20. HELMIKUUTA
Tie elämään
LUE ROOMALAISKIRJE 14: 7-12
Mutta pois se minusta, että minä muusta kerskaisin kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle, ja minä maailmalle! Galatalaiskirje 6:14
Aina kun olemme kompastuneet syntiin, ensireaktiomme tulisi olla suru ja katumus, ei ainoastaan sen vuoksi, mitä teimme, vaan hänen tähtensä, ketä olemme loukanneet. Jos sanomme synnille kyllä, murehdutamme Jumalan sydämen.
Kun synti tuntuu houkuttelevalta, kysy itseltäsi, kuka on elämäsi Herra. Jos vastaus on Jeesus Kristus, huomaat, että ajan myötä halu sekaantua Jumalan luonteen vastaisiin tekoihin himmenee ja häviää.
Kaikki me koemme ajoittain kiusauksia, ja silloin on hyvä, jos ei edes tarvitse harkita ennen kuin sanoo synnille ei. On helppo kieltäytyä, kun ymmärtää, että periksi antaminen satuttaisi häntä, jonka rakkaus on elämämme tärkein asia.
Oletko ikinä ajatellut, että Jumala tosiaan rakastaa sinua enemmän kuin kaikki muut yhteensä? Jeesus tuli osoittamaan ihmiskunnalle Jumalan kohtikäyvän rakkauden. Hänen kuolemansa Golgatan ristillä sanoi kaiken. Rakkauden ja ikuisen uskollisuuden tähden hän kantoi syntimme ristinpuulle.
Oswald Chambers on käsitellyt aihetta painottaen, että Jeesuksen ristinkuolema ei ollut yllätys eikä vahinko,vaan juuri sitä varten Vapahtaja tuli maan päälle. Hän on Jumalan valitsema uhri, joka oli valittu tehtäväänsä ennen maailman perustamista. Pelastustyön keskipiste on Jeesuksen risti. Pelastus on tehty ihmiselle helpoksi, mutta Jumala maksoi siitä suuren hinnan. Risti on yhtymäkohta, jossa Jumala ja syntinen ihminen sulautuvat yhdeksi ja tie elämään repäistiin auki. Se viilto tehtiin Jumalan sydämeen.
Rakas taivaallinen Isä, sinä olet elämäni Jumala ja johtaja. Sanon synnille kuuluvasti ei, ja sinulle iankaikkisesti kyllä. Minä valitsen elämän tien.
