Ei viimeistä käyttöpäivää

[rita4]

18.4.2014 8.00
Susanna Sarimaa
Kirjoittaja on Uusi Tie -lehden toimittaja ja historiaa opiskellut filosofian maisteri.

Tiedätkö, mitä risti merkitsi, ennen kuin siitä tuli kristinuskon symboli? Se ei ollut kaunis ja muodikas koru, vaan antiikin Rooman julmin teloitusväline. Ristiinnaulituksi joutuivat pahimmat rikolliset ja yhteiskunnan alhaisimmat ihmiset. Se oli kapinoivien orjien painajainen ja julkinen pelote.

Kuolemaantuomittu kiinnitettiin ristille sitomalla tai nauloilla - miten päin tahansa, vain mielikuvitus oli rajana. Naulat lyötiin ranteisiin. Kämmeniä ei lävistetty, sillä ne eivät olisi kestäneet kehon painoa. Jalat naulattiin yhteen, ja ne olivat koukussa pienen tuen varassa. Tämä pitkitti kuolemaa, sillä ilman tukea käsiin kohdistuva veto olisi estänyt hengityksen nopeasti. Kun ristiinnaulittu päätettiin vapauttaa kärsimyksistään, häneltä murskattiin usein sääriluut. Silloin jaloilla ei voinut enää kannatella itseään.

Ristiinnaulitsemisen tavoite ei ollut vain surmata rikollista, vaan myös häpäistä ihminen ja hänen ruumiinsa. Tapahtumaa tulivat seuraamaan paitsi läheiset myös viholliset, jotka pilkkasivat ja sylkivät tuomittua. Ristiinnaulittu sysättiin yhteiskunnan ulkopuolelle, kaupungin ulkopuolella sijaitsevalle teloituspaikalle. Siellä tuomitut saatettiin pakottaa riippumaan ristillä alasti. Heitä myös kidutettiin ennen ristiinnaulitsemista, usein ruoskimalla, ja ristin poikkipuu piti itse kantaa teloituspaikalle. Se painoi noin 50 kiloa. Verenhukka, haavakuume ja nestehukka toivat yhdessä hitaan kuoleman, samalla kun lihakset luhistuivat yksi kerrallaan.

Tämän Jeesus joutui käymään läpi. Alttaritaulujen silotellut ja tyynet Messias-kuvat ovat kaukana todellisuudesta. Mikään kipu ei kuitenkaan vedä vertoja hänen syvälle sisäiselle kamppailulleen, jota ei voi ymmärtää ja sanoin kuvata. Jumalan Pojasta tuli ainut ihminen, jonka Isä on täysin hylännyt. Ristinpuulla tämä mies oli Jumalan kiroama. (Gal. 3:13) Hän kantoi päällään kaikki synnit - menneet ja tulevat. Jeesus antoi ristille uuden merkityksen, sovituksen ja armon, ainoan toivon ja turvan tässä ajassa ja ikuisuudessa.

Ristin juurella on aina tilaa ja rajattomasti. Sinne ei jonoteta peruutuspaikkoja. Liput eivät lopu kesken, ja ne ovat ilmaisia. Jeesukselle miljardikaan ihmistä ei ole tarpeeksi, kun hän haluaa armahtaa sinut ja minut. Hän ajatteli jokaista ihmistä henkilökohtaisesti roikkuessaan ristillä. Hän ei antanut elämäänsä tuntemattoman ja kasvottoman joukon edestä, vaan ihmisten, jotka hän on tuntenut läpikotaisin jo ennen kuin he ovat syntyneet.

Ristintyöllä ei ole viimeistä käyttöpäivää. Anteeksianto ei koskaan lakkaa olemasta voimassa, mikään synti ei voi sitä ikinä mitätöidä. Vaikka ristit revittäisiin kirkon seiniltä ja uskovien kauloilta, kukaan ei pysty kumoamaan pelastusta: se on täytetty. Sovitukseen ei voi lyödä parasta ennen -leimaa. Parasta ennen kuin riittävän moni pappi kiistää sen. Parasta ennen kuin teet liikaa virheitä. Parasta ennen kuin unohdat uskon liian pitkäksi aikaa kaappiin pilaantumaan. Ei, ristin luo saa palata uudelleen ja uudelleen. Se on paikka, jossa tyhjä sydän voi aloittaa alusta. Tänään.

[rita4]

Kuolemaantuomittu kiinnitettiin ristille sitomalla tai nauloilla - miten päin tahansa, vain mielikuvitus oli rajana. Naulat lyötiin ranteisiin. Kämmeniä ei lävistetty, sillä ne eivät olisi kestäneet kehon painoa. Jalat naulattiin yhteen, ja ne olivat koukussa pienen tuen varassa. Tämä pitkitti kuolemaa, sillä ilman tukea käsiin kohdistuva veto olisi estänyt hengityksen nopeasti. Kun ristiinnaulittu päätettiin vapauttaa kärsimyksistään, häneltä murskattiin usein sääriluut. Silloin jaloilla ei voinut enää kannatella itseään.

Ristiinnaulitsemisen tavoite ei ollut vain surmata rikollista, vaan myös häpäistä ihminen ja hänen ruumiinsa. Tapahtumaa tulivat seuraamaan paitsi läheiset myös viholliset, jotka pilkkasivat ja sylkivät tuomittua. Ristiinnaulittu sysättiin yhteiskunnan ulkopuolelle, kaupungin ulkopuolella sijaitsevalle teloituspaikalle. Siellä tuomitut saatettiin pakottaa riippumaan ristillä alasti. Heitä myös kidutettiin ennen ristiinnaulitsemista, usein ruoskimalla, ja ristin poikkipuu piti itse kantaa teloituspaikalle. Se painoi noin 50 kiloa. Verenhukka, haavakuume ja nestehukka toivat yhdessä hitaan kuoleman, samalla kun lihakset luhistuivat yksi kerrallaan.

Tämän Jeesus joutui käymään läpi. Alttaritaulujen silotellut ja tyynet Messias-kuvat ovat kaukana todellisuudesta. Mikään kipu ei kuitenkaan vedä vertoja hänen syvälle sisäiselle kamppailulleen, jota ei voi ymmärtää ja sanoin kuvata. Jumalan Pojasta tuli ainut ihminen, jonka Isä on täysin hylännyt. Ristinpuulla tämä mies oli Jumalan kiroama. (Gal. 3:13) Hän kantoi päällään kaikki synnit - menneet ja tulevat. Jeesus antoi ristille uuden merkityksen, sovituksen ja armon, ainoan toivon ja turvan tässä ajassa ja ikuisuudessa.

Olemmeko oikein koskaan kuitenkaan tajunneet sitä, mitä ristiinnaulittu joutui käymään läpi, sekä kärsimään? Minä ainakin myönnän rehellisesti etten oikein kuitenkaan sitä kunnolla ymmärrä, osaa mennä sille paikalle, joka joutui syystä tai toisesta ristiinnaulittavaksi. Kaikki se tuska, häpeä, kun saattoi olla alasti, mikä häpeä kaikkien silmissä olla siinä, eikä mitään voi tehdä. Voi, kun tajuaisimme sen kaiken, mitä Herramme Jeesus Kristus joutuikaan kärsimään ja sen häpeän, kun olen kuullut opetusta, että Hänet riisuttiin ja Hän joutui alasti olemaan siinä ristillä. Ja tuo kaikki mistä siskomme tuossa kertoo.. mitä se oli, kun joutui minun, sekä meidän kaikkien ihmisten syntien tähden joutui sen kaiken kestämään.. Ymmärämmekö sen?

Niin kuin luemme Raamatusta kuinka Jeesuskin joutui itse kantamaan omaa ristiään, mutta sai avun, kun kyreneläinen mies, jonka nimi oli Simon laitetettiin kantaan sitä ristiä. Mutta kuitenkin Hän, Jeesus joutui käymään sen kaiken hirveän kivun jo siellä, kun Häntä kuulusteltiin ja pilkattiin, kun piikkikruunu lyötiin päähänsä, ja kaikki se, muu mitä Hänelle tehtiin, kun hallitusmiehet ym Häntä häpäisivät. Mutta sekään ei vielä riittänyt, vaan edessään oli vielä Golgatan kumpu ja risti, jolle Hänet ristiinnaulittiin: minun ja sinun syntiemme takia. Me ei pystyttäis koskaan siihen kärsimykseen, mutta onneksi meidän ei tarvitsekaan sitä kokea, koska Jeesus teki jo kaiken meidän puolestamme..Kiitos Jeesus; Halleluja, Amen!

Nythän kuitenkin niin monesti Jeesus todellakin kuvataan kauniina ja hymyilevänä. Mutta siitä kuvasta puuttuu se kaikki, mitä Hän joutui käymään läpi, kärsimään, sekä kuolemaan ristillä, jotta meillä olisi ja niin kuin minullakin oli kerran mahdollisuus ottaa Jeesus vastaan sydämeeni, sekä elämääni. Sain syntyä uudesti ylhäältä Elävään uskoon; Kiitos Herralle!! Ja sinäkin saat turvata Herraan ja antaa elämäsi Hänelle 100%;sesti. Hän, Jeesus on jo tehnyt kaiken, aivan kaiken, jotta sinä ja minäkin voin kerran päästä taivaan kotiin iloitsemaan Jeesuksen veren voitosta! Nyt on vain kysymys siitä: ketä sinä kuuntelet, ketä uskot ja kenen kelkkaan ( oikeiden totuudessa vaeltavien mukaan kulkemaan, vaiko väärää oppia tuovien kelkkaan, jossa on kivaa, fiiliksiä, ihmeellisiä juttuja, jotka kuitenkin ovat valheoppia?) Sinä valitset, pysytkö Raamatun totuudessa, etkä mielly mukaviin puheisiin, lupauksiin, jotka eivät ole Herrasta, vaiko näiden esim. yuo tubessa opettavien, tai seurakunnissa opettavien harhaan joutuneiden oppeja ja opetuksia kuunnellen..

Mieti! Nähdäänkö kerran taivaassa, kunhan vain pysytään erossa näiden jo eksyneiden opetuksista, heidän, jotka eivät ole nöyrtyneet ja tehneet parannusta, kun aivan varmasti Isä Jumala on heitäkin kehottanut palaamaan takaisin sinne verisen ristin juurelle, pois saatanan kelkasta, joka lopulta vie tuhoon, sekä pois taivas paikastakin. Minä en tuomitse ketään, ei, mutta varoitan jokaista, joka alkaa opettaa väärää evankeliumia, jossa lisätään sitä, mitä ei löydy Raamatusta, tai otetaan pois niitä, mitä on Raamatussa, kaikkien parhaaksi. Tuomari on Herra Jumala! Mutta saamme ja meidän pitääkin varoittaa; harhoista ja harhaopettajista, että edes joku kääntyisi pois heidän opeistaan ja palaisi takaisin sinne Jeesuksen ristin juurelle tekemään totista parannusta Herramme edessä. Sitä rukoilen!

1. Piet. 2:
1 Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu,
2 ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,
3 jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä".
4 Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis,
5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.

6 Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva".
7 Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi"
8 ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin.

2. Kor. 13:
5 Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.
6 Minä toivon teidän tulevan tuntemaan, että me emme ole niitä, jotka eivät koetusta kestä.

7 Mutta me rukoilemme Jumalaa, ettette tekisi mitään pahaa, emme sitä varten, että näyttäisi siltä, kuin me olisimme koetuksen kestäviä, vaan että te tekisitte hyvää ja me olisimme ikäänkuin ne, jotka eivät koetusta kestä.
8 Sillä me emme voi mitään totuutta vastaan, vaan totuuden puolesta.

9 Sillä me iloitsemme, kun me olemme heikot, mutta te olette voimalliset; sitä me rukoilemmekin, että te täydellisiksi tulisitte.
10 Sentähden minä kirjoitan tämän poissa ollessani, ettei minun teidän luonanne ollessani tarvitsisi käyttää ankaruutta sen vallan nojalla, minkä Herra on minulle antanut rakentamiseksi, ei kukistamiseksi.
11 Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.