(The healing of troubled minds!)
David Wilkerson
Tammikuu 18, 1999
__________
Murheellinen mieli on sellainen, joka kärsii jatkuvasta tyytymättömyydestä. Se on alas painettu, häiriintynyt, levoton, eikä sillä ole rauhaa tai tyyneyttä. Se huolehtii tulevaisuudesta ja menneisyydestä yhtä lailla kuin nykyisistäkin olosuhteista. Olen vakuuttunut, että tänä päivänä on enemmän murheellisia mieliä kuin missään menneessä sukupolvessa!
Me, jotka asumme New York Cityssä, näemme todisteita tästä päivittäin. Jos seisot Broadwayn teattereiden ulkopuolella, ja katsot kanta-asiakkaiden lähtevän näytöksistä, näet harvoin hymyä kenenkään kasvoilla. Nämä ihmiset maksoivat 80 dollaria saadakseen väliaikaista helpotusta taakoistaan mutta he lähtevät raskaamman lastin kanssa kuin se, minkä kanssa he menivät sisään!
Selvästi monet Jeesusta rakastavat ovat aivan yhtä murhemielisiä kuin tuo uskottomien joukko. Näen todisteita tästä muutamissa kirjeissä, joita saamme. Kymmenet uskovat makaavat yöllä hereillä, murheellisina ja ahdistuneina. He käyvät kirkossa toivoen, että he kokisivat jonkinlaista lievitystä taakkoihinsa. Mutta kun he lähtevät Jumalanpalveluksesta, heidän murheensa palaa.
Miksi niin monet ihmiset ovat tänä päivänä murheellisella mielellä? Antakaa minun jakaa kanssanne muutamia niistä syistä, joiden uskon Pyhän Hengen näyttäneen minulle:
1. Monet ovat murheellisia ajan paineessa.
Vuosikymmenien ajan maalliset asiantuntijat ovat kertoneet meille, että menestys on vastaus ihmissuvun ongelmiin. Hyvä koulutus, kunnollinen työ, kaunis talo, rahaa pankissa kaikkien näiden oletetaan varustavan ihmiset arvokkuudella ja mielenrauhalla. Asiantuntijat sanovat, että jos jokainen saisi edes palan tuosta amerikkalaisesta unelmasta, meidän rikos- ja huumeongelmamme ratkeaisivat.
Tämä teorian mukaan ihmiset päätyvät alkoholisteiksi ja huumeriippuvaisiksi, koska heillä ei milloinkaan ollut mitään omanarvon tuntoa. Heidän köyhyytensä riisti heiltä ne mahdollisuudet, jotka olisivat varustaneet heidät arvokkuuden tunnolla. Nyt siis, jos me vain tarjoaisimme heille kunnollisen työpaikan, hyvän paikan elää ja säännölliset tulot, heidän elämänsä olisi hienoa.
Minäpä vastaan tähän henkilökohtaisella kertomuksella. Vuosia sitten Nicky Cruz, paheellinen Mau Mau jengin johtaja, vietiin maalle päiväksi, psykiatrin analysoitavaksi. Nicky oli tappelija, joka eli kuin paholainen. Kaikki, jotka tunsivat hänet, ajattelivat, että hän oli täysin parantumaton, ilman toivoa muuttua milloinkaan.
Vietettyään tunteja Nickyn kanssa, psykiatri varmisti jokaisen arvion. Hän kertoi Nickylle, että hän oli täysin sekopää, ilman toivoa kuntoutuksesta. Syy? Nickyn köyhyyden täyttämä kasvaminen Puerto Ricossa oli riistänyt häneltä ne mahdollisuudet, joista toiset nauttivat. Oli yhteiskunnan syytä, että hän oli hirviö. Nicky katsoi psykiatria ja sanoi, Mies, sinä tässä olet sekopää. Mä vain rakastan tappelemista. Kerro minulle kuinka sinun äitisi kohteli sinua? Hän päätyi analysoimaan psykiatria.
Nicky oli oikeassa köyhyys ei ole synnin juuri. Muuten, miksi yhä varakkaammat teini-ikäiset jäävät koukkuun koviin huumeisiin? Näillä murheellisilla nuorilla on käsiensä ulottuvilla kaikki, mitä he ikinä voivat haluta. Miksi he haluaisivat kääntyä huumeisiin, jos heillä on jo valmiiksi se mielenrauha, jota materiaaliset asiat oletettavasti tarjoavat?
Miksi kasvava määrä lääkäreitä, lakimiehiä ja liikejohtajia tulee alkoholisteiksi? Heillä on hyvät työpaikat, kuusinumeroiset tulot, monia autoja, usein toistuvat lomat. Silti he lisääntyvässä määrin kääntyvät alkoholin puoleen turruttaakseen murheelliset mielensä.
Olen ollut Wall Streetillä työpäivän loppuessa, kun pörssi sulkeutuu. Kun kaupankäyntitalojen ovet avautuvat, myyjät ryntäävät ulos kuin kaiken tallaavat härät, suunnaten kohti lähintä baaria. He pakkautuvat tusinoittain Wall Streetin pienen pieniin kastelukoloihin, yrittäen hukuttaa tunteensa alkoholilla.
Miksi he eivät ole onnellisia? Miksi he ovat mielessään niin murheellisia? Heillä on kaikkea, mitä heille on kerrottu heiltä vaadittavan. He tekevät mukavia tuloja, omistavat loma-asuntoja, polttavat $50-sikareja, juovat viiniä, joka maksaa 300 dollaria pullo, ajelevat kalliilla autoilla. Silti he päihdyttävät itsensä päästäkseen päivän loppuun. Miksi nämä ihmiset eivät nauti tyynestä, rauhallisesta mielentilasta?
Siksi, koska he pelkäävät menettävänsä kaiken! He pelkäävät, että talous romahtaa, ja äkkiä kaikki, mitä he ovat työläästi keränneet, katoaa savuna ilmaan.
Jatkuu..
