Juhanna Lehmuskoski kirjoitti:Ihmiset ovat kautta aikojen kyselleet, miksi Jumala sallii kärsimyksen, jos hän on Kaikkivaltias. Miksi Jumala ei lopeta vaikeuksia, jos hän on Rakkaus, niin kuin Raamattu sanoo hänen olevan (1.Joh 4:8, 16,Joh 3:16) Me emme voi täysin ymmärtää kärsimyksen salaisuutta niin kauan kuin elämme täällä ajassa. Kerran iankaikkisuudessa kaikki ongelmat selviävät.
Jumala on antanut ihmiselle elämän siinä tarkoituksessa, että tämä etsisi Jumalaa (Apt 17: 27) Pelastus voidaan löytää vain lyhyen maanpäällisen elämän aikana, siksi meillä kaikilla on kiire. Jeesuskin lupasi antaa synnit anteeksi vain maan päällä (Luuk 5:24) Kuolema tai Jeesuksen tulemus sinetöi iankaikkisen tulevaisuutemme.
Monet ovat kuitenkin niin ajattelemattomia, että kulkevat jatkuvasti pelastutarjousten ohi. Tässä voi olla yksi syy siihen, että Jumala sallii elämään kärsimystä. Hän ei tahdo olla meidän juoksupoikamme, joka järjestelee meille nautintoa ja iloa, jos kuitenkin kuljemme iankaikkista onnettomuuttamme kohti.
Me emme voi antaa vastauksia,
kuin vain Raamatun ilmoituksen mukaan ja miten Pyhä Henki on asiasta
mahdollisesti, toivottavasti puhunut sydämellemme. Me uskovina ja Herran omina jo saatamme jo hiukan nähdäkin jotain kuin salattua, sekä ymmärrämmekin sitä, miksi sitä ja tätä kaikkea tapahtuu, niin kuin tapahtuu. Koska uskoon tultuamme saimme sydämiimme asumaan PH joka puhuu ja johtaa, ohjaa, neuvoo meitä, jos vain tahdomme kuunnella, sekä uskoakin Häntä... Mutta mitään 100%;sta vastausta
emme voi kenellekään antaa, koska emmehän me ihmisinä, kuitenkaan tiedä: mikä on kullekin ihmiselle tarkoitettu se, Jumalan suunnitelma, tai tahto! Voimme kyllä
luulla sen jo mukamas tietävämme, mutta usein sitten saammekin huomata ja tajuta sen kaiken sittenkin ymmärtäen johdatuksen, ja siihen kuuluvat, tulevat asiat, tilanteet, ym, kuitenkin väärin, oman ymmärryksemme mukaan ja sittenkin; vain kuin pinnallisesti ymmärtäen sen kaiken..Tai sitten emme ollenkaan.
Mutta se on
täysin varmaa, että: Isän Jumalamme tahto on jokaista ihmistä ajatellen se, että: he: Huutaisivat Jeesusta: pelastamaan itsensä kadotukselta, sekä auttamaan heitä elämään ja toimimaankin niin että saattavat sitten olla varmoja pelastuksestaan. Sekä tahtovat rukoilla Jeesusta; antamaan heidän kaikki syntinsä anteeksi, sekä puhdistamaan sydämensä; Hänen sovintoverellään, sekä tahtoen myöskin
kuin muuttua uudeksi, erilaiseksi, kuin siihen nähden mitä ennen ovat olleet eläessään...

Siis, toisin sanoen: saada pelastusvarmuus, sekä luottamus siihen, että: tapahtuipa mitä tahansa, niin pääsemme kerran taivaan kotiin ja iloon,
jos vain tahdomme pysyä Herramme omina loppuun asti; kuuliaisina Hänen Sanalleen, kuin myöskin Hänen puheelleen ja ohjaukselleen elämässämme.

Niin, jotkut sairastuvat, vakavastikin.. Mutta uskoisin Isän kutsuneen heitä jo sitä aikaisemmin pelastukseeen. Ja ovat valinneet silloin sen toisen tien, mutta ei pelastuksen tietä,
ehkäpä vain ja pelkästään ihmispelon takia?
Toki joskus Jumala voi alkaa vetää ihmistä parannukseen ja pelastukseen juurikin sairauden kautta, koska ihminen saattaa alkaa silloin
kuin ymmärtämään sen totuuden;
ettei ole ehkä enää toivoa parantua ja silloin kuoleman pelko ja
ehkä ja toivottavasti, toisten rukoukset alkavatkin kantaa hedelmää, muutosta ja ihminen tulee synnintuntoon, jossa hän alkaa kaivata, sekä etsiä muutosta, pelastusta, pääsyä satavarmastikin taivaaseen, tms..

Ja se on aina siunattua, kun ihminen syystä, tai toisesta tahtoo ottaa vastaan elämäänsä
pelastuksen ilmaisen lahjan, sekä sen lahjan antajankin; Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan!
Mutta todellisuudessa ihminen on
valitettavasti vain sellainen, ettei hän edes halua tulla uskovaksi, vaan hän haluaa mieluimmin elää ja
"nauttia" maailmasta, tavarasta, rikkaudesta, ym.. Ja silloin kuin tarpeettomastikin siihen sydämensä vain kiinnittäen, ja sitä kaikkea palvoen kaikenlaista katoavaakin, niin sitä vain rakastaen...Niin myöskin samalla
eksyen pois totuudesta valheen sakramentteihin, sekä niihin uskoen ja niihin turvaten; ettei tarvita uudestisyntymistä elävään uskoon, sekä, ettei mukamas tarvitse edes lähteä seuraamaan Jeesusta, niin ei edes etsikko aikoinaankaan lähde etsimään Pelastajaansa, Jeesusta Kristusta, eikä Raamatun tutkiminenkaan oikein kiinnosta..Koska on aivopesty siihen kamalaan
valheseen, että: Muka jokin lapsikaste voisi mukamas olla pelastuksen ja taivaaseen pääsyn tae, sinetti.
Ei muuten ole ja siksi Valtavat määrät hyviä ihmisieluja ei koskaan pääse taivaan kotiin, koska uskoivat sen Hirvittävän valheen, ... ON suurta armoa, että voimme saada kaikki syntimme anteeksi Jeesukselta, niitä anteeksi Häneltä pyytäessämme.
Ethän sinä jää uskonnollisuuteesi, vaan etsi ja Huuda Jeesusta pelastamaan sinut, sillä kukaan muu ei voi sinua päästää taivaaseen, eikä kukaan muu voi pelastaa sieluasi kadotukseltakaan, kuin vain ja ainostaan Jumalan Poika; Jeesus Kristus, sinunkin Vapahtajasi!! Joko tunnet Hänet ja olet Hänen omansa?! Toivon todellakin sitä!!
Toki, niin kuin jo sanoinkin, niin: ihmispelkokin saa aikaan sen, ettei uskalleta ottaa vastaan Jeesusta, Pelastajaansa ja tulla uskoon, koska pelätään enemmän ihmistä/ ihmisiä, kuin Jumalaa. Mites se Raamattu sanookaan siitä:
Sananl. 29:25 Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.Valinta on aina ihmisellä itsellään ja kukaan muu ei voi toistansa patistaa uskovaiseksi tai edes Jeesusta seuraamaan, ei! Vaan se valinta on jokaisen ihmisen tehtävä
omasta halustaan, ja vapaaehtoisesti. Jumalakaan
ei pakota, mutta Hän kyllä kutsuu ja saarnauttaa Sanaansa, jotta sen kautta ihminen voisi tulla: synnintuntoon, saada etsikkoajan ja sydämeensä halun pelastua. Ja tulla takaisin siihen lapsenuskoon, jossa oli ja eli lapsena.
Nyt olemme jälleen
joutuneet lukemaan mediasta miten nuoria ihmisiä on kuollut tapaturmaisesti ja ei ole osattu arvata kotoa lähtiessä,
ettei sinne koskaan enään palaakaan. Niin
äkkiarvaamatta voi lähtö rajan taakse tulla, iankaikkisuuteen tapahtua. Ja silloin
Pitää olla valmis lähtemään, halusi sitä sitten tai ei.
Silloin pitää olla asiat Jeesuksen kanssa kunnossa. Koska silloin ei
enää ole mahdollisuutta muuta, kuin vain huutaa;
Jeesus auta! Ja saada siten; ryövärin armo.
Tai sitten lähteä iankaikkisuuteen ilman Jeesusta ja se olisi se surullisin vaihtoehto, koska silloin ei koskaan pääsisi taivaaseenkaaan, eikä näkisi sitä ihanaa Jumalan luomaa paratiisiakaan, siellä kirkkaudessa.
Siksi kannattaa hylätä ihmisten mielipiteet ja vain kuin
päättää saada kohdata Elävä Jeesus, joka jo varmastikin etsii sinua, joka
et vielä ole pelastettu.
Älä kiellä koskaan Jeesustasi, sinua toki koetellaan, ja se ei aina ole helppoa, tai edes kivaakaan, mutta sinulla on joka hetki silloinkin Jeesus Kristus vierelläsi ja Häneltä sinä saat avun ja voiman, lohdutuksenkin elämääsi!! Kunhan vain käännyt Hänen puoleensa..Lue Raamattua, siitä saat opastusta uskovan elämääsikin ja rukoile, sekä muistathan aina kiittää Jeesusta, kaikesta!
Hän rakastaa sinua, eikä Hän hylkää, jätä sinua koskaan! Pysy Hänen omanaan! Jeesuksessa sinulla on kaikki se mitä sinä oikestikin tarvitset elämääsi!
Juhanna Lehmuskoski kirjoitti:Yksi vastaus ikiaikaiseen, vaikeaan kysymykseemme on siis se, että Jumala ei pyyhkäise kaikkia vaikeuksia elämästämme pois, koska hän on Rakkaus. Vain hän voi tietää, mikä meille on parasta iankaikkisuus näkökannalta katsottuna.
Jokainen meistä katuu joitakin tekojaan. Saatamme ajatella, että olisimme jättäneet asioita tekemättä, jos vain olisimme tienneet, mitä niistä seuraa tai mitä tulevaisuus muuten tuo tullessaan. Tämä todistaa, että emme pysty ennustamaan elämän kohtaloittemme hyödyllisyyttä ja niiden seurauksia. Viisainta on luottaa siihen, että Jumala tietää, mikä meille on parhaaksi.
On olemassa mahdollisuus varmistaa, että kärsimys ja kaikki muu elämässämme vaikuttaa tosi parhaaksemme. Raamattu lupaa, että näin tapahtuu, kun rakastamme Jumalaa (Room 8:28) Nyt kannattaa ottaa tuosta lupauksesta kiinni, tulla Jeesuksen luo ja lähteä taivastielle.

Tämä ihana ja siunattu laulu vielä lopuksi;
Pro Fide - Ristin luona