JUMALA VETÄÄ PUOLEENSA RAKKAUDELLAAN

JUMALA VETÄÄ PUOLEENSA RAKKAUDELLAAN

ViestiKirjoittaja rita4 » 16.04.2026 08:34

Jer.31:3. Kaukaa ilmestyy minulle Herra: "Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta."

Jumalan iankaikkinen rakkaus on syynä siihen, että Hän vetää ihmisiä puoleensa armosta, kuten Jesaja sanoo. Jumala ei ole hyljännyt ketään ihmistä maan päällä ja tuominnut häntä kadotukseen, vaan jokaiselle tarjotaan armon sanomaa vastaanotettavaksi. Jumalan rakkauden kautta me voimme saada osaksemme sen ihmeellisen pelastuksen, joka on jokaiselle valmistettu.

Hoos.11:4. "Ihmissiteillä minä heitä vedin, rakkauden köysillä; minä ikäänkuin nostin ikeen heidän leukapieliltänsä, kumarruin heidän puoleensa ja syötin."

Jumalahan on se, joka vetää, joka laittaa koukut ihmisten sydämiin. Kukaan ei voi tulla Jeesuksen tykö, ellei Isä häntä vedä. Kun Isä vetää, Hänen Henkensä johdattaa ihmistä Jeesuksen luokse vastaanottamaan armon ja totuuden evankeliumin. Isä vetää kaiken aikaa ihmisiä puoleensa tavalla ja toisella. Hänen ikuinen rakkautensa vaatii Häntä anomaan ihmistä tulemaan Hänen luoksensa, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä. Hän on valmiina vastaanottamaan, hän on valmiina auttamaan, Hän tekee sen suuresta rakkaudesta ihmisiä kohtaan.

Rakkaussuhde Herran kanssa

Jumala haluaa olla rakkaussuhteessa kanssamme ja Hänen kutsunsa on kuvattu korkeassa veisussa ihmeellisellä ja kauniilla tavalla. Tämä rakkaus on puhdasta, eheäksi tekevää rakkautta, joka parantaa kaikesta ja jossa ei tapahdu pettymystä tai hylkäämistä.

Laull.5:2-3. Minä nukuin, mutta minun sydämeni valvoi. Kuule, rakkaani kolkuttaa: "Avaa minulle, siskoseni, armaani, kyyhkyseni, puhtoiseni. Sillä pääni on kastetta täynnä, kiharani yön pisaroita." "Olen ihokkaani riisunut; pukisinko sen päälleni enää? Olen jalkani pessyt; tahraisinko ne taas?"

Tässä laulujen laulussa, korkeassa veisuussa morsian on mennyt jo vuoteeseen, kun ylkä kolkuttaa ovella. Minusta tämä kuvaa hienolla tavalla sitä kutsua, jolla Herra puhuttelee sydäntämme, jolla Hän suurella rakkaudellaan ohjaa ja johdattaa meitä arkisessa elämässämme. Meidän sydämemme tulisi olla valveilla, vaikka nukkuisimme. Maailmassa olemme Hänen omiaan, vaikka mitä tekisimme. Hän on meihin sinettinsä painanut ja Hän odottaa meitä ja meidän rakkauttamme. Jeesus, sydämen valtias, kolkuttaa rakkauden kautta. Hän ei pakota eikä painosta, Hän ei tuomitse tai odota meiltä enempää, kun Hän itse meille voimaa antaa.

Etsivä löytää

Meillä kuitenkin on valta käyttää elämämme aikaa oman tahtomme mukaan. Mihin me sen käytämme? Miten elämäni voisi tuottaa Hänelle kunniaa? Miten arjessani voisin Häntä korottaa? Monia kysymyksiä ilman vastausta. Jumala lupaa vastata, kun etsin Häntä koko sydämestäni ja koko sielustani ja kaikella voimallani. Hän vastaa ja näyttää meidän tehtävämme ja meille varatut jutut. Jumala kutsuu joskus ajalla, joka ei meille välttämättä sovi. Silloin uskomme ja rakkautemme kuitenkin muistuttaa siitä, kuka on meille tärkein ja ketä haluamme eniten palvella.

Laull.5:4-5. Rakkaani pisti kätensä ovenreiästä sisään. Silloin minun sydämeni liikkui häntä kohden; minä nousin avaamaan rakkaalleni, ja minun käteni tiukkuivat mirhaa, sormeni sulaa mirhaa salvan kädensijoihin.

Kun Herra lähestyy meitä rakkaudellaan, saamme kokea, kuinka siinä rakkaudessa on sellainen kutsu, jolle mikään maallinen ei vedä vertoja. Kun Herra vetää, meidän sydämemme kulkee Häntä kohti väistämättä, niin rakkaudellisesti Hän vetää puoleensa. Tämän ihmeellisen voiman vetämänä ihminen kulkee kohti Herraa ja Hänen läheisyyttään. Herran rakkaus sulattaa sydämen esteet.

Vetäköön Herra minua ja sinua puoleensa kaikilla köysillään, sillä Hänen luonansa on parasta olla. Siellä on turvapaikka maailman murheilta ja asioilta, sieltä löydän sielulleni levon kaaoksen keskellä. Hänen luonansa on parasta olla, Hänen läsnäolossaan kaikki järjestyy, sillä Hän kulkee kanssamme.

Sari Ketola
30.09.2005

Tämä laulu vielä lopuksi; Aila Kivi - Ootko kuunnellut sä ääntä suuren mestarin
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9783
Liittynyt: 20.10.2013 10:53

Re: JUMALA VETÄÄ PUOLEENSA RAKKAUDELLAAN

ViestiKirjoittaja rita4 » 17.04.2026 17:09

Sari Ketola kirjoitti:Jer.31:3. Kaukaa ilmestyy minulle Herra: "Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta.

Jumalan iankaikkinen rakkaus on syynä siihen, että Hän vetää ihmisiä puoleensa armosta, kuten Jesaja sanoo. Jumala ei ole hyljännyt ketään ihmistä maan päällä ja tuominnut häntä kadotukseen, vaan jokaiselle tarjotaan armon sanomaa vastaanotettavaksi. Jumalan rakkauden kautta me voimme saada osaksemme sen ihmeellisen pelastuksen, joka on jokaiselle valmistettu.

Hoos.11:4. Ihmissiteillä minä heitä vedin, rakkauden köysillä; minä ikäänkuin nostin ikeen heidän leukapieliltänsä, kumarruin heidän puoleensa ja syötin.

Jumalahan on se, joka vetää, joka laittaa koukut ihmisten sydämiin. Kukaan ei voi tulla Jeesuksen tykö, ellei Isä häntä vedä. Kun Isä vetää, Hänen Henkensä johdattaa ihmistä Jeesuksen luokse vastaanottamaan armon ja totuuden evankeliumin. Isä vetää kaiken aikaa ihmisiä puoleensa tavalla ja toisella. Hänen ikuinen rakkautensa vaatii Häntä anomaan ihmistä tulemaan Hänen luoksensa, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä. Hän on valmiina vastaanottamaan, Hän on valmiina auttamaan, Hän tekee sen suuresta rakkaudesta ihmisiä kohtaan.


Voin kuin kuulla, kun Jumala kuiskaa ihmisen sydämeen; "Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta.

Jumala haluaa; ettei yksikään joutuisi kadotukseen, vaan, että joka ainoa ihmislapsi haluaisi pelastua, sekä muuttua, ja päästä kerran myöskin satavarmasti taivaaseenkin. Valintahan on kuitenkin aina ihmisellä itsellään, koska Isä ei pakota ketään mihinkään. Hän vain kutsuu, ja kuin kuiskaa korvaasi, sekä kertoo; miten paljon Hän rakastaa sinuakin ystäväni, sekä myöskin ihan kaikkia ihmisiä, Hänen rakkautensa kestää... Mutta aivan liian monet valitsevat sen toisen tien ja heille selviää totuus: aivan liian myöhään, kun ei enää ole mahdollisuutta katua syntejään, eikä ole enää mahdollisuutta vastaanottaa pelastusta Jeesuksessa Kristuksessa. :cry:

Koska silloin, kun Jeesus kutsui ihmislasta lähtemään seuraamaan Häntä, siis ottamaan vastaan Häneltä pelastuksen ja syntiensä sovituksenkin, eli antoi etsikkoaikoja, niin ne sivuutettiin vain kylmästi tarpeettomana tehdä mitään uskonratkaisua. Ja aivan takuulla joka ainoa kutsun ohittanut, sekä sen hylännyt tulee kerran iankaikkisuudessa ja kadotuksessa ollessaan muistamaan ne kutsun paikat, sekä itkemään ja katumaan sitä päätöstään ikuisesti saamatta enää ikinä sydämen rauhaa, koska silloin eläessään hän vielä kielsi Jeesuksen rakkauden kutsun, ja nyt asioita ei voi enää muuttaa. Sitä kohtaloa en tahdo edes pahimmalle vihamiehellenikään koskaan tapahtuvaksi, vaan että ottaa vastaan armon ja anteeksiannon Vapahtajaltaan Jeesukselta Kristukselta ja näin ollen pääsee myöskin kerran taivaan ihanuuteen, sinne Kotiin! :thumbup: :clap: :lol:

Minua jotenkin siunasi tuo Raamatunpaikka; "Ihmissiteillä minä heitä vedin, rakkauden köysillä.." Jumala on suunnitellut evankelioinnin ihmislapsille, Hänen omilleen ja näin Hän käyttää sinua niin kuin minuakin uskova ystäväni työssään: kutsuakseen ihmisiä pelastukseen, Sanan kuuloon ja saadakseen sen rakkauden kautta, jonka Hän on meihin Jeesuksen seuraajiin laskenut uudestisyntymisemme hetkellä. Siis sillä rakkauden asenteella, jolla ainoastaan osaamme mennä kärsivän tai masentuneen, eksyneenkin ihmisen luokse; laukussamme kantaen Jumalan rakkauden kirjaa: Jumalan Sanaa, Raamattua, joka on jo saanut kuin alkaa elää meidän sydämissämmekin, ja josta ainoasta löytyy lohtu, sekä virvoitus ja apu, voima, pelastus jokaisen ihmisen elämään. Sinunkin rakas ystäväni elämään, joka et vielä ole Jeesuksen oma. :thumbup:

Niin, .. ei auta vaikka kuinka puhuisimme ihmisille evankeliumin sanomaa, jos ei Jumala ensin saa vetää, sekä myöskin kutsua ihmistä yhteyteensä, uskomaan Häneen ja antamaan elämänsä; rakkauden ja anteeksi annon tuojalle: Jeesukselle Kristukselle. Sillä, vain ja ainoastaan, tie pelastukseen, sekä syntien anteeksi saamiseenkin, niin ja ikuiseen elämään, käy ainoastaan vain; ristin kautta. Hänen kalliin uhriverensä puhdistavassa voimassa, joka on rakkaan Vapahtajamme, Jeesuksen Kristuksen veri, joka on vuotanut sinun, ja minun, sekä joka ainoan ihmisen maailmassa syntien vuoksi. Jotta meillä on mahdollisuus tulla Hänen yhteyteensä, sekä antaa Hänen, Jeesuksen pelastaa sielumme kadotuksesta. Ja se sama mahdollisus on yhä tarjolla sinullekin rakas ystäväni, joka et vielä ole ottanut Jeesusta sydämesi Herraksi ja Vapahtajaksi! :thumbup:

:roll: Olisiko nyt jo aika tulla Golgatan verilähteelle; peseytymään, puhdistautumaan, sekä saamaan.. sen Jumalan Sanassakin luvatun: rauhan sydämeesi, sekä antaa viimeinkin Jeesuksen Kistuksen astua sydämesi ovesta sisälle ja jäädä sinne myöskin asumaan? Älä enää siirrä ratkaisusi tekoa, koska et voi tietää varmasti sitä, että; tuleeko sinulle huomista päivää tehdä parannusta, jos nyt taas siirrät Jeesuksen sydämesi Herraksi ja Vapahtajaksi ottamisen, Tee se nyt, niin taivaskin riemuitsee, kun yksi kadonnut lammas on palannut kotiin Isän Jumalan isoon lammastarhaan, jonka Paimenena on itse Jeesus Kristus, Poika Jumalan! Tule jo, niin saat elää.. :thumbup: :clap: :wink:

:think: Tai sinä; ristin luota pois lähtenyt ystäväni, joka sait kerran tulla Hänen, Jeesuksen omaksi, mutta mikä olikin tilanteesi, asiasi, motiivisi, niin jäit pois Hänen yhteydestään, pois uskovien yhteydestäkin ja Luulit että kestät ja selviät elämästäsi ilman sitä Jeesustakin, tai niitä uskon ystäviäsikin.. Ja selvisitkin jonkun matkaa, mutta nyt sydäntäsi raastaa se kipu ja tuska, kun et enää kuin edes uskalla tulla takaisin Jeesuksen luokse ja vain rehelisesti tunnustaa Hänelle; "Etten jaksanutkaan, en pysty elämään kunnon elämää ilman Sinua rakas Jeesus Kristus. Ja nyt niin mielelläni tulisin takaisin yhteyteesi, mutta en kuin enää jaksa uskoa, että Sinä enää huolisit minua syliisi, turvaasi, lähellesi, sekä omaksesikin. Anna siis minun, kuin tuntea, että Sinä yhä rakastat minuakin kurjaa lastasi ja huolit minut takaisin kulkemaan vain yksin Sinun Jeesus kanssasi tätä elämäni loppumatkaa!" :-|

Jeesus Kristus sanoo juuri sinulle rakas ystäväni näin; "Tule Minun rakas lapseni jälleen sinne ristini juurelle, vereni pestäväksi, sekä puhdistettavaksi! Minä, Jeesus olenkin kaivannut sinua ja odottanut, että milloin sinä nöyrryt jälleen kääntymään Minun puoleeni ja palaamaan Minun autettavakseni. Tule; Älä enää pelkää palata lähellni. Minä annan sinulle kaiken anteeksi ja teen sinusta jälleen rakkaan lapseni, sekä seuraajani! Olen tässä aivan lähelläsi, en ole kaukana sinusta, Tule jo ja riennä Minun turviini, sekä pysymäänkin vain Minun Sanani Totuudessa, Minussa!"

Sari Ketola kirjoitti:Kun Herra lähestyy meitä rakkaudellaan, saamme kokea, kuinka siinä rakkaudessa on sellainen kutsu, jolle mikään maallinen ei vedä vertoja. Kun Herra vetää, meidän sydämemme kulkee Häntä kohti väistämättä, niin rakkaudellisesti Hän vetää puoleensa. Tämän ihmeellisen voiman vetämänä ihminen kulkee kohti Herraa ja Hänen läheisyyttään. Herran rakkaus sulattaa sydämen esteet.

Vetäköön Herra minua ja sinua puoleensa kaikilla köysillään, sillä Hänen luonansa on parasta olla. Siellä on turvapaikka maailman murheilta ja asioilta, sieltä löydän sielulleni levon kaaoksen keskellä. Hänen luonansa on parasta olla, Hänen läsnäolossaan kaikki järjestyy, sillä Hän kulkee kanssamme.


Kun syntinen kohdata saa Jeesuksen

1. Tess. 5:24 Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä.
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9783
Liittynyt: 20.10.2013 10:53


Paluu Uskoontulon tärkeys ja ihanuus!

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron