" (1 Sam. 29:9). Nämä ylistyssanat korvissa soiden Daavid oli miehineen palannut Siklagiin malttamattomina näkemään jälleen vaimojaan ja lapsiaan. He kuitenkin löysivät kaupunkinsa poroiksi poltettuna, vaimot ja lapset kaapattuina. Sillä aikaa, kun Daavid ja hänen miehensä olivat Afekissa, amalekilaiset olivat vallanneet kaupungin ja ottaneet saaliikseen kaiken, mikä oli heille kallista.

Mikä hirvittävä kauhistuksen päivä tämän Jumalan voidellun miehen elämässä! "Silloin Daavid ja väki, joka oli hänen kanssaan, korottivat äänensä ja itkivät, kunnes eivät enää jaksaneet itkeä" (1 Sam. 30:4).

Kansa vihastui kovin ja suuren murheensa tähden aikoi kivittää Daavidin kuoliaaksi. Daavid itsekin oli murheen murtama eikä pystynyt vuodattamaan kyyneltäkään". "Ja Daavid joutui suureen hätään" (1 Sam. 30:6). Heille oli jäänyt naru vetävän käteen, kaikki toivo oli joutunut surun ja epätoivon nielemäksi.

Mitä Jumalan lapsi tekee, kun hänen rohkeutensa pettää ja hän tuntee itsensä tarpeettomaksi, täydelliseksi tyhjäntoimittajaksi? Daavid koki olevansa Jumalan hylkäämä samoin kuin omiensa, jotka ennen välittivät hänestä. Usko tai älä, Jumala oli mukana tässä täydelliseltä murhenäytelmältä näyttävässä tilanteessa. Jumalalla oli varalla uskomattomia siunauksia, mutta Daavidin täytyi joutua heittäytymään kokonaan Herran varaan. Tätä tilannetta ei mikään ihmisvoima voisi ratkaista.

"Mutta Daavid rohkaisi mielensä Herrassa, Jumalassansa" (1 Sam.30:6).

Daavid oppi seisomaan yksin, täydellisesti Jumalasta riippuvaisena ja tietoisena siitä, että hänen ainoa tarpeensa oli henkilökohtainen yhteys ja rakkaus Herraan. Mikä voittoisa näky – Daavid seisoo elämänsä raunioilla, riemuiten Jumalan uskollisuudesta ja rohkaistuen Herran läsnäolosta. Hän vakuuttui siitä, että Jumalan tunteminen on tärkein silloin, kun joutuu silmätysten kuoleman ja epätoivon kanssa.

Sitten kun oppi oli mennyt perille, Jumala aukaisi taivaat ja puhui selvästi Daavidille. Ohjeet tulivat kuuluvina ja selvinä. Daavid kysyi, Jumala vastasi:" Sinä tuot heidät kaikki takaisin", ("Ei ketään puuttunut, ei pientä eikä suurta, ei kenenkään poikaa eikä kenenkään tytärtä eikä saalista tai muuta, mitä he olivat ottaneet itsellensä; kaiken Daavid toi takaisin" (1 Sam.30:19).

[rita4]

JUMALA HALUAA OPETTAA MEIDÄT TUNTEMAAN HÄNEN ÄÄNENSÄ
by David Wilkerson | February 23, 2011

Ne, jotka todella tuntevat Jumalan, ovat oppineet tunnistamaan hänen äänensä yli kaikkien muiden äänien. Hän tahtoo sinun tietävän varmasti, että hän haluaa puhua sinulle. Hän tahtoo kertoa sinulle asioista, joita et ole ennen nähnyt tai kuullut.

Vähän aikaa sitten Herra näytti minulle, että edelleen epäilen hänen äänensä kuulemista sisimmässäni. Tiedän kyllä, että hän puhuu. Lampaiden täytyy tuntea Mestarinsa äänen. Epäilin silti omaa kykyäni kuulla häntä. Käytin paljon aikaa ”varmistaen” kuulemaani ääntä. Kun se oli mielestäni liian voimakas tai liian kummallinen, ajattelin mielessäni: "Ei tämä voi olla Jumalasta. Sitä paitsi paholainenkin voi puhua. Liha puhuu, ja valheen henget puhuvat." Monet äänet tulevat meitä kohti kaiken aikaa. Kuinka voin tunnistaa Jumalan äänen?

Uskon, että tarvitaan kolme asiaa, jotta Jumalan ääntä voisi kuulla:

1. Sinun tulee olla järkkymättömän varma siitä, että Jumala haluaa puhua sinulle. Sinun täytyy olla täysin vakuuttunut siitä. Hän on puhuva Jumala. Hän haluaa sinun tuntevan äänensä, jotta voisit tehdä hänen tahtonsa. Jumala ei koskaan kerro sinulle mitään, mikä poikkeaisi Raamatun sanasta. Sinun ei tarvitse olla pappi tai filosofian tohtori ymmärtääksesi hänen ääntänsä. Tarvitset vain sydämen, joka sanoo: "Minä uskon, että Jumala haluaa puhua minulle."

2. Sinun täytyy viettää laatuaikaa hiljentyen. Sinun tulee olla halukas sulkemaan itsesi Jumalan läsnäoloon ja antaa kaikkien muiden äänten mykistyä. Totta on, että Jumala puhuu meille kaiken päivää. Kuitenkin joka kerta, kun hän on halunnut rakentaa minun elämässäni jotain, hänen äänensä on tullut vasta sen jälkeen, kun olen hiljentänyt kaikki muut äänet mielestäni.

3. Sinun tulee pyytää uskossa. Meidän täytyy uskoa, että Jumala voi ilmaista meille mielensä ja auttaa meitä ymmärtämään hänen täydellistä tahtoaan. Muutoin emme voi ottaa vastaan häneltä mitään (emme myöskään hänen äänensä kuulemista).

Jeesus sanoi: "Kuka teistä on se isä, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa, antaa hänelle kalan sijasta käärmeen, taikka joka hänen pyytäessään munaa, antaa hänelle skorpionin?" (Luuk.11:11 -12). Toisin sanoen: "Jos pyydät taivaalliselta Isältä sanaa, selvää suuntaa, jumalallista kehotusta tai jonkin erityisen asian puolesta, uskotko hetkeäkään, että hän sen sijaan antaisi paholaisen tulla ja petkuttaa sinua?"

Jumala ei ole kiusantekijä! Hän ei salli paholaisen eksyttää sinua. Jumalan puhetta seuraa aina rauha! Ei saatana pysty jäljittelemään sellaista rauhaa. Kun olet hiljaisuudessa ja levossa, vakuuttuneena siitä, että Jumala voi puhua sinulle, se varmuus ei ikinä muutu. Voit palata Jumalan luokse tuhat kertaa ja saada aina saman sanan, koska se on totuus.

[rita4]

ANTAUTUMISEN TIE
by David Wilkerson | March 1, 2011

Jumala alkaa antautumisprosessin heittämällä meidät korkean hevosemme selästä. Tämä tapahtui Paavalille kirjaimellisesti. Hän ratsasti itsevarmana tietään Damaskosta kohti, kun yhtäkkiä sokaiseva salama iski taivaasta. Paavali kaatui maahan, vapisevana. sitten ääni taivaasta sanoi: ”Saul, Saul, miksi vainoat minua?”(Ap.t. 9:4).

Paavali tiesi, että hänen elämästään puuttui jotakin. Hänellä oli tietoa Jumalasta, muttei henkilökohtaista kokemusta. Nyt siinä polvillaan ollessaan hän kuuli taivaasta sanat: ”Olen Jeesus, jota sinä vainoat” (Ap.t.9:5). Sanat käänsivät Paavalin maailman nurin niskoin. Vapisten ja ihmeissään hän kysyi: ”Herra, mitä tahdot minun tekevän?”(Ap.t.9:6, Suomenkielisestä raamatunkäännöksestä nämä sanat puuttuvat) Paavalin kääntymys oli Pyhän Hengen dramaattinen teko.

Pyhä Henki johdatti Paavalin antautumaan. Hän kysyi: ”Mitä haluat minun tekevän?” Samalla hänen sydämensä huusi: Jeesus, miten voin palvella sinua? Miten voin tuntea sinut ja olla sinulle mieliksi? Mikään muu ei enää merkitse mitään. Kaikki, mitä olen tehnyt lihassa, on roskaa. Sinä olet nyt minun kaikkeni.”

Paavalilla ei enää ollut muuta halua, eteenpäin vievää voimaa elämässä. Hänelle merkitsi jotain vain tämä: ”...että voittaisin omakseni Kristuksen”(Fil.3:8 ). Nykypäivän menestymiskäsityksen mukaan Paavali oli täydellinen hylkiö. Hän ei rakentanut taloja. Hänellä ei ollut omaa yhtiötä. Hänen käyttämänsä työtavat olivat toisten johtajien mielestä halveksittavia. Oikeastaan sanoma, jota Paavali julisti, loukkasi monia hänen kuulijoitaan. Häntä väliin jopa kivitettiin sen tähden. Mistä hän puhui? Rististä.

Kun joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen, meitä ei tuomita julistustyömme, saavutustemme tai kääntyneiden määrän mukaan. Sinä päivänä menestystä mitataan vain yhdellä mitalla: oliko sydämemme täysin antautunut Jumalalle? Panimmeko syrjään oman tahtomme ja toimintasuunnitelmamme ja otimmeko ohjenuoraksi hänen tahtonsa? Pystyimmekö olemaan seuraamatta joukon vaikutusta vai etsimmekö yksinomaan hänen johdatustaan? Kuljimmeko seminaarista toiseen elämän tarkoitusta etsimässä vai löysimmekö tyydytyksemme Hänessä?

Minulla ei ole mitään muuta kunnianhimoa kuin oppia puhumaan vain niitä sanoja, jotka Isä antaa sanottavakseni. Omat sanani ja tekoni ovat arvottomia. Haluan pystyä väittämään: ” Tiedän, että Isäni on kanssani, koska teen vain hänen tahtonsa.”

[rita4]

JEESUS TULI ILMOITTAMAAN MEILLE TAIVAALLISEN ISÄNSÄ
by David Wilkerson | August 14, 2012

Jeesus tuli maan päälle ihmisenä lunastamaan ihmiskunnan synnistä ja kaikenlaisista sidoksista ja vankeudesta. Tämän ovat useimmat uskovat tajunneet mielissään ja sydämessään. Kristus tuli maailmaan myös ilmoittamaan meille Taivaallisen Isänsä.

Jeesus sanoi oppilailleen: ”Isä on minut lähettänyt”(Joh 5:36). Hän sanoi: ”En minä itsestäni voi mitään tehdä. … sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt”(Joh 5:30). Lopuksi hän lausui: ”Sillä minä menen Isän tykö”(Joh 14:12).

Kuuntele tarkkaan, mitä Jeesus sanoo: ”Minä tulin Isän luota ja täällä ollessani teen vain hänen tahtonsa. Pian menen takaisin Isäni luo.”

Jeesus sanoi. että koko hänen elämänsä oli vain Taivaallista Isää: hänen tulemisensa maan päälle, hänen täällä olonsa tarkoitus ja hänen paluunsa. Kaikki ilmensi Isää.

”Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee.… ja hän on näyttävä hänelle suurempia tekoja kuin nämä, niin että te ihmettelette”(Joh 5:19 -20).

Jeesus sanoi. ettei hänellä ole omaa tahtoa, että hän teki kaiken maan päällä vain Isän tahdon mukaan. Tosiaan, Jeesus sanoi fariseuksille: ”Katsokaa minun elämääni, toimintaani, kaikkia ihmeitä ja hyviä tekoja, joita teen. Niissä näette minun taivaallisen Isäni. Kaikki tekoni ovat heijastusta siitä, kuka hän on ja kaiken on tarkoitus ilmoittaa hänet teille.”

”Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa”(Matt.11:27).

Jeesus sanoo tässä: ”Teidän on mahdotonta tuntea Isää, jos en ilmoita häntä teille. Ette te saa tätä ilmoitusta itsestänne vain lukemalla Raamattua tai käymällä kirkossa. Minun täytyy ilmoittaa hänet teille.”

”Ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani”(Joh 14:6).

[rita4]

MISSÄ OLET JUMALA?
by David Wilkerson | September 13, 2012

Eräänä iltana Jaakob istui avoimella niityllä ja paini Herran kanssa: “Jumala, kuinka jouduin tähän liemeen? Annoit minulle niin suuret lupaukset. Sanoit, että johdattaisit minua, varjelisit minut ja toteuttaisit suunnitelmasi minussa. Miten mikään tästä voisi olla sinun johdatustasi? Minkälaista vaellusta liitossa tämä oikein on? Herra, minulla ei ole tulevaisuutta”(ks.1 Moos.32:24 -26).

Voit miettiä vastausta itseksesi: Ehkä Jaakob ei etsinyt Jumalan tahtoa joissakin valinnoissaan. Ehkä hän toimi lihan mukaan.” Ehkäpä hän teki niin, mutta se ei ole tämä juttu. Jumala olisi voinut tulla Jaakobin avuksi minä hetkenä hyvänsä, mutta ei tullut.

Totta on, että meillä voi olla särjetty ja nöyrä henki ja silti ongelmia. Käyt ehkä läpi kauheata koetusta aviopuolisosi kanssa. Olet rukoillut: ”Herra, en ymmärrä. Tiedän, että sydämeni on puhdas. Minä vaellan sinussa. Miksi siis annat minulle tällaisia koetuksia?”

Useimmat meistä ajattelevat niin kuin Jaakob, etteivät nöyrät, rukoilevat uskovat voi joutua kestämään suuria murheita. Ei meidän kuuluisi joutua kohtaamaan kauheita aikoja tai pelottavia olosuhteita, joiden kautta tulevaisuutemme on uhattuna. Totuus on kuitenkin, että nöyrät, katuvat, rukoilevat uskovat joutuvat kärsimään suuria menetyksiä ja murheita.

Ei Jumala missään kohdassa Raamattua lupaa säästää meitä ongelmilta. Hän ei koskaan lupaa meille tasaista tietä työpaikallamme tai urallamme. Ei hän myöskään lupaa meille pääsyä vaikeuksista. Hän sanoo: ”Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista”(Ps.34:19). Tämä jae ei sano, että Jumala säästää meidät niistä, vaan vapahtaa.

Paavali puhuu Jumalan rakkauden korkeuden ja syvyyden tuntemisesta. Jumala ei kuitenkaan pelastanut Paavalin laivaa haaksirikosta. Itse asiassa hän antoi apostolin joutua kivitettäväksi, ruoskittavaksi ja pilkatuksi. Paavali sanoo, että hän oli alttiina kaikenlaisille vaaroille maalla ja merellä, ryöstäjien ja omien kansalaistensa kautta.

Joskus me itkemme ihmetellen: ”Jumala, missä sinä olet? Mikset olet päästänyt minua pois tästä tilanteesta?” Vaikka Herra antaa meidän joutua kulkemaan läpi koetusten, hän tavalla tai toisella vapahtaa meidät niistä, niin kuin hän vapahti Jaakobin ja Paavalin.