Älä jää hylätyksi! Anna vaikka heikko vastakaiku

[rita4]

Mikä estää meitä näkemästä itseämme ja Jumalaa niin kuin Hän näkee? Ylpeys! Ylpeydestä tulee anteeksiantamaton synti, jos sen annetaan jatkaa olemassaoloaan. Mitään hyvää ei ole siinä ylpeässä riippumattomuudessa Jumalasta, joka pitää meidät erillään, eristettyinä ja hylättyinä hänestä.

Ylpeys valitsee aina oman kieron ja tuhoisan tiensä Jumalan hyvän ja täydellisen tien sijaan. Mitkään sanat eivät voi täysin kuvata sen tietämättömyyttä, sokeutta, mielettömyyttä ja typeryyttä, eivätkä iankaikkista kuolemaa, kadotustuomiota ja tuhoa, jotka ovat sekä "ainetta", josta se on tehty että sen luonnollinen lopputulema.

Kuinka meidän täytyykään kiittää Jumalaa nöyrästi Hänen ansaitsemattomasta armostaan ja laupeudestaan. Mutta ylpeytemme haluaisi korottaa meidät itsemme korkealle varastamaan ikuisesti kunniakkaalta ja armolliselta Jumalalta jotain Hänen kunniastaan.

Ylpeytemme tahtoisi sovittaa Jumalan kunnian meille ihmisille kaikessa epäpuhtaudessamme, epätäydellisyydessämme ja alennustilassamme. Ylistäkäämme Jumalaa aina Hänen tarjolla olevasta hämmästyttävästä anteeksiannostaan jopa niin pohjattomaan julkeuteen!

Harhakuvitelmissa eläminen

Olemme eläneet koko elämämme kauheissa harhakuvitelmissa. Sen seurauksena meitä on petetty pahasti. Kun olemme ylpeästi luottaneet omaan avuttomaan itseemme emmekä täysin kykenevään Jumalaamme, meitä on jatkuvasti petetty.

Kapinallisuutemme on erottanut meidät vanhurskaudesta, rauhasta, ilosta ja ainoasta tosi Rakkaudestamme. Se on ryöstänyt meiltä lempeyden ja hyvyyden, jotka yksin voivat tehdä elämästä miellyttävän.

Mutta me emme kykene tekemään mitään auttaaksemme asiaa. Todellinen herätysnöyryys on oman kyvyttömyytesi ja Jumalan kyvykkyyden tunnustamista.

Jos luulet voivasi kehittää nöyryyttäsi yrittämällä, yritä vain. Kun olet väsynyt lankeamaan samaan vanhaan valheeseen jälleen kerran, palaa Isäsi luo, pyydä Häneltä anteeksi, ja luota siihen, että Hän antaa sinulle oman nöyryytensä.

Loppujen lopuksi sinulle on myönnetty pääsy Jumalan luo ja kaikkeen siihen, mitä Hän on ja omistaa Kristuksen veressä. Tule Hänen luokseen ilman mitään muuta ansiota kuin Hänen ansionsa. Lepää yhteydessäsi Hänen kanssaan, tietoisena siitä, että Hän vaikuttaa sinussa nöyryyttä omaksi kunniakseen.

Anna minun vakuuttaa sinulle, että niin huonosti kuin sen saatatkin tehdä, Jumala mieltyy heikoimpaankin vastakaikuun, jonka annat vastauksena Hänen rakkauteensa.

Hän alkaa tehdä sinulle todellisiksi joitain näistä asioista, jotka olivat sinulle aiemmin epämääräisiä todellisuuksia. Hän alkaa tulla sinulle kalliimmaksi ja kaikki asiat, jotka ovat Hänen vastaisiaan tulevat viheliäisemmiksi. Tätä on sydämen ja hengen nöyrtyminen herätyksen nöyryyteen.

Ron Marr
A Christianity That Really Works.
Julkaistu kirjoittajan luvalla.

[rita4]

Mikä estää meitä näkemästä itseämme ja Jumalaa niin kuin Hän näkee? Ylpeys! Ylpeydestä tulee anteeksiantamaton synti,jos sen annetaan jatkaa olemassaoloaan. Mitään hyvää ei ole siinä ylpeässä riippumattomuudessa Jumalasta, joka pitää meidät erillään, eristettyinä ja hylättyinä Hänestä.

Ylpeys valitsee aina oman kieron ja tuhoisan tiensä Jumalan hyvän ja täydellisen tien sijaan. Mitkään sanat eivät voi täysin kuvata sen tietämättömyyttä, sokeutta, mielettömyyttä ja typeryyttä, eivätkä iankaikkista kuolemaa, kadotustuomiota ja tuhoa, jotka ovat sekä "ainetta", josta se on tehty että sen luonnollinen lopputulema.

Kuinka meidän täytyykään kiittää Jumalaa nöyrästi Hänen ansaitsemattomasta armostaan ja laupeudestaan. Mutta ylpeytemme haluaisi korottaa meidät itsemme korkealle varastamaan ikuisesti kunniakkaalta ja armolliselta Jumalalta jotain Hänen kunniastaan.

Varmasti meistä jokainen tietää, mitä on ja mikä on ylpeys, harhaluulo, että on hyvä, paras, ainoa joka vain osaa ja tietää, pystyy ihan mihin vain ja joka ei koe tarvitsevansa edes Jumalaa, koska sellainen ei tarvitse Häntä, koska kokee jo itse olevansa niin täydellnen sekä osaava. Mikä minulle tuli mieleeni tuota lukiessani ylpeydestä, joka aina kuin ylpeilee itsestään sekä osaamisestaan, ym? Minun mieleeni nousi, tai siis kuin nostettiin mielikuva: sielunvihollisesta, joka halusi tulla kerran Jumalaakin suuremmaksi, ja pyhemmäksi. Ja kuinka hänelle sitten lopulta kävikään? Mitä Raamattu siitä sanoo:

Jesaja 14:
12 Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja!
13 Sinä sanoit sydämessäsi: 'Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle, pohjimmaiseen Pohjolaan.
14 Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.'
15 Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan.

Tässähän on juuri se kohta, kun saatana ylpeilee ja haluaa olla suuri ja mahtava, mutta Jumala heitti hänet alas ylpeilemästä ja kaikki hänen mukaansa lähteneet enkelitkin.

Voisin sanoa, että ylpistynyt ihminen ei kaipaa, eikä edes etsi Jumalan neuvoja, tai edes Hänen apuaan, tms. Miksi niin? Noh, koska hän pitää jo itseään niin viisaana, sekä fiksuna, ettei hänen edes tarvitse alentua kysymään neuvoja, ohjausta Herraltamme, koska se olisi hänelle erittäin kiusallista ja hävettävää. Ylpeä ihminen tekee melkeinpä ihan mitä vain muuta, kuin että kääntyisi Jeesuksen puoleen ja siten tarvitsisi Häntä asioissaan. Ei niin, sitä hän ei tee, vaan vaikka mieluimmin kärsii, kuin kokisi mukamas heikkoutta, mennä nyt kysymään tai että tarvitsi Jumalansa apua elämässään.

Ymmärrämme varmastikin kaikki sen totuuden, että; Ylpeys on syntiä, Jumalan hyvän, sekä rakastavan tahdon, sekä neuvojensakin hylkäämistä, elikkäs; kapinointia Jumalaamme vastaan. Noh mites siinä aina sitten kuitenkin lopulta käy? Hyvinkö ja saa jatkaa nokka pystysä kulkemistaanko? Vaiko, että ylpeys käy lopulta lankeemuksen edellä ja joutuu alistumaan, sekä nöyrtymäänkin Herran edessä, jos mielii kerran taivaaseenkin päästä.

Tulipa mieleeni tämä Sananl. 16:
18 Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.
19 Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.
20 Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!

Ylistäkäämme Jumalaa aina Hänen tarjolla olevasta hämmästyttävästä anteeksiannostaan jopa niin pohjattomaan julkeuteen!

Herra Jumala on hämmästyttävän pitkämielinen kikkia ihmisiä kohtaan. Miksi? Koska Hän haluaa, että; "Kaikki sittenkin lopultakin tulisivat parannukseen ja luopuisivat ylpeydestään, ehdottomuudestaan, sekä kovuudestaan ja ennenkaikkea lopettaisivat sielunvihollisen valheita enää kuuntelemasta! Sillä; Hän odottaa, että saisi olla armollinen, sekä antaa se kaikki väärä, syntielämäkin anteeksi Rakkaan Poikansa Jeesuksen Kristuksen kalliissa maahan vuotaneessa sovintoveressä, ja Jeesuksen nimessä, se veri, joka vuoti Golgatalla: jokaisen ihmisen syntivelan takia. Niin että se, joka katuu ja kääntyy pois synneistään, niin sellainen saa armon ja anteeksi annon, sekä aivan uuden elämän Kristuksessa Jeesuksessa, ja taivas osuudenkin kaiken lopuksi!"

Ap. t. 3:
19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,
20 että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen.
21 Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta.

Ja lopuksi tämä hyvä, sekä tärkeä ajatus...

Olemme eläneet koko elämämme kauheissa harhakuvitelmissa. Sen seurauksena meitä on petetty pahasti. Kun olemme ylpeästi luottaneet omaan avuttomaan itseemme emmekä täysin kykenevään Jumalaamme, meitä on jatkuvasti petetty.

Kapinallisuutemme on erottanut meidät vanhurskaudesta, rauhasta, ilosta ja ainoasta tosi Rakkaudestamme. Se on ryöstänyt meiltä lempeyden ja hyvyyden, jotka yksin voivat tehdä elämästä miellyttävän.

Mutta me emme kykene tekemään mitään auttaaksemme asiaa. Todellinen herätysnöyryys on oman kyvyttömyytesi ja Jumalan kyvykkyyden tunnustamista.

Jos luulet voivasi kehittää nöyryyttäsi yrittämällä, yritä vain. Kun olet väsynyt lankeamaan samaan vanhaan valheeseen jälleen kerran, palaa Isäsi luo, pyydä Häneltä anteeksi, ja luota siihen, että Hän antaa sinulle oman nöyryytensä.

Loppujen lopuksi sinulle on myönnetty pääsy Jumalan luo ja kaikkeen siihen, mitä Hän on ja omistaa Kristuksen veressä. Tule Hänen luokseen ilman mitään muuta ansiota kuin Hänen ansionsa. Lepää yhteydessäsi Hänen kanssaan, tietoisena siitä, että Hän vaikuttaa sinussa nöyryyttä omaksi kunniakseen.