------------------------------------------------------------------------------
Juhani Aitomaa
Voiko ihminen jakaa Jumalan voimaa?
Jumalan lapsi haluaa luonnollisesti olla pyhä. Hän suree ja vihaa syntiä ja omaa puutteellisuuttaan. Taistelu omaa syntistä lihan luontoa vastaan on ajoittain väsyttävää ja turhauttavaa. Silloin saattaa lupaus "uudesta voitelusta", joka nostaa uudelle pyhityksen tasolle, tuntua lupaavalta, tarpeelliselta ja raamatulliselta.
Mutta jos uskova ymmärtää väärin asemansa ja raamatullisen pyhyyden hän saattaa joutua väärien oppien ja kokemusten verkkoon. Niistä eroon pääseminen on usein pitkä ja vaikea tie.
Raamatussa "pyhä" merkitsee Jumalalle erotettua. Vanhan testamentin pyhäkkö oli pyhä koska se oli erotettu Jumalan palvelukseen.
Kristityn pyhyys on siinä, että hänet on erotettu Kristuksessa Jumalalle. Kristityn asema on "olla Kristuksessa" ja koska Kristus on ehdottoman pyhä myös uskova osallisena Häneen on pyhä Jumalan edessä.
Uskovassa itsessään ei ole mitään pyhää mutta Jumala näkee hänet "Kristuksessa" ja Kristuksen teon kautta uskova tulee Pyhän Jumalan edessä puhtaaksi.
Käytännön elämän vaelluksessaan uskova päivittäin on vastakkain maailman ja oman lihan luontonsa kanssa. Kaikki tämä epäpyhyys tunkeutuu uskovan päivittäiseen elämään ja seuraa mukana joka hetki. Raamattu kehottaa meitä "kuolemaan itsellemme", jolla tarkoitetaan oman lihallisuuden voittamista Raamatun periaatteiden mukaan. Uskovan tulee kasvaa ja kehittyä raamatullisessa tiedossa ja ymmärryksessä.
Jumalan armo Kristuksessa antaa tähän mahdollisuuden. Lankeemuksetkaan eivät vie uskovalta tätä mahdollisuutta. Kerta kerta jälkeen Jumala kutsuu meitä kulkemaan eteenpäin, tunnistamaan itsekkään lihanluontomme vaatimukset ja hylkäämään ne, jotta voisimme vaeltaa enemmän Hänen Sanansa viitoittamalla tavalla.
Uskovan elämän tulisi olla evankeliumi, todistus maailmalle. Avainsana on Jumalan totteleminen, se on Hänen Sanansa noudattaminen. Efesolaiskirjeen luvut 4-6 ovat kuvausta uskovan käytännöstä.
Raamatun mukaan uskovan elämä on vaellus. Tuo sana esiintyy VT:n ja UT:n puolella uudestaan ja uudestaan. Se kuvaa kestävää, rauhallista ja jatkuvaa etenemistä. Ei hätäistä kiirehtimistä, hetkittäistä tempoilua tai muuta hetkittäistä toimintaa. Vaeltamista voidaan verrata pitkän matkan juoksuun. Paikalleen ei tule jäädä eikä todella uskoon tullut halua eikä saata jättää matkaa kesken mutta matkavauhdin tulee olla sopiva. On turvallista tiedostaa, että Jumala yksin tietää ja haluaa ohjata jokaisen kohdalla sopivan vauhdin. Hän ei uuvuta ketään.
Nykyisenlainen "heti kaikki tänne nyt" mentaliteetti on iskostunut myös hengelliseen kokemuspiiriin. Kun omaa itsekkyyttä ja lihallisuutta ei enää tunnisteta eikä tunnusteta ovi on avoinna petollisille opettajille ja opeille. Kristikunnan historiassa se ei ole mitään uutta. Liian usein "herätyksen" nimellä mainostettu uusi kokemus on aivan muuta kuin raamatullista uskossa vaeltamista.
Nykyään karismaattisessa liikkeessä vaikuttavat uudet "herätykset" ja "voitelut", joiden kautta uskovan sanotaan nousevan paremmalle pyhitystasolle, ovat hetkittäisiä tempoiluja, joiden kautta niitä halajava suistuu tieltä pensaikkoon.
Monet uusien "herätysten" johtajat todistavat saaneensa voitelunsa kun he tulivat epätoivoisiksi uskonelämässään. Randy Clark todistaa, että hän tunsi olevansa "tyhjä, voimaton, koin, että olin palamassa loppuun". Toronton Airport srk:n Guy Chevreau hyväksyi "nauruherätyksen" kun oli "liian epätoivoinen ollakseen kriittinen". Rodney Howard Brown kertoo olleensa niin epätoivoinen, että uhkasi nousta Jumalan tykö jos tämä ei kosketa häntä. Vastaavia esimerkkejä voidaan kertoa monia.
Kyseessä on siis merkittävä yhteinen nimittäjä, joka yhdistää "uusien herätysten" ja "uusien voitelujen" jakajia. Epätoivonsa ja jopa uhmansa kautta he ovat kokeneet fyysisen kokemuksen ja tulleet kykeneviksi jakamaan sitä muille.
Raamatullinen käytäntö tämä ei ole. Uskovan vaelluksen kokemuspiiriin kuuluu luonnollisena asiana tyhjyyden ja voimattomuuden tunteet. Meillä on pelkoa, tyytymättömyyttä ja koemme ajoittain olevamme kuin kuivassa erämaassa. Tämä on ollut myös Raamatussa kuvattujen pyhien osa. Psalmeissa kuvataan usein näitä tuntemuksia.
Jos annamme näiden tuntemusten vallata meidät hyläten terveen opin ja Jumalalta saadun ymmärryksen ajaudumme harhateille lihallisen mielemme ja sielunvihollisen eksyttäminä.
Epätoivo, voimattomuus, tyhjyys - niiden ei tule antaa ajaa meitä epäraamatulliseen suuntaan. Jumala ei ole luvannut omilleen maan päällistä vapautusta koetuksista ja vaikeuksista. Oman pyhyyden tunnon kokemiseen ei ole nopeaa tietä. Itse asiassa siihen ei ole mitään raamatullista tietä koska maan päällä mitään sellaista emme voi itse saavuttaa. Jos näin olisi Kristuksen sovitusta ei tarvittaisi.
Jumalan tarkoitus on ohjata omansa näkemään Kristus ja Hänen työnsä kaikenkattava merkitys puolestamme. Meissä ei ole mitään pyhää, itse emme voi saavuttaa mitään pyhää. Kuitenkin kaikki on jo meidän Kristuksessa. Tulemme kokemaan tuon pyhyyden vasta maanpäällisen elämämme jälkeen tai Kristuksen tullessa jos hän saapuu elinaikanamme.
Pyhän Hengen kaste tai "voitelu" ei ensisijaisesti ole jokin kokemus eikä tuntemus. Se on voima elää uskovan elämää, elämäntapa. Uskovan tulee kunnioittaa Jumalaa ja Hänen Sanaansa haluten ja pyrkien elämään sen mukaan. Se ei vaadi mitään kummallisuuksia eikä erikoisuuksia.
Nykyisenkaltaiset ilmiöt ja tuntemukset eivät edusta mitään raamatullista kokemusta eikä opetusta. Siksi niiden edustajat ja opettajat ovat Sanan kuvaamia "vääriä profeettoja". Kun heidän opetustaan ja käytännön toimintaansa tarkastellaan nähdään valheellisuutta, vääristelyä, rahan ja vallan halua ym., jotka eivät ole Raamatun lupaamia "hengen hedelmiä".
Heidän suosionsa on suuri koska aikamme ihminen seuraa ihmistä, omaa petollista sydäntään ja uskonnollista kokemusta.
Raamatussa voitelulla on erityyppisiä merkityksiä. Se on mm. vieraanvaraisuuden merkki, voitelu papilliseen tehtävään ja sairauden yhteydessä käytettävä tapa. Kristus nimikin merkitsee "voideltu", joka kuvaa Hänen erottamistaan Jumalalle.
Vanhassa testamentissa voitelu edelsi astumista papin, profeetan tai kuninkaan virkaan. Pyhäkön jumalanpalveluksessa käytettävät esineet voideltiin, jolla kuvataan Jumalalle erotettua.
Raamatussa ei ole yhtäkään jaetta, joka tukisi laajalle levinnyttä nykyistä käytäntöä, jossa jollekin ihmiselle annetaan yliluonnollinen voima tehdä ihmetekoja ja jakaa "voitelua" eteenpäin muille koskettamalla tai laittamalla kätensä toisten ylle.
Voitelua ei kuvata kokemuksena.
Liioin ei kerrota mitään käytäntöä tai esitetä jotakin tapaa, jota noudattamalla saadaan erityinen voitelu. Emme löydä tällaista VT:n eikä UT:n kirjoituksista.
Meitä ei myöskään kehoteta eikä neuvota etsimään voitelua.
Sen sijaan, kuten edellä on kuvattu, voitelu kuvaa Jumalalle erotettua. Koska uskova on "Kristuksessa" ja Kristus maanpäällisessä elämässään erotettiin Jumalalle sama koskee meitä. Voitelu kuvaa tätä Jumalan tekoa meidän puolestamme. 2Kor.1:21 mainitsee: "Mutta se, joka lujittaa meidät yhdessä teidän kanssanne Kristukseen ja joka on voidellut meidät, on Jumala".
Huomaa: "lujittaa"... Kristukseen".
Asia selvenee edelleen kun luemme Johanneksen kuvauksen 1Joh.2: 20,27: "Teillä on voitelu Pyhältä, ja kaikilla teillä on tieto"...Mutta te -teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niin kuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niin kuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä."
Raamatun mukaan meidät on jo "voideltu" ja tuo voitelu on pysyvä - miksi etsiä ja tavoitella jotakin jota ei ole ? Karismaattisen voitelun etsiminen ja vastaanottaminen on Raamatun selvän sanan ja raamatullisen voitelun merkityksen väärinymmärtämistä ja välinpitämättömyyttä, jolla ei ole Jumalan siunausta.
Eräs kuuluisimmista väärän voitelun opettajista ja jakajista on Benny Hinn. Hiljattain käsittelimme hänen opetustaan ja elämäänsä. Hinn opettaa voitelusta mm. 2Kun.6 luvun pohjalta. Luvussa kerrotaan Elisan tekemästä ihmeestä kun veteen pudonnut kirves nousi pinnalle eikä joutunut hukkaan. Benny sanoo Pyhän Hengen avanneen hänen ymmärryksensä näkemään asiaan liittyvän salaisuuden, itse asiassa "kolme avainta" jotka on piilotettu tekstiin. Nämä ovat: 1. Meidän tulee olla oikeassa paikassa. Jumala ei voi käyttää meitä jos olemme väärässä paikassa. "Oikea paikka tuo aina oikean voitelun". 2. Voitelu ei voi tulla osaksemme jos emme ole oikeiden johtajien alaiset. Hinnin mukaan johtajat ovat "pää" ja voitelu valuu "päästä alaspäin". 3. Meidän tulee olla Hengen läsnäolossa ja täynnä tätä. Tätä "hengessä vettymistä" kuvaa vesi.
Mitä on Hinnin opetus? Jumala ei ole Kaikkivaltias olosuhteiden ja asioiden hallitsija vaan meidän omat ratkaisumme ja kuviomme vaikuttavat siihen millaisen siunauksen, "voitelun", saamme. Siunaus saadaan ihmisjohtajien kautta ja erityisesti "oikeiden" sellaisten välityksellä. Ne johtajat, jotka opettamisen sijasta jakavat kokemuksia ja tuntemuksia ovat näitä oikeita johtajia.
Johtajat saavat voitelun ensin ja sitten on tavallisen ruohonjuuritason vuoro tulla siitä osalliseksi.
Hinnin käyttämä raamatunkohta, jossa kirves putosi veteen, kuvaa hänen mukaansa raamatullista voitelua. Kuten kirves oli vedestä märkä meidän tulee "vettyä" hengen läsnäolosta. Kyseessä on hengen valtaamaksi tuleminen, olotila, jossa ihminen ei itse ole oman ruumiinsa herra.
Hinn ja muut samanmieliset opettavat toista tai uusia, jatkuvia voiteluja, joiden kautta uskovan elämä saa täydellisemmän merkityksen. Hinn mainitsee, että saamme yhden voitelun pelastuksen yhteydessä mutta uudet voitelut ovat tarpeen, jotta voimme palvella Jumalaa. Näitä muita voiteluja on erityyppisiä ja ne voidaan saada ja menettää.
Voitelun saamiseen liittyy meidän oma toimintamme. Hinnin opettama ja lupaama voitelu(t) ei tule osaksemme yksin Jumalan armosta. Meidän tulee mennä "oikeaan paikkaan", saada "oikean, voidellun johtajan" siunaus osaksemme, ja meidän tulee "vettyä" hengen läsnäolosta eli tulla hengen valtaamaksi.
Hinnin mukaan meidän on mahdollista jatkuvasti elää "ylitsevuotavassa" ja "rajoittamattomassa" voitelussa jos toimimme oikein.
Benny Hinn ei opeta raamatullista voitelua vaan edustaa nykyisen ajan gnostilaista ajattelua. Raamattu on salakieltä, joka avautuu valaistuneille ja siksi sen jakeista voidaan aina ammentaa mitä tahansa ja ne voidaan liittää mihin tahansa asiaan. Periaate, että Raamattu selittää itse itsensä ei kuulu tähän ajatteluun. Gnostilaiselle riittää kun oma mielikuvitus saa tuottaa aina "uutta" ja "erityistä", jonka kautta Raamatun Sanan merkitys muuttuu täysin. Raamattu ei siis ole auktoriteetti vaan valaistuminen. Mutta mikä on tämän valaistumisen lähde?
Kenneth Hagin kertoo useista näyistään ja tapaamisistaan Jeesuksen kanssa. Jeesus antoi hänelle "erityisen voitelun" sairaiden parantamista varten. Raamattu ei tunne erityisvoitelua. Haginin mukaan merkki tästä voitelusta on tulen tuntemus hänen kädessään. Hagin toimii tämän tuntemuksen ohjaamana.
Onko kyseessä raamatullinen käytäntö? Ei tietenkään. Haginin toimintaa ohjaava tulen tuntemus tunnetaan okkulttisissa ilmiöissä. Järkyttävää on nähdä Hagin jakamassa "voitelua" kieltään lipoen ja sihisten kuin käärme.
Dan R. Mc Connell kuuluu karismaattisen liikkeen terveempään osaan. 1988 hän kirjoitti kirjan "A Different Gospel", joka on tarkka ja dokumentoitu esitys uskonliikkeen epäraamatullisesta historiasta ja nykyisyydestä. Muun ohessa kirja paljastaa Haginin julkaisseen omissa nimissään kirjoituksia ja kokonaisia kirjoja, jotka sanasta sanaan on kopioitu E.W.Kenyonin teksteistä.
Kenyon tunnetaan siitä, että hän toi kristilliseen ajatteluun epäraamatullisia vaikutteita yhdistämällä Raamatun tekstejä ja erilaisia kultinomaisia aineksia. Hän oli vahvasti gnostilainen. Ensimmäisen kirjansa hän julkaisi 1916. Kun Hagin 1937 20-vuotiaana aloitti pastorin uransa Kenyon oli 70-vuotias. Kenyonin kirjoituksissa on tarkalleen samoja aiheita, joita nykyiset "voitelun" jakajat tuovat esille.
"Voideltu" johtaja voi jakaa voitelua eteenpäin myös välittävien "voideltujen" esineiden kautta. Monet näistä julistajista käyttävät tätä tapaa välittääkseen "siunausta" suurelle kannattajajoukolleen. Tietenkin mukana on vihjaus /pyyntö /vaatimus lähettää voitelun jakajalle rahaa. Toiminta ei eroa katolisen kirkon aneiden myynnistä.
Yksi ahkerimpia erilaisten voideltujen pikkuesineiden lähettäjiä on Marilyn Hickey, naisjulistaja, joka ilman mitään teologista pohjaa on perustanut raamattukoulunkin. Hickey on aikamme arvostetuimpia naisjulistajia karismaattisessa liikkeessä. Oral Roberts antoi hänelle nimeään kantavan yliopistonsa nimissä tohtorin arvon. Marilyn Hickeyn postituslistalla olevat ovat saaneet mm. "voidellun" muoviin pakatun maissihiutaleen (ihan totta - samaa mitä monet syövät aamulla: Corn Flakes), muoviin pakatun pienen öljypisaran, narunpätkiä, kankaanpalasia ym. "Voideltua" maissihiutaletta seuraavassa kirjeessä annetaan ohjeet kuinka sen kautta "siunaus" siirtyy lähettäjältä saajalle: "Tee tämä heti".. Ota maissihiutalepakkaus ja pidä sitä kädessäsi. Älä avaa pakettia ".. ainoastaan sulje silmäsi ja avaa sydämesi Jumalalle. Rukoile kuten tunnet johdatusta".. Kääri mukana tuleva rukouspyyntökirje maissihiutaleen ympärille "... pidä sitä oikeassa kädessäsi kun kosketat sitä"... Lähetä se minulle erikoisessa vastauskuoressa. Odotan innolla, että voin vapauttaa uskoni yhdessä sinun uskosi kanssa heti kun voin, kun saan takaisin rukouspyyntösi yhdessä maissihiutalepakkauksen kanssa." Marilyn Hickey on ristinyt tämän "maissihiutaleihmeeksi".
Öljypisaran yhteydessä hän kertoo: "Muista, olen siunannut öljyn ennen kuin lähetin sen sinulle, siksi sen mukana seuraa merkittävä voitelu... joka kerran kun kastat sormenpääsi öljyyn ja puhut Jeesuksen nimessä valmistaudu siihen, että vastaus seuraa..."
Robert Tilton, miljonääri ja suuren menestysteologiaseurakunnan pastori menetti asemansa rahaan liittyvän skandaalin takia. Tiltonin suosio perustui siihen, että kirjeissään hän vakuutti henkilökohtaisesti rukoilevansa jokaisen uhraajan tarpeiden puolesta. Lopulta kävi ilmi, että Tilton ei välittänyt edes nähdä kirjeitä rukouspyyntöineen. Ne menivät suoraan hänen pankilleen, jossa kirjeistä otettiin rahat talteen mutta itse kirjeet rypistettiin suoraan roskakoriin. Tiltonin lähettämät "voidellut" esineet käsittivät mm. palan saippuaa. Morris Cerullo kertoo lähettämänsä siunauksen antavan "kaksinkertaisen voitelun" sen saajalle. Monet käyttävät samoja trikkejä, manipulointia, jolla on yksi kuvaava nimitys: Petos.
On surullista, että tuhannet ja tuhannet kristityn nimeä kantavat uskovat "Jumalan voitelun" olevan jotakin tämänkaltaista. Samanlaista harrastetaan okkultismissa - sillä ei tulisi olla mitään sijaa kristilliseksi mainitussa toiminnassa.
"Saadakseen henkimaailman palvelemaan tarkoituksiaan ihminen tarvitsee elämänhengen - voiman"... Toisten uskotaan omaavan enemmän voimaa kuin toisten koska he ovat onnistuneet saamaan yhteyden voiman lähteisiin, joko perimänsä, henkiolentojen, magian tai rituaalien keinoin "... paasto, tanssi, musiikin voima jne. vaikuttavat yhteyden luomiseen elämän voiman kanssa. Tämä voima koetaan tuntemuksena tai voimavirtana henkilöstä toiseen. Jotkut kokevat sen koskettaessaan esinettä, joka on ollut voiman omaavan henkilön yhteydessä..." Näin kuvataan animistien (uskomus, jonka mukaan kaikella on sielu; kivellä, puulla, eläimellä, maapallolla jne. on oma sielunsa) keskuudessa vallitsevaa käytäntöä. Samankaltainen uskomus ja käytäntö liittyy karismaattisuuteen.
Raamatullisen voitelun merkitys on vääristelty. Kaiken lisäksi karismaattiset opettajat ovat erottaneet Raamatun voitelun omaksi voimaksi, eroon Raamatun Jumalasta ja Pyhästä Hengestä. Raamatun Pyhän Hengen ja Raamatun voitelun välillä on ehdoton yhteys. Isä Jumala erotti ja voiteli Jeesuksen Pyhän Hengen kautta täyttämään tarvittavan, tuskallisen työn ihmisen pelastamiseksi. Voitelua ei ole ilman Pyhää Henkeä eikä Henkeä ilman Kristusta ja Hänen työtään. Kukaan uskova ei voi jakaa Henkeä, se on Jumalaa, toiselle. Ei liioin erottaa, voidella, ketään Jumalalle. Se on vain Jumalan työ. Kukaan ei voi siirtää Jumalan voimaa kuolleeseen esineeseen. Se on taikauskoa ja magiaa. Me emme voi vaatia emmekä uhmata Jumalaa. Me emme voi ohjata tai käskeä Pyhää Henkeä. Hän ei siirry meistä maissihiutaleeseen tai öljypisaraan.
Kun haluamme kokea vain voimaa ja etsimme keinoja saadaksemme sitä joudumme harhaan. Yksinkertainen usko Jumalaan riittää. Kaikkivaltias tekee minkä Hän tekee ja Hän on erottanut, voidellut meidät Kristuksessa eroon syntisestä, jo tuomitusta maailmanjärjestyksestä.
Kun olet ottanut Kristuksen vastaan omana Vapahtajana ja Pelastajana olet jo voideltu ja Pyhä Henki toimii sinussa.
