Rukous on uskovan työtä

[rita4]

Juhana Lehmuskoski

"Ja niin kauan kuin Mooses piti kätensä ylhäällä, oli Israel voitolla; mutta kun hän antoi kätensä vaipua, olivat amalekilaiset voitolla. Mutta kun Mooseksen kädet väsyivät, ottivat he kiven ja asettivat sen hänen allensa, ja hän istui sille, ja Aaron ja Huur kannattivat hänen käsiänsä kumpikin puoleltansa. Näin hänen kätensä kestivät vahvoina auringon laskuun asti." (2 Moos. 17:11-12)

Jumalan lapsilla on etuoikeus rukoilla lähimmäistensä, kotimaansa ja Jumalan valtakunnan työn edistymisen puolesta. Kun ajan ilta pimenee ja ihmiskunnan varjot pitenevät, väsymys tahtoo vallata uskovat. Kädet tahtovat vaipua niin kuin Mooseksella.

Jeesus kehotti omiaan Getsemanessa tuskissa ollessaan: "' Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko.' Ja tullessaan hän taas tapasi heidät nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet kovin raukeiksi; ja he eivät tienneet, mitä hänelle vastaisivat. Ja hän tuli kolmannen kerran ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte! Jo riittää! Hetki on tullut; katso, Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.*" (Mark. 14: 38, 40-41)

Jumalan valtakunnassa on sääntönä, että Herra toimii rukoustemme kautta ja työtä tehdään polvillaan. Siksi meillekin on valmistettu käsien kannattajat niin kuin Aaron ja Huur kannattivat Mooseksen käsiä.

Jeesus sanoi: " Minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti." (Joh. 14:16) Jeesus itse kannattelee niiden käsivarsia, jotka rukoilevat Jeesuksen nimessä.

Toinen Puolustaja on Pyhä Henki. Hänkin rukoilee meidän puolestamme. "Samoin myös henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niin kuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla." (Room. 8:26)

Taivaallisten Esirukoilijoiden tukemana meidän on hyvä rukoilla. Saamme Herralta tehtäväämme aina uudet voimat. Sielujen pelastus on niin tärkeä asia, että Herra kuulee heikoimmatkin huokauksemme. Rukoileehan Pyhä Henkikin huokauksilla.

Mooses jaksoi rukoilla auringon laskuun asti. Esirukoilijoittemme johdossa me jaksamme rukoilla läpi ajan yön Jeesuksen tulemuksen aamunkoittoon asti. Elämme nyt tuon tapahtuman kynnyksellä. "Aamu on tullut, mutta silti on yö. Jos vielä kyselette, niin kyselkää; tulkaa uudelleen. (Jes. 21:12)

Omassa seurakunnassamme omistamme silloin tällöin sunnuntain kokouksen rukoukselle järjestämällä rukouspäivän. Kannamme toinen toisiamme ja kunkin rukousaiheita Herran eteen. Voimme luottaa siihen, että Herra vahvistaa rukouksemme, niin että ne nouevat Jumalan valtaistuimen eteen.

"Ja tuli eräs muu enkeli ja asettui alttarin ääreen pitäen kultaista suitsutusastiaa, ja hänelle annettiin paljon suitsukkeita pantavaksi kaikkien pyhien rukouksiin kultaiselle alttarille, joka oli valtaistuimen edessä. Ja suitsukkeiden savu nousi pyhien rukousten kanssa enkelin kädestä Jumalan eteen." (Ilm. 8: 3-4)

Pysytään vahvoina tärkeässä tehtävässämme. Pian se päättyy, ja me saamme levon kirkkaudessa. Valvotaan ja rukoillaan!

[rita4]

Tuosta veljen kirjoituksesta nousi monenlaisiakin ajatuksia. Yhdyn siihen, että: Rukous ON uskovan työtä! Mutta rukoilemmeko me? En sano; rukoilemmeko tarpeeksi, tai voikein, tai missä rukoilemme, vaan: Rukoilemmeko me sielujen pelastumisen puolesta, seurakuntien puolesta, siis uskovien uskontilan puolesta, maamme puolesta, jne..? Onko rukoileminen sinun työtäsi?

Jos me vain tahdomme rukoilla päivittäin, niin olen täysin varma siitä, että: Herra vaikuttaa meissä halun olla kanssaan yhteydessä ja huomauttaa, jos alamme vähentää rukouksessa olojamme, emme kulutakaan enää aikaamme hänen seurassaan.

Raamattuhan sanoo; Rukoilkaa lakkaamatta! 1. Tess. 5:17

Mitä hyötyä yhdellekään uskovalle on rukoilla palavasti, vain toisten uskovien lähellä, seurakunnassa ja puhua kielillä? Jos se uskonelämä on maailman ja rahan, helppouden ja mukavuuden perässä juoksemista arjessa? Ei mitään, sanon. Silloinhan se on vain esittämistä, miten hurskas ja hyvä on, mutta ei olekaan sitä arjessa enää. Turhaa teatteria. Jumala näkee kokonaisuuden, ihmiset vain kun on esillä..

Ja jos sinä tahdot saada rukousvastauksia, voittoja pimeydeltä, niin kahdella tiellä eläminen ei sitä siunausta elämääsi tuo, vaikka aina joskus rukasisitkin kiireesti jotain.. Ehei! Vaan se vaatii: Työtä, halua elää Herralle, uhrautumista, luopumista omista haluista, eli: kuolemista lihalleen ja maailmalle, hiljentymistä ristin juurelle päivittäin: tunnustaen syntisyytensä ja vajavaisuutensa, sekä tietekin; kuuliaisuutta Jumalan Sanalle, sekä Hengelleen,

Mitä lähemmäksi pääset Jeesustasi, niin sitä enemmän haluat olla kanssaan, lähellään sekä rukoilla nimessään..Ja jos mahdollista, niin pyri ainakin kerran päivässä olemaan polvillasi rukouksessa, koska se on nöyrtymisen ja suostumisen merkki samalla Herralle, sekä: hänen kunnioittamistaan. Tulipa mieleeni tämä Raamatunpaikka:

Ap. t. 10:34-35
Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön, vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.