Uskonnolliset kääntymykset ja uudestisyntyminen

[rita4]

Erkki Kuisma

Mikä on uskonnollisen kääntymyksesi sisältö? Se voi olla hyvin erilainen eri henkilöillä. Mikä sisällön pitäisi olla, jotta se antaisi Jumalan hyväksymisen?

Uskonnollinen kääntyminen

Uskonnollisen kääntymyksen sisältö voi olla hyvin erilainen. Jollekin se merkitsee kokemusta, jonka jälkeen hän uskoo Jumalan olemassaoloon. Toiselle se merkitsee päätöstä ryhtyä hyväksi ihmiseksi voidakseen saavuttaa Jumalan suosion. Kolmannelle se merkitsee rakastumista Jumalaan kohdattuaan ensin Hänen rakkautensa. Kuka on tosi uskovainen siinä merkityksessä, että hän on Jumalan hyväksymä?

Uusi syntyminen

Raamatun Jeesus väittää, että Hän antaa pelastavan kokemuksen, joka on enemmän kuin kaikki uskonnolliset kääntymykset. Hän ei pidä pelastettuna sitä, joka uskoo Jumalan olemassaoloon ja tekee hyviä tekoja, koska Hän sanoi Nikodeemukselle, joka oli hurskas juutalainen: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa." Joh.3:3

Syntymä on jokaisen ihmiselämän alku. Jeesus julistaa, että ihminen tarvitsee elämälleen uuden alun, joka on yhtä perustavaa laatua oleva kokemus kuin syntyminen ihmiseksi.

Hän ei siis kutsu ihmiseksi syntymistä uudestisyntymiseksi, vaan puhuu hengellisestä syntymästä. Hän ei opeta jälleensyntymistä, jossa uskotaan sielun vaeltavan ruumista toiseen.

Useimmat uskonnolliset ihmiset suuttuvat Jeesukselle, kun he huomaavat, ettei Jeesus pidä heitä tosi uskovaisina. Nikodeemus ei suuttunut, vaan hän oli tarkkaavainen, koska hän tajusi, että häneltä puuttui jotain olennaista.

Hengestä syntyminen

Jotta voisi syntyä jotain, niin tarvitaan vanhemmat. Jeesus kuvaa hengellistä syntymää seuraavasti: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan. Mikä lihasta on syntynyt, on liha, ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki." Joh.3:5-6 Jeesus ei tässä puhu naisesta ja miehestä syntymisestä, vaan tuo esiin vallankumouksellisen sanoman: Sinun henkesi voi kokea uuden syntymän.

Hän sanoo, että Jumalan Vesi ja Henki ovat ikään kuin vanhempasi, joista sinä synnyt Jumalan lapseksi. "Kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä. He eivät ole syntyneet verestä, eivät lihan tahdosta eivätkä miehen tahdosta vaan Jumalasta." Joh.1:12-13

Kuinka tämä voi tapahtua?

Nikodeemus ihmetteli miten ihminen voi syntyä uudestaan. Hän ei tiennyt Jumalan lupausta hengellisestä syntymästä, vaikka tunsi tarkoin, mitä Toora sanoo. Ehkä hän tunsi uskonnollista ylpeyttään loukatun, kun Jeesus sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!" Ehkä Nikodeemus punastui, mutta hän ei tiuskaissut Jeesukselle takaisin: "Kuule Jeesus, minä olen lukenut Tooraa yli 30 vuotta, joten minä kyllä tiedän paremmin kuin sinä mitä siellä sanotaan."

Nikodeemus oli varmaan lukenut seuraavan kohdan: "Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte. Minä puhdistan teidät kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista jumalankuvistanne. Minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan sisimpäänne. Minä otan kivisydämen pois teidän sisältänne ja annan teille lihasydämen. Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun lakieni mukaan, noudatatte minun säädöksiäni ja toimitte niiden mukaan." Hes.36:25-27 Nikodeemuksen olisi pitänyt osata yhdistää tämä kirjoitus Jeesuksen sanoihin. Jeesus antoi hänelle niin hyvän vihjeen puhuessaan "vedestä ja Hengestä syntymisestä".

Puhdas vesi henkesi puhdistamiseksi

Kuka saikaan päähänsä ajatuksen, että Jeesus puhui Nikodeemukselle kastevedestä? Kuinka kastevesi voisi puhdistaa kenenkään sisintä? Se, jolle ulkonainen hurskaus on sisäistä puhtautta tärkeämpää, on keksinyt kasteen sakramentin ihmeitä tekevän valkoisen magian. Vain Jumalan sanat voivat puhdistaa ihmisen hengen. Mooses vertaa Jumalan sanoja vesisateeseen: "Sateena pisaroikoon opetukseni, kasteena valukoon puheeni niin kuin pisarat ruohikolle, kuin sadekuurot nurmikolle." 5Moos.32:2

Jeesus kertoo Nikodeemukselle myös niiden Jumalan sanojen sisällön, joilla henkemme voidaan puhdistaa niin, että synnymme Jumalan Hengestä: "Niin kuin Mooses korotti käärmeen autiomaassa, niin on Ihmisen Poika korotettava, että jokaisella, joka uskoo häneen, olisi iankaikkinen elämä. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Joh.3:14-16

Ilosanoma ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Jeesuksesta on se vesi, jota vihmotaan sinun henkesi päälle. Meneekö se niin kuin vesi hanhen selkään? Usein ongelmana on se, ettei sanoma kosketa kuulijan henkeä. Sitä kuunnellaan vain älyllisesti tai tunteellisesti, muttei avauduta sen tosi merkitykselle.

Sisäistä evankeliumi

Koska israelilaiset kapinoivat Jumalaa vastaan, niin tämä oli lähettänyt käärmeet puremaan heitä. 4Moos.21:9. Jumalan käskystä Mooses teki pronssisen käärmeen ja kiinnitti sen kepin päähän. Ne käärmeen puremat henkilöt, joka katsoivat pronssiseen käärmeeseen, jäivät eloon. Parantava voima ei tullut käärmeestä, vaan Jumalalta. Hän armahti ihmisen, joka katsoi kepin päässä olevaan käärmeeseen. Ihmisen varsinainen teko ei ollut katsominen, vaan nöyrtyminen, sillä katsoessaan siihen hän totteli Jumalaa ja tunnusti ansaitsevansa Jumalan hänelle langettaman rangaistuksen. Kepin päässä piti olla käärmeen kuva, koska käärmeet olivat se rangaistus, jonka Jumala oli heille määrännyt.

Kaikki me olemme kapinoineet Jumalaa vastaan, ja siksi meidän henkemme kouristelee kuolontuskissa. Nyt Jeesus on evankeliumin kautta korotettu kaikkien ihmisten katseltavaksi. Hänen ristiinnaulitsemisessaan sinä näet ansaitsemasi rangaistuksen! Vai etkö tahdo nähdä sitä käärmettä?

Jos minä Jeesusta katsoessani näen Hänet ristiinnaulittuna minun syntieni tähden, niin minä puhdistun kaikesta mikä saastuttaa henkeäni ja saan uuden hengen. Perustuuko sinun Jumala-suhteesi tähän kokemukseen? Jos ei, niin et ole pelastettu, olkoot kokemuksesi ja oppisi mitkä hyvänsä.

Mistä tiedät, että olet sisäistänyt evankeliumin kyllin syvällisesti? Jeesuksen antama esikuva kertoo sen. Käärmeen myrkky ei enää vaikuta sisimmässäsi. Et enää kapinoi Jumalaa vastaan, vaan tunnustat: "Jeesus Kristus on minun Herrani ja Jumalani."

Pelastumisen esteenä valhepelastus

Pronssinen käärme on hyvä esimerkki siitä, miten Jumalan antamat asiat helposti muuttuvat ihmisten käsissä taikauskoksi. Myöhemmin israelilaiset palvoivat tuota pronssista käärmettä epäjumalana. Krusifiksi on samalla tavalla taikakalu monille kristitylle. Silti Jumala on voinut jonkun kohdalla käyttää krusifiksia kirkastamaan evankeliumin hänelle. Sama vaara on evankelioimistilaisuudessa, kun päätös antaa elämänsä Jeesukselle ilmaistaan käden nostolla tai tulemalla katumuspenkkiin yleisön eteen. Ne eivät itsessään puhdista ketään, mutta Jumala on joidenkin kohdalla ottanut ne vastaan nöyrtymisen ilmauksina siitä, että henkilö tunnustaa, että Jeesus kuoli hänenkin syntiensä tähden. Nämä tilanteet ovat muuttuneet valheellisen pelastuksen lähteiksi silloin, kun ihmiset luulevat tulleensa niiden kautta uskoon, vaikka eivät sisäistäneet niissä evankeliumia.

Usein ihmiset ovat sulkeneet sydämensä evankeliumilta juuri siksi, että heillä on joku uskonnollinen kokemus, jonka perusteella he katsovat jo olevansa sisäpuolella Jumalan valtakunnassa.

Jumalan kannalta he ovat vieraita lapsia, joita Hän ei tunnusta omikseen. Voi heitä! He ovat niin lähellä, mutta kuitenkin ulkopuolella. "Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Koetelkaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, ettekö tunne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei näin ole, te ette kestä koetusta." 2Kor.13:5

Mitä Jeesus sinulle merkitsee? Tutki sydämesi! Löydätkö sieltä vastalauseita Jumalalle vai Jeesuksen? Jos löydät hengestäsi kapinaa niin nöyrry tunnustamaan syntisi ja katso Jeesukseen, joka on kärsinyt sinun ansaitsemasi rangaistuksen. Rakkaus ja rangaistus kohtaavat ristillä.

Käytetty raamatunkäännöstä: Raamattu Kansalle 2012

[rita4]

Uskonnollinen kääntyminen

Uskonnollisen kääntymyksen sisältö voi olla hyvin erilainen. Jollekin se merkitsee kokemusta, jonka jälkeen hän uskoo Jumalan olemassaoloon. Toiselle se merkitsee päätöstä ryhtyä hyväksi ihmiseksi voidakseen saavuttaa Jumalan suosion. Kolmannelle se merkitsee rakastumista Jumalaan kohdattuaan ensin Hänen rakkautensa. Kuka on tosi uskovainen siinä merkityksessä, että hän on Jumalan hyväksymä?

Uusi syntyminen

Raamatun Jeesus väittää, että Hän antaa pelastavan kokemuksen, joka on enemmän kuin kaikki uskonnolliset kääntymykset. Hän ei pidä pelastettuna sitä, joka uskoo Jumalan olemassaoloon ja tekee hyviä tekoja, koska Hän sanoi Nikodeemukselle, joka oli hurskas juutalainen: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa." Joh.3:3

Syntymä on jokaisen ihmiselämän alku. Jeesus julistaa, että ihminen tarvitsee elämälleen uuden alun, joka on yhtä perustavaa laatua oleva kokemus kuin syntyminen ihmiseksi.

Hän ei siis kutsu ihmiseksi syntymistä uudestisyntymiseksi, vaan puhuu hengellisestä syntymästä. Hän ei opeta jälleensyntymistä, jossa uskotaan sielun vaeltavan ruumista toiseen.

Useimmat uskonnolliset ihmiset suuttuvat Jeesukselle, kun he huomaavat, ettei Jeesus pidä heitä tosi uskovaisina. Nikodeemus ei suuttunut, vaan hän oli tarkkaavainen, koska hän tajusi, että häneltä puuttui jotain olennaista

Otampa pikkasen veljen kirjoituksesta ja pohdin uudestisyntymisen ihmettä, sillä ihmehän se on.. aina, joka kerta kun ihminen tulee synnintuntoon, kokee itsensä likaiseksi ja haluaa puhdistua, sekä muuttua uudeksi luomukseksi Kristuksessa Jeesuksessa.

Kokemusoppi on vaarallinen oppi, koska se aina haluaa vain kokea jotain; kuka huumaavaa ja erikoista tunnetta, tms.. Mutta on varmastikin monia uskoon reilusti tulleita, jotka ei hypi riemusta siinä mielessä, että olisivat tunteneet jotain ihmeellistä ja valtavaa, siis huumaantuneet kokemuksestaan, tai olleet kuin pilvilinnoissa..Älä sinäkään rakas ystäväni siis etsi tunteita, tunnekokemuksia, fiiiliksiä, koska ne eivät välttämättä ole merkki uskoontulostasi, tai muistään muustakaan..Vaan se on AINA sydämen halu ja sydämen päätös astua uskonnollisuudesta tosi uskoon ja saada olla pelastettu, uudestisyntynyt Jumalan lapsi!

Jeesuksen antama pelastus kokemus on jotain aivan muuta mitä markkinoidaan ja luvataan, koska se kokemus muuttaa sinut ja sydämesi, ajattelusi, koko elämäsi, suhtautumisesi Jeesukseen ja sen jälkeen ihmisiin, eri asioihin, jne.. Uskoisin jokaisen ihmisen jollakin tavalla uskovan Jumalaan, jopa ateistitkin. Ja hyvät teot ovat hyviä, muta ne eivät koskaan pelasta ihmistä taivaan kirkkauteen. Parhainkin ihminen on kuitenkin aina loppupeleissä; kurja syntinen ja vajavainen, raadollinen, helposti syntiin hairahtuva, jos ei ole Jumalan Henkeä ja Jeesuksen läsnäolon ohjausta..Kukaan ei ole täydellisen hyvä, koskaan..

Vain yksin: Jeesus Kristus on; Tie, Totuus ja Elämä! Ja vain Jeesuksen kautta tullaan uskoon, pelastutaan, lähdetään taivastielle seuraamaan Raamatun Jeesusta ja hänen esimerkkiään, Jumalan tahtoa ja Sanaa. Joh. 14:6 ja Ap. t. 2:21

Vaikka sinä olisit omasta ja miksei toistenkin mielestä jo uskova ja pelastunut, mutta sinulta puuttuu Jeesuksen Vapahtajasi sisäinen tuntemus ja halu seurata vain häntä, kuolla syntielämälle ja maailmalle, niin silloin et vielä ole taivastiellä. En tuomitse sinua, vaan suren vuoksesi ja itken puolestasi rukouksessa ollessani, koska se tie joka vie taivaan kotiin on kaita ja usein valitettevasti myöskin kivinenkin, kun lihamme tahtoa kuoletetaan, niin että Jeesus saa ensimmäisen sijan, meissä kuvan, ja alamme elää ja toimia, puhua, kirjoittaakin kuin siten, mikä on Isän Jumalammekin tahto omiaan kohtaan; Seuraten Mestarimme esimerkkiä kaikessa!

Älä siis suutu Jeesukselle, kun hän Sanansa kautta sinua opastaa ja puhuttelee, suostuttelee luopumaan maailman tavoista ja syntielämästäsikin, sillä hän Rakastaa sinua ja tahtoo pelastaa sielusi iankaikkisuuden rantaan, sinne Karitsan häihin pääsemään, eikä siis joutua tuomittavaksi, kun kerran kirjat avataan ja se, jonka nimeä ei löydy Elämän kirjasta, niin sellaisella ei ole osuutta eikä mitään mahdollisuutta päästä kirkkauteenkaan..Ilm. 21:27Herää ja tunnusta, että; Tarvitset pelastusta, Jeesusta ja tahdot päästä kerran kotiin, taivaaseen, eikä joutua tuomittavaksi ja joutua kadotukseen ja pois Jumalan rakkauden läheisyydestä ikuisiksi ajoiksi..Rukoilen puolestasi!

Laitan tämän laulun vielä: Elämän tie

[rita4]

Pelastumisen esteenä valhepelastus

Pronssinen käärme on hyvä esimerkki siitä, miten Jumalan antamat asiat helposti muuttuvat ihmisten käsissä taikauskoksi. Myöhemmin israelilaiset palvoivat tuota pronssista käärmettä epäjumalana. Krusifiksi on samalla tavalla taikakalu monille kristitylle. Silti Jumala on voinut jonkun kohdalla käyttää krusifiksia kirkastamaan evankeliumin hänelle. Sama vaara on evankelioimistilaisuudessa, kun päätös antaa elämänsä Jeesukselle ilmaistaan käden nostolla tai tulemalla katumuspenkkiin yleisön eteen. Ne eivät itsessään puhdista ketään, mutta Jumala on joidenkin kohdalla ottanut ne vastaan nöyrtymisen ilmauksina siitä, että henkilö tunnustaa, että Jeesus kuoli hänenkin syntiensä tähden. Nämä tilanteet ovat muuttuneet valheellisen pelastuksen lähteiksi silloin, kun ihmiset luulevat tulleensa niiden kautta uskoon, vaikka eivät sisäistäneet niissä evankeliumia.

Usein ihmiset ovat sulkeneet sydämensä evankeliumilta juuri siksi, että heillä on joku uskonnollinen kokemus, jonka perusteella he katsovat jo olevansa sisäpuolella Jumalan valtakunnassa.

Jumalan kannalta he ovat vieraita lapsia, joita Hän ei tunnusta omikseen. Voi heitä! He ovat niin lähellä, mutta kuitenkin ulkopuolella. "Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Koetelkaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, ettekö tunne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei näin ole, te ette kestä koetusta." 2Kor.13:5

Mitä Jeesus sinulle merkitsee? Tutki sydämesi! Löydätkö sieltä vastalauseita Jumalalle vai Jeesuksen? Jos löydät hengestäsi kapinaa niin nöyrry tunnustamaan syntisi ja katso Jeesukseen, joka on kärsinyt sinun ansaitsemasi rangaistuksen. Rakkaus ja rangaistus kohtaavat ristillä.

Käytetty raamatunkäännöstä: Raamattu Kansalle 2012

Erään tietyn asian takia olen kuin joutunut pohtimaan uudelleen ja miettiin syvemmin ihmisten uskoontuloa ja miten se tapahtui tai tapahtuu?! Sillä, Eivät kaikki ole sittenkään välttämättä vielä uudestisyntyneitä, vaikka ovatkin olleet kiinnostuneita heng asioista, käyneet edessä rukoiltavanakin, kun käsi on nostettu, siis, kun on kysytty, että: "Haluaako joku tänään antaa elämänsä Jeesukselle?" Tai vaikka olisikin käynyt ihan upotuskasteellakin ja käynyt kokouksissa, jne.. Mutta silti, kaikesta huolimatta, ja vaikka ihminen itse uskookin olevansa nyt pelastunut ja taivastiellä, niin silti hän saattaa yhä ollakin siellä ahtaan portin ulkopuolella iloitsemassa muiden ns käännynnäisten, mutta pelastuksen riemun todellista kokemista vailla olevien kanssa: uskoontulostaan jota ei olekaan oikeasti vielä edes tapahtunut. Ei olekaan vielä Jeesuksen puhdistava ja vapauttava sovintoveri saanut puhdistaa sydäntä, vaan vain ehkä hiukkasen vain sydämen pintaa hipaista, jos sitäkään edes..

Ehkä kaikki menikin vain kokemusten etsimiseen, fiiliksien kokemisessa, tms, mutta todellista parannusta ei silti koskaan tapahtunutkaan, vaan se ihminen on yhä vain uskonnollinen ja kun se usko on itse tehtyä ja toisten vaikuttamaa, mutta ei Jeesuksen vaikuttamaa ja ristin verensä vapauttamaa voimaa, syntiensä näkemistä synteinä ja niiden anteeksi pyytämistä, katumustakaan, tai asioiden muuttumistakaan tahtovaa elämää/ajattelua, niin se kestää kyllä aikansa, mutta katoaa ja hiipuu suht koht nopeasti ja sitten onkin enää jäljellä vain pelkkä sakramentti/rituuali usko, joka ei kanna ketään eteenpäin, eikä ole pelastavaa uskoakaan. Vaan se on uskonnollisuutta, jossa ei tahdota muuttua, ei kuolla itselleen, päästä vapaaksi synneistään (kun synti ei painakaan sydämellä), tai tunnusteta edes Jeesusta Herrakseen ja Vapahtajakseen ihmisille. Uskovillehan on helppoa kenen vain tunnustaa, mutta sanoa se ääneen uskosta osattomille, omaisilleen, tms, niin siinä, näin uskon vasta näkyy se; onko pelastus ollut todellinen, vaiko vain jotain mihin olivat muut kehottaneet, mutta joka ei ole saanut kuin sulautua sisimpään haluksi uudenlaiseen elämään ja voimaan; elää jatkossa vain Jeesusta seuraten ja Hänet omakseen tunnustaen.

Tämä voi ja varmasti kuulostaakin monista raa'alta puheelta, mutta on parempi tulla kahdella jalalla ja yhdellä sydämellä katuen Herramme verisen Golgatan ristin juurelle tahtoen muutosta ja muuttuakin, päästä oikeestikin taivastielle kulkemaan ja joskus valitettavasti aina kompuroimaankin tällä kaidalla tiellä, mutta kun saa katsoa Jeesukseen ja turvata Yksin vain Häneen kaikessa, niin aina Hän nostaa sieltä omansa harteilleen ja alkaa kantamaan väsynyttä, uupuvaa, rikkinäistäkin, haavoitettua, tms.. Ja Hän kantaa just niin kauan kuin tämä karitsa alkaa jo taas jaksaa kävellä itsekin omilla jaloillaan seistä ja seurata Paimentaan.

On niin kamalan paljon heitä, jotka kuvittelevat jo olevansa taivastiellä, mutta heidän elämänsä, se hedelmä, ym paljastaa, ettei todellista parannuksentekoa, uudestisyntymistä olekaan, siltikään tapahtunut ja uskokin on alkanut jo hiipua ja kiinnnostus heng asioihin, avun rukoileminen Herralta Jeesukselta, ym.. On enää jäljellä vain uskonnollisuuden kaapu ja saatanan tuoma valhe, ettei ole mitään hätää, vaan kaikki on muka hyvin ja Jumala rakastaa, ja tunnistaa omakseen, jota ei sitten pian tapahdukaan ja sen paljastuminen, selviäminen sellaiselle ihmiselle on varmasti; järkyttävää, varsinkin silloin, jos se tapahtuu ns liian myöhään, kun muutosta ei voi enää tehdä, ei voi enää mahdollisesti tehdäkään parannusta, kun etsikkoajat on jo käytetty, tai kuolema kohtaa ja vasta siellä rajan takana huomaa miten olikin tuudittaunut vääränlaiseen uskoon, joka ei sitten kuitenkaan ollutkaan pelastavaa uskoa..

Tältä kamalalta kohtalolta tahtoisin aivan kaikki pelastaa, nekin jotka ovat oikeestikin ja reilusti jo uskossa eläviä, kuin nekin, jotka haluavat vain mukavia tunnekokemuksia, mutta eivät halua kärsiä koetuksen aikoja.. Korvasyyhy saarnat ja fiilistely ei pelasta ketään, eikä vie oikeaan suuntaan uskossakaan, vaan eksyttää luulemaan Jumalan sallivan synnissä elämistäkin. Ja siksi lähdinkin kirjoittamaan tätä, kun Herran Henki minua siihen kehotti, niin; ettei yksikään joutuisi kadotukseen, vaan päättäisi koetella uskonsa niin kuin tuo Raamatunpaikkakin meitä kaikkia uskovia ja uskosta osattomia vain uskonnollisiakin siihen kehottaa;

"Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Koetelkaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, ettekö tunne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei näin ole, te ette kestä koetusta." 2Kor.13:5