ARVOTTOMUUDEN TUNNE

ARVOTTOMUUDEN TUNNE

ViestiKirjoittaja rita4 » 04.06.2015 09:46

by David Wilkerson | February 26, 2013

Yhtäkkiä meitä kiusaa arvottomuuden tunne. Käännymme sisäänpäin ja ajattelemme; “Taas minä tein sen! En ole muuttunut yhtään! Ei minusta koskaan tule Kristuksen kaltaista. Reagoin edelleen vauvamaisesti, en kypsän uskovan tavoin. Miksi en muutu?”

Rakas lukija, paholainen haluaa sinun jatkuvasti murehtivan omia rikkomuksiasi ja kasvun puutetta, kilvoittelun mahdottomuutta, niin että lannistut ja lakkaat kokonaan yrittämästä.

Varmaa on, että kompastumme aika ajoin kilvoittelun jatkuessa aina Herramme paluuseen asti. Meidän pitää aina vain nousta jaloillemme ja jatkaa liikkumista.

Jumala sana sanoo: ”Sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman”(1 Joh. 5:4). ”Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani”[tyttäreni](Ilm.21:7).

Tämä tarkoittaa ”kaikkien kiusausten ja vaikeuksien voittamista ja parhaan oppimista niistä”. Mitä ovat vaikeudet? Ne ovat lihan uusia reaktioita, Kristuksen kaltaisuuden puutetta, vihantunteen nousemista, katkeruutta ja ärtymystä.

Daavid kirjoitti: ”Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni” (Ps.51:3). Hänet paljastettiin kaiken maailman edessä aviorikkojaksi ja murhaajaksi. Hän kirjoitti myös: ”Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niin kuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat… minun hulluuteni tähden. Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää”(Ps.38:4-6).

Mitä, jos Daavid olisi vain valittanut ja murehtinut kaikkien lankeemustensa tähden? Hän katui kokosydämisesti ja siksi hän saattoi sanoa: ”Sinä muutit minun murheeni ilokarkeloksi, sinä riisuit minun surupukuni ja vyötit minut riemulla”(Ps.30:11).

Nopein tapa päästä eroon ”arvottomuuden tunteesta” on uskoa Kristuksen anteeksiantamukseen. Hän on aina valmis antamaan anteeksi: ”Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat”(Ps.86:5).

Nosta katsehesi ylös kohta lähdetään...Toni Sandroos Pietarsaaren Vapis 20152015 :wink:
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9696
Liittynyt: 20.10.2013 10:53

Re: ARVOTTOMUUDEN TUNNE

ViestiKirjoittaja rita4 » 16.11.2024 16:27

David Wilkerson kirjoitti:
Yhtäkkiä meitä kiusaa arvottomuuden tunne. Käännymme sisäänpäin ja ajattelemme; “Taas minä tein sen! En ole muuttunut yhtään! Ei minusta koskaan tule Kristuksen kaltaista. Reagoin edelleen vauvamaisesti, en kypsän uskovan tavoin. Miksi en muutu?”

Rakas lukija, paholainen haluaa sinun jatkuvasti murehtivan omia rikkomuksiasi ja kasvun puutetta, kilvoittelun mahdottomuutta, niin että lannistut ja lakkaat kokonaan yrittämästä.

Varmaa on, että kompastumme aika ajoin kilvoittelun jatkuessa aina Herramme paluuseen asti. Meidän pitää aina vain nousta jaloillemme ja jatkaa liikkumista.


:think: Tuo alku, miten niin tuttua, eikös vain. Tuntuu, että vuodet ja vuosikymmenet menevät, mutta minä en vain muutu, kasva uskossani.. Kompuroin, sanon väärin, en hallitsekaan kieltäni enkä mieltänikään, kysyn;"Miten sinä Herra jaksat tällaista kurjaa, heikkoa ja vajavaista kompuroijaa?" Ja niin kuin minä jo haluaisin olla kasvanut sekä vahvistunut uskossani. Olla enempikin Herrani käytössä, omanaan..mutta ehei, taas lankesin samaan mistä jo luulin päässeeni ulos, niin etten enää sitä tekisi, ..Mutta tässä minä olen taas edessäsi Herrani, pyytämässä anteeksiantoa, armoasikin. :sad:

Mutta hei, yht'äkkiä tajuan, etteihän Herra minua moitikkaan, vaan minä itse moitin ja mollaan vain itseäni, koska, ok, visukinttu taas nosti mieleeni syytöksiään, joilla se sai minut tuntemaan täydellistä epäonnistumista ja varmaan nyt Jeesuskin moittii, tai ainakin murehtii minun takiani, kun näkee miten kurja ja heikko olen Hänen omanaan..En taaskaan onnistunut niin kuin ois jo pitänyt onnistua. Vai oisko sittenkään täytynytkään olla täydellinen ja erehtymätön lujatahtoinen uskova? :wink:

Ei! Vaan me kompastumme, epäonnistumme, olemme usein liiankin arkoja, tai mitä vain.. Mutta ei jäädä siihen, vaan mennään kiiruusti heti sinne ristinsä juurelle pyytämään anteeksi, sekä voimaa; antaa itsellemmekin anteeksi epäonnistumisemme tällä kertaa. Muuten me itse kukin masennumme ja alamme kuunnella sitä, joka koittaa pilata elämämme sekä estää työmme, elämämme Herran omana, eli sielunvihollista. Voi rakas ystäväni, kuuletko kuinka se osaakin syyttää, mollata, moittia sinua, jotta lopettaisit kilvoittelusi ja antaisit periksi, valehdellen: ettei sinusta muka ole mihinkään ja ettei kannata enää jatkaa, yrittää.. Älä enää suostu kuuntelemaan sen valheita, vaan sano sille hiljaa tai ääneen; "Jeesuksen nimessä ja veressä; Häivy, vaikene!" Sinä kuitenkin loppueleissä päätät, että: kuunteletko sitä, vai etkö. Mitä päätät? :roll:

David Wilkerson kirjoitti:
Jumala sana sanoo: ”Sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman”(1 Joh. 5:4). ”Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani”[tyttäreni](Ilm.21:7).

Tämä tarkoittaa ”kaikkien kiusausten ja vaikeuksien voittamista ja parhaan oppimista niistä”. Mitä ovat vaikeudet? Ne ovat lihan uusia reaktioita, Kristuksen kaltaisuuden puutetta, vihantunteen nousemista, katkeruutta ja ärtymystä.


Muista aina tämä totuus; ,Sinä, minä, me kaikki Jeesuksen omat olemme Jumalamme silmissä, arvokkaita, sekä rakkaita Jeesuksen nimen, sekä ristintyönsä ansiosta. Olemme kuninkaallista papistoa, niin kuin Raamattu ilmoittaa.

Joh. 15:4
1 "Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri.
2 Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.
3 Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.

4 Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.
5 Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.


Kol. 3:
12 Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen,
13 kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.
14 Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side.
15 Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.
16 Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.
17 Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.


Sielun ankkuri

:thumbup: Ole Siunattu!
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9696
Liittynyt: 20.10.2013 10:53


Paluu Lohdutuksen sanomaa..

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron