Pelastuksen avain

[rita4]

Kaija Turunen

Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt.(Ilm. 3:8)

Paavali puhuu kirjeissään (esim. 1Kor.16:9), että hänelle on avautunut ovi hedelmälliseen työhön tai että Herra avaisi Sanan oven julistukselle. Tämän tulisi olla meillä jatkuvana rukousaiheena, että Jumalan Sana menestyisi ja evankeliumin Sanaa voitaisiin julistaa, koska vain Sanalla Pyhässä Hengessä on uudestisynnyttävä voima!

Evankeliumin voima

Me tarvitsemme tätä kaikessa hengellisessä työssä, niin kotimaassa kuin lähetyskentilläkin. Emme tarvitse omaa voimaa vaan sitä, että otamme vaarin Jumalan Sanasta, ensin omassa elämässämme ja sitten myös Jumalan valtakunnan työssä, emmekä kiellä Jeesuksen nimeä. Itsessämme saamme olla heikkoja mutta Herrassa väkeviä!

Se voima, ei ole meidän ideoissamme, suunnitelmissamme, työn organisoinnissamme, väen määrässä tai siinä, miten hienosti osaamme luennoida tai saarnata tai laulaa ja niin edespäin, vaan se on edelleenkin Jeesuksen veren evankeliumissa, Ristin sanomassa, jota meidät on kutsuttu viemään eteenpäin rukouksessa ja Pyhässä Hengessä.

Aarre saviastiassa

Mutta meidän on itse elettävä sitä sanomaa todeksi omassa elämässämme. Me voimme olla Jeesuksen todistajia puheessa vain sen mukaan kuin se on totta meidän omassa elämässämme, siinä, että oman elämämme keskellä pidämme kiinni Jeesuksen nimestä ja tunnustamme sen. Olemme Jeesuksen seuraajia arjen keskellä. Vaellamme Sanan opetuksen mukaan uskonkuuliasuudessa.

Meidän on uudelleen ja uudelleen nöyrryttävä ristin juureen ja elettävä itse todeksi anteeksiantamus. Meidän on tunnustettava oma heikkoutemme, että Kristuksen voima asettuisi meihin asumaan.

Siksi me monesti joudumme kokemaan ahdistusta ja tuskaa, että me olisimme riippuvaisia Herrasta, hänen armostaan, hänen rauhastaan, hänen voimastaan, hänestä itsestään. Ja siksi Jumala uhraa niin paljon aikaa meidän kasvattamiseemme ja kouluttamiseemme, jopa riisumiseemme, että hänen evankeliuminsa voisi tulla meidän elämämme kautta jollakin tavalla näkyviin, hänen voimansa meidän heikkoudessamme! Hänen antamansa iankaikkisen elämän aarre meidän hauraassa saviastiassamme (2 Kor. 4:7)

Jeesus on Kaikivaltias

Välillä tähän kaikkeen on vaan niin vaikea suostua, kun näkee oman raadollisuutensa. Itseemme ja olosuhteisiimme katsomalla me masennumme. Mutta siksi meitä kehotetaankin katsomaan Jeesukseen ja seuraamaan häntä, koska kyse on hänen Sanastaan, hänen nimestään ja hänen voimastaan, ei meidän. Hänen antamansa rauha on sellainen, joka varjelee meidän sydämemme ja ajatuksemme hänessä itsessään, Herrassamme ja Vapahtajassamme Jeesuksessa ( Fil. 4:7).

Jeesus on se, joka avaa ovet tai myös sulkee ne, niin kuin edellisessä jakeessa Ilm. 3:7 sanotaan. Hänellä on Daavidin avaimet, mikä tarkoittaa, että hänellä on kuninkaallinen valta. Hän on kuningas, hänen valtakuntansa on kuningaskunta, jossa hän hallitsee. Hän on voittaja, sillä hänellä on kuoleman ja tuonelan avaimet (Ilm. 1:18).Hänelle on kaikki mahdollista, koska hänelle on annetu kaikki valta taivaassa ja maan päällä (Matt. 28:18). Meillä on suuri Vapahtaja, jota saamme julistaa, ja saamme myös rohkaista toinen toistamme nostamaan katseemme häneen, pelastuksemme Päämieheen.

Hän avaa, eikä kukaan voi sulkea

Hän on paitsi itse ovi pelastukseen, myös se, joka on avannut meille oven ja tien iankaikkiseen elämään ristinkuolemansa kautta, josta ovesta me saamme tai olemme jo saaneet käydä sisälle. Kun hän avaa oven, kukaan ei voi sitä sulkea. Kun me tiedämme, että se on Jeesus, joka avaa, niin me saamme käydä hänen johdossaan ilman hämmennystä ja pelkoa, turvallisesti. Hänhän on meidän oma Hyvä Paimenemme, joka tuntee meidät ja jota mekin saamme oppia tuntemaan yhä enemmän.

Silloinkin, kun elämässämme kaikki ovet näytävät olevan kiinni, hänellä on valta avata ne ovet, jotka ovat tarpeen. Tarvittaessa hän voi vaikka särkeä vaskiset ovet ja rikkoa rautaiset salvat (Ps. 107:16).

Hän itse on kulkenut tien meidän edellämme ja avannut sen. Me saamme laittaa häneen täyden toivomme ja luottamuksemme. Kun hän avaa, ei kukaan sulje, ja kun hän sulkee, ei kukaan avaa. Nyt on vielä armon ovi auki; kerran ovi suljetaan, ja sitten on liian myöhäistä kolkuttaa.