PYHÄN JUMALAN ARMO

[rita4]

Juhani Laukkonen

ARMO ON YKSI ARMAHTAVAISEN JUMALAN LUONTEENPIIRRE

•Ps.103:13 Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.

Jumalan rakkaudellinen luonne sisältää armahtavaisen mielen. Hän armahtaa niitä, jotka kaipaavat armahdusta. Sellainen ihminen on pelkääväinen, joka tuntee syyllisyytensä Pyhän Jumalan edessä. Hän tuntee voimakkaasti sydämessään, että asiat eivät ole kunnossa Jumalan kanssa. Pelko täyttää mielen. Synnistä johtuva pelko alkaa vaivata Jumalan alkaessa vetää ihmistä yhteyteensä. Syntinen ihminen tuntee tarvitsevansa armoa.

Kun Kristuksen armotyö saa tulla todellisuudeksi rauhattoman ihmisen kohdalla, yhteys syntyy Kristuksen armon rikkauden välityksellä Jumalan kanssa. Pelkääväinen ihminen saa tuntea todeksi, mitä merkitsee JUMALAN ARMO IHMISELÄMÄSSÄ: hänet siirretään pimeydestä valkeuteen, maailmasta Kristukseen, syyllisyydestä syyttömyyteen. Hänet on Jumala siirtänyt Kristukseen, armon kasvuympäristöön.

● Ps.32:5 Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela

Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille (Tiit.2:11). Jumalan armo todella riittäisi kaikille ihmisille maailmassa, jos se vain kelpaisi vastaanotettavaksi Jumalan antamilla ehdoilla, eli jos ihmiset todella tuntisivat tarvitsevansa armoa. Armahdusta etsivä ihminen on Jumalalle mieluinen. Jumala tulee tällaista ihmistä vastaan, tai paremminkin Jumalan armo on jo vaikuttamassa etsimistä ja sisäistä kaipuuta. Valinnat ovat kuitenkin aina ihmisen vapaan tahdon vallassa. Ei ole niin suurta syntistä, ettei Jeesuksen veri voisi puhdistaa häntä, jos hän vain nöyrtyy parannukseen. Jumalan armo astuu voimaan uudestisyntyneen ihmisen elämässä.

● Snl.28:13 Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.

Kaikki armo on Jeesuksessa Kristuksessa. Hänen armonsa rikkaudesta uudestisyntynyt ihminen pääsee osalliseksi. Jumalan tinkimätön vanhurskauden vaatimus on täydellisesti täytetty Kristuksessa. Jeesuksen veri on lunastushinta syntisestä ihmisestä. Jumala näkee vajavaisen ihmisen täydellisenä Kristuksessa. Kasvumme alku ja päätös voi tapahtua vain Kristuksessa.

ARMO ALENNUSMYYNNISSÄ LOPUN AIKANA

•1Kor.10:1-6,11 Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus. Mutta useimpiin heistä Jumala ei mielistynyt, koskapa he hukkuivat erämaassa. Tämä tapahtui varoittavaksi esimerkiksi meille, että me emme pahaa himoitsisi, niinkuin he himoitsivat... Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut.

Viimeisten päivien luopumus on ollut nähtävissä surullisen konkreettisella tavalla hengellisessä kentässä. Näyttää siltä, että on vain pieni joukko niitä uskovaisia, jotka sydämensä tuskassa huutavat Pyhän Jumalan puoleen: "Herätä vielä taistelijoita rukousrintamaan syntiä ja saastaisuutta vastaan! Tämä kansa hukkuu synteihinsä, väärän armonjulistuksen saattelemana!"

● 2Piet.3:3-4 Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: "Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta."

Ei tarvitse olla kovinkaan paljon hengen silmää huomatakseen tämän päivän julistuksen hedelmät seurakunnissa. Hedelmä on se, mikä paljastaa kyseisen puun. Kaikenlainen synti rehottaa seurakunnissa aivan vapaasti. Ero maailman ihmisten ja uskovaisten välillä on olematon. Tässä tilanteessa esitetään mitä moninaisempia vaatimuksia - on saatava seurakuntaan sitä ja tätä "mukavaa", kun sitä on jo isompienkin paikkakuntien seurakunnissa. Kompromissit luterilaisen opin kanssa ovat jo hyvin luonnollisia, koska julistukset eivät paljolti enää poikkea toisistaan. Luterilaista kirkkoa jo pidetäänkin monin paikoin tasavertaisena kristillisenä järjestönä vapaiden suuntien kanssa.

● 2Kor.6:14-16 Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä? Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? Ja miten soveltuvat yhteen elävän Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani".

Raamatun ilmoituksen mukaan tarkasteltuna kaikki neuvottelut, joita helluntaiseurakunta käy luterilaisen kirkon kanssa, ovat edistämässä tätä väärää näkökantaa tasavertaisuudesta. Uskomattomista papeista puhutaan jo sisarina ja veljinä. Jumala vihaa Baabelia, joka on sekoitus. Puhtaaseen sekoitetaan vähän maailmaa, ja näin koko taikina happanee. Sanon aivan rehellisesti näkemykseni luterilaisesta organisaatiosta: Se on maallinen järjestö, jolla ei ole mitään raamatullisen seurakunnan piirteitä.

Meillä ei tulisi olla mitään neuvoteltavaa sen kanssa. Vielä vaarallisempaa on se, että tunnetaan myötätuntoa uskosta osattomia julistajia kohtaan (kunnioittamalla enemmän ihmistä kuin Jumalaa), jotka johtavat Suomen kansaa kadotukseen väärällä armonjulistuksella. Mitä enemmän vapaiden suuntien seurakunnat hyväksyvät Baabelin, sitä enemmän tulee meidänkin seurakuntiimme käännynnäisiä, jotka eivät ole edes uudestisyntyneet. Näin menetetään todellinen, aito Jumalan Hengen vaikuttama herätys, jossa ihmiset tekevät parannusta syntielämästään ja saavat kokea Jumalan ihanan armon.

●Ilm.18:4 Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.

• 2Kor.6:17 Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkää saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani...".

Haluan lisätä tähän sen, että luterilaisen kirkon sisällä on uskovaisia ihmisiä, mutta se on aivan eri asia, eikä sillä voi puolustella kuollutta järjestöä. Organisaationa luterilainen kirkko on yhtä kuollut järjestö kuin katolinen kirkko. Sen perusta on lapsikasteen armo ja armovälineinä sakramentit.

Raamattu ilmoittaa hyvin selvästi, että muuta perustusta ei kukaan voi panna kuin mikä pantu on ja se on JEESUS KRISTUS (1Kor.3:11). Yksittäisten uskovaisten yhteys, kuuluivatpa he mihin seurakuntaan tahansa, on sitä vastoin hyvin arvokasta ja tavoiteltavaa. He voivat keskinäisen rakkauden kautta osoittaa maailmalle, että Kristuksen rakkaus Hengessä yhdistää heitä näkymättömin sitein. He kuuluvat samaan näkymättömään Kristus-ruumiiseen, joka pian kohotetaan tuuliin ja pilviin Jeesusta vastaan. Maallistunut vapaasuuntalainen voi olla paljon vieraampi hengessä kuin palava kirkon uskova.

Kysymys on ensisijaisesti sisäisestä totuuden janosta. Jeesus on tie ja tärkeintä on olla kulkemassa eteenpäin tällä tiellä, mihin saakka kukin on ehtinytkin. Pysähtyminen ja peräytyminen on kuoleman merkki.

Jatkuu..

[rita4]

VALHEELLINEN RAUHA

• Jer.6:13-15 Sillä kaikki, niin pienet kuin suuretkin, pyytävät väärää voittoa, kaikki, niin profeetat kuin papitkin, harjoittavat petosta. He parantavat minun kansani vamman kepeästi, sanoen: "Rauha, rauha!" vaikka ei rauhaa ole. He joutuvat häpeään, sillä he ovat tehneet kauhistuksia: mutta heillä ei ole hävyntuntoa, he eivät osaa hävetä. Sentähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon, sortuvat , kun minä heitä rankaisen, sanoo Herra.

Maailmassa moraali on laskenut hirvittävällä nopeudella. Sitä ei kukaan voi olla huomaamatta. Muistan aikaa, kun olin pikkupoika: oli valtava kohu Kyllikki Saaren murhasta. Siitä puhuttiin kuukausia, ja meidänkin paikkakunnaltamme lähdettiin linja-autolasteittain katsomaan paikkaa, missä murha oli tehty. Tästä on aikaa muutama vuosikymmen. Entä tänään? Murhia tehdään joka paikkakunnalla. Alajärvi, kotikaupunkini, on tullut erityisen kuuluisaksi Menkijärven kylästä, jossa muutaman vuoden sisällä on murhattu ampumalla kuusi viatonta ihmistä. Eivätkä nämäkään hirmutyöt kovin valtavaa kohua pitemmäksi aikaa herättäneet edes täällä Alajärvellä.

Ihmiset ovat turtuneet kaikilta aisteiltaan tähän moraalin jyrkkään alamäkeen. Sitä pidetään luonnollisena kehityksenä, ja lisäksi sanotaan, että ovathan itäisessä naapurissamme asiat vielä huonommin. No lohtuhan on sekin?

Miten sitten meihin uskovaisiin liittyy maailman moraalin alamäki, ehkä kysyt. Siten, että suola on menettänyt suolaisuutensa, kun "liha" ympärillämme mädäntyy. Tarkoitan tällä sitä, että seurakuntien moraali laskee samassa suhteessa monilla paikkakunnilla, suola on muuttunut mauttomaksi viimeisinä vuosina. Kun synti rehottaa pahimmillaan, ei saa puhua synnistä, vaan armoa pitää julistaa ihmisille, jotka eivät edes kaipaa mitään armoa. Mihin tämä syntinen maailma armoa tarvitsee, kun kaikki on luvallista? Mikä on syntiä, mistä pitää tehdä parannus?

● Hoos.4:2-3 Vannotaan ja valhetellaan, murhataan, varastetaan ja rikotaan aviot, murtaudutaan taloihin, ja verityö verityötä seuraa. Sentähden maa murehtii, ja kaikki siinä asuvaiset nääntyvät, metsän eläimet ja taivaan linnut; myöskin kalat merestä katoavat.

• Miika 3:5 Näin sanoo Herra niitä profeettoja vastaa, jotka eksyttävät minun kansaani, jotka huutavat: "Rauha!", kun heidän hampaissaan on purtavaa, mutta julistavat pyhän sodan sille, joka ei anna mitään heidän suuhunsa:

Suurimmassa vastuussa ovat papit, saarnaajat ja seurakuntien vanhimmat, jotka on asetettu Jumalan lammaslauman kaitsijoiksi. On todella surullista havaita, että kun uskovaiset maallistuvat, entistä enemmän aletaan vaatia puhetta armosta. Miksi? Ymmärrän asian näin: kun armo, joka on kasvuympäristö Kristuksessa, ei mikään tunnekokemus, on käsitteenä aivan vieras ja tunteetkin sisäisestä rauhasta ovat kadonneet, luullaan, että tilanne korjaantuu armojulistuksen kautta. Yritetään parantaa kansan vammat keveästi, julistamalla rauhaa rauhattomille kuulijoille. Koska seurakunta maksaa papeille ja saarnaajille palkan, niin puhutaan mitä kansa vaatii. Jos ei julisteta sitä mitä kansa haluaa, voidaanhan julistaja vaihtaa tai siirtyä toiseen, "korvasyyhyn mukaiseen" seurakuntaan. Valinnanvaraa todella löytyy tänä aikana.

● Snl.1:29-31 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.

ARMOSSA KASVAMINEN

•Tiit.2:11-14 Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me,hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.

Aidossa Kristus-yhteydessä tapahtuu todella kasvua. Se on kiitollisuudesta kumpuavaa halua palvella ja totella rakastaa Mestaria, joka on niin kalliin hinnan maksanut meistä kurjista syntisistä. Se ei ole yrittämistä hankkia jotakin Jumalalta vastapalvelukseksi. Se on loputonta kiitollisuudenvelkaa ja armoa olla mukana Jumalan ihmeellisessä suunnitelmassa.

Näitä raamatunjakeita käytetään tänään myös hyvin epäraamatullisesti. Kun luopumus rehottaa seurakunnissa, näillä jakeilla yritetään osoittaa, että armo on kuitenkin kasvattanut ja kasvattaa edelleenkin, vaikka todellisuudessa on menty alaspäin. Tällöin ei ole kysymys lainkaan kyseisen raamatunkohdan opetuksesta. Siinähän puhutaan todellisen armon pyhittävästä vaikutuksesta ja Herran pelosta sydämessä, kun Herran tulemusta odotetaan. Uskovainen ahkeroi hyviä tekoja kiitollisena kalliista armosta.

Tämän raamatunkohdan tulkinta onkin kääntynyt jotenkin näin: Herra ei tule vielä pitkään, pitkään aikaan. Hyvien tekojen ahkeroiminen on kääntynyt pahojen tekojen ahkeroimiseksi. Kysynkin: "Alaspäinkö armo kasvattaa, luopumukseenko armo kasvattaa, välinpitämättömyyteenkö armo kasvattaa?" jne.

Jos synti tulee uskovaisen elämään, siinä ei ole silloin tapahtunut armon kasvatusta vaan luopumusta Kristuksesta. Jos armon kasvua ei ole tapahtunut, jossain on silloin ollut vikaa. Jumalan puolelta kaikki on aina voimassa, joten sieltä ei kannata syitä lähteä etsimään. Jeesus on myös luvannut, että joka Hänen tykönsä tulee, sitä Hän ei heitä pois. Ja Jeesus sanoo, että Jumalan kädestä ei kukaan voi riistää yhtäkään pois.

Ainoaksi mahdollisuudeksi jää ihmisen oma tahto lähteä pois siitä hyvästä, mitä Jumala tahtoo hänelle antaa. Nurja mieli alkaa myöntymään "vanhan valehtelijan" juoniin: "Ei Jumala aivan sitä tarkoita, mitä Hän sanoo". Muistakaamme aina, että Jumala tarkoittaa juuri sitä mitä Hän sanoo. On suurta Jumalan armoa, että näiltä harhapoluilta voidaan vielä kääntyä nöyrästi parannuksessa armahtavan Jumalan puoleen, jolla on nöyrille paljon anteeksiantamusta, mutta Hän on ylpeitä vastaan (1Piet.5:5). Kun uskovainen on menossa poispäin Kristuksesta, sekin on Jumalan armoa, että Hän kurituksen avulla vetää lastaan takaisin (Heb.12:5-6)

● 2Tim.2:1 Vahvistu siis, poikani, siinä armossa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

• 2Tim.2:15-18 Pyri osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää, työntekijäksi, joka ei työtään häpeä, joka oikein jakelee totuuden sanaa. Mutta pysy erilläsi epäpyhistä ja tyhjistä puheista, sillä niiden puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuudessa, ja heidän puheensa jäytää ympäristöään niinkuin syöpä...

Jatkuu..

[rita4]

JUMALANPELON KADOTESSA ARMO MUUTETAAN IRSTAUDEKSI

• Juuda 4 Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.

Jumalan kallis ja pyhä armo, se armo, joka on maksanut Jumalalle käsittämättömän paljon, on käännetty irstaudeksi. Jumalan pyhyys on poljettu jalkoihin väärällä armojulistuksella. Lunastuksen merkitys on madaltunut ja löysä armojulistus on tehnyt evankeliumista tarpeettoman. Mikä valtava vastuu onkaan meillä sananjulistajilla Pyhän Jumalan edessä. Armosta on tehty synnin peite , puolustaja ja apuväline, estämään omantunnon HERÄÄMISTÄ.

Miten tähän rappiotilaan on tultu? Esim. vapaissa suunnissa se voi tapahtua näin: Seurakuntaan tulee uusi työntekijä, joka voi aluksi olla aidosti totuuteen pyrkivä ja Jumalaa pelkäävä veli. Hän uutena miehenä saa vähän aikaa julistaa Sanaa oman terveen näkemyksensä mukaan. Pian alkaa kuitenkin kuulua napinaa seurakuntalaisten keskuudessa. Saarnaajan korviin tulee viestejä siitä, miten seurakuntalaisten mielestä tulisi Sanaa julistaa. Kerrotaan myös, että se ja se on jäänyt sivuun siksi, että heidän on niin vaikea istua kuuntelemassa tuollaista julistusta. Saarnaaja on murheellinen tilanteesta. Ei hän missään tapauksessa haluaisi sitä, että kukaan vetäytyisi pois sanankuulosta, koska se on ainoa mahdollisuus kuljettaa laumaa Jeesus-tiellä eteenpäin.

Jos vanhimmisto on selkärankainen ja pelkää Jumalaa, saarnaaja kyllä jaksaa sen tuella jatkaa raamatunmukaista opetusta. Jos vanhimmiston tuki alkaa horjua, ja vielä pahempi tilanne; jos vanhimmistokin näkee tärkeämmäksi, että kaikki olisivat mukana ja totuudesta on parempi tinkiä, jottei karkoteta "maailmanhenkisiä" kuulijoita, ollaan todella vaarallisella tiellä. Tällainen tilanne on ollut monien seurakuntien kohdalla alennustilan lähtökohta. Rappu rapulta aletaan tinkiä Jumalan Sanan totuuksista, ja rappio kiihtyy, jos sananjulistaja on alistunut tälle linjalle ja aikoo pitää paikkansa kuulijoiden ehdoilla. Tilaisuuksiin on keksittävä "elementtejä", jotka sopivat "maailmanmielisille" ja luovat viihtyisän tunnelman.

Laodikean tapaus on Jeesuksen antama kuvaus seurakunnasta, jossa vallitsi demokratia (Laodikea tarkoittaa kansanvaltaa). Se oli Jeesukselle vastenmielisin seurakunta, ja Hänet olikin työnnetty siitä ulos. Kuitenkin seurakunta luuli olevansa rikas ja kaikin puolin menestyvä. Sokeus oli niin täydellisesti vallannut kaikki.

Jos totuudellinen julistus aiheuttaa kiusaantumista joissakin kuulijoissa, eikä parannusta asian korjaamiseksi olla halukkaita tekemään, on ainoa oikea ratkaisu antaa tällaisten ihmisten vetäytyä sivuun.

● Ps.1:5 Sentähden eivät jumalattomat kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskasten seurakunnassa.

• Mal.3:13-18 Ynseät ovat teidän puheenne minua vastaan, sanoo Herra. Mutta te sanotte: "Mitä me olemme puhuneet sinua vastaan?" Te sanotte: "Herran palveleminen on turha; ja mitä hyötyä siitä on ollut, että me olemme hänelle suorittaneet säädetyt tehtävät ja että olemme vaeltaneet murheellisina Herran Sebaotin kasvojen edessä. Nyt me kiitämme julkeitten onnea. Ne, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ne tulevat raketuiksi. He kiusaavat Jumalaa, mutta pelastuvat." Silloin myös Herraa pelkääväiset puhuvat toinen toisensa kanssa, ja Herra tarkkaa ja kuulee: ja muistokirja kirjoitetaan hänen edessänsä niiden hyväksi, jotka Herraa pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät. Ja he ovat, sanoo Herra Sebaot, sinä päivänä, jonka minä teen, minun omaisuuteni. Ja minä olen heille laupias, niinkuin mies on laupias pojallensa, joka häntä palvelee. Ja te näette jälleen, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa, ja sen, joka ei häntä palvele.

Jos lähdetään tinkimään Jumalan Sanan totuuksista, ollaan kuoleman tiellä. Sillä tiellä korvataan konsteilla Jumalan voima ja siirrytään pikku hiljaa viihdytyksen linjalle. Tänään ollaankin monissa seurakunnissa tilanteessa, jossa armon "liepeet" peittävät monenlaisia synnin harjoittajia seurakunnan suojissa. He ovat muuttaneet kalliin, pyhän armon irstaudeksi. Näin häväistään Pyhää Jumalaa maailmassa, johon Jumala on tarkoittanut meidät suolaksi ja valoksi. Parempi olisi saarnaajan siirtyä muihin tehtäviin kuin muuttaa Jumalan Sanan totuuksia. Vilpittömät etsijät tulevat pettymään, kun ei ole enää tunnettavissa Pyhän Jumalan läsnäoloa tällaisessa seurakunnassa.

● Jaak.3:1-2 Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion. Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.

Jos Jumalan Pyhä Henki murehtii sydämessä, ei samanaikaisesti voi tuntea todellista pelastuksen riemua. Tässä tilanteessa tulisi olla itselleen rehellinen ja alkaa nöyrästi tutkia itseään rukouksessa Jumalan edessä ja kysellä, mistä tämä kuivuuden tila johtuu. Jos näin ei tapahdu, saattaa tällainen ihminen alkaa etsiä vikoja muista. Vihollinen on kyllä joidenkin samanmielisten avustamana tuomassa silloin "syylliset" esiin. Yhteiset neuvottelut johtavat usein siihen, että saarnaaja ja vanhimmisto ovat kyvyttömiä hoitamaan laumaa. Julistuksesta puuttuu rakkaus ja armo, ja se juuri on heidän tuskalliseen oloonsa suurin syy. Näin alkavat seurakunnassa muutamat, joiden olisi pitänyt tehdä parannusta joistakin asioista, vaatia lievennyksiä Sanan liian koviin "vaatimuksiin", rakkauskirjeestä on tullut vaatimuslista. Jos parannusta ei tapahdu, alkavat tällaiset katumattomat ihmiset paaduttaa sydäntään ja vetäytyvät lihanmieliseen oppositioon odottamaan parempia päiviä (paremman saarnaajan tuloa), tai pahemmassa tapauksessa ajautuvat katkeroituneina maailmaan.

ONKO USKOVAINENKIN JOSKUS PARANNUKSEN PAIKALLA ?

• Ilm.2:3-4 Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi. Muista siis, mistä olet langennut ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta.

Uskovaisen parannus ei ole samanlainen parannus kuin uskomattoman ihmisen parannus. Kun ihminen kääntyy maailmasta Jumalan puoleen Jeesuksen uhrin kautta, niin hän tekee 180 asteen käännöksen. Uskovaisen kääntyminen voi olla hyvinkin "pieni käännös", voi olla vihamielisyyttä, anteeksiantamattomuutta, kateutta, ylpeyttä, himojen ruokkiminen likaisista lähteistä, pahan puhuminen sisarista ja veljistä jne... Sisäinen ilo katoaa näitten syntien tähden, vaikka kysymys ei suinkaan ole välittömästi siirtymisestä armon ulkopuolelle. Pyhä Henki on murheellinen, ja siitä johtuu kuivuuden tuntu.

Pyhän Hengen murhe on merkki siitä, ettei kaikki ole aivan kohdallaan. Jeesus ei ole hellittänyt otettaan sinun kädestäsi. Sinä vain joudut nyt valintojen eteen, jotka tulevat ratkaisemaan sinun suuntasi jatkossa. Armo ei ole sama asia kuin hyvänolon tunne sisälläsi. Kun tulimme uskoon, Jumala siirsi meidät maailmasta Kristukseen. Kaikki alue Kristuksessa on armon aluetta, kasvuympäristöä, jossa uskovainen on, tuntui miltä tuntui. Armossa ollaan niin kauan kuin ollaan uskossa, vaikka ei tuntuisi miltään! Ihminen joka alkaa tuntea sisäistä kuivuutta, tarvitsee Jumalan Pyhän Hengen läheisyyttä ja tuoreutta uskonelämäänsä.

Väärä armon julistus ei tuo sitä lähemmäksi vaan vie sen kauemmaksi, koska väärä armon julistus on edistämässä luopumista ensirakkaudesta ja estämässä parannusta. Nöyrä parannuksenteko kuivuuden tilassa poistaa kuivuuden ja tuo ihanan Kristuksen läsnäolon sydämeen. Uskovaisille, jotka potevat kuivuutta, on suurinta armon julistusta julistaa parannusta luopumuksesta. Kun Pyhä Henki jälleen virvoittaa, ei tarvitse huutaa armon julistuksen perään, koska se on luonnollinen olotila kuuliaisen vaeltajan elämässä. Vain niskoittelijat asuvat kuivassa maassa!

Mielestäni väärää armon julistusta kuvaa hyvin Suomen ja entisen NL:n solmima pakkosopimus nimeltään YYA (ystävyys, yhteistyö ja avunanto). Sopimus oli monessa suhteessa kiusallinen Suomelle, mutta muuta mahdollisuutta ei ollut. Suomi joutui (kuten väärän armon julistaja) toitottamaan siitä, mitä todellisuudessa ei ollut: "Meillä on hyvät suhteet suureen itäiseen naapuriimme, ja me saamme olla niin kiitollisia täydellisestä itsenäisyydestämme juuri NL:lle" jne... Juuri sitä, mitä väitettiin omistettavan, puuttui Suomen kansalta. Samoin on väärän armonjulistuksen laita. Mitä enemmän siitä tänä päivänä puhutaan, sitä vähemmän sitä omistetaan.

Jos hiljattain uskoontulleelta kysytään, mitä hän kaipaa kokouksilta, on varma asia, että hän kaipaa kuulla opetusta Kristuksesta, Hänestä, joka on armahtanut hänet kurjasta syntielämästä. Armo on hänelle itsestään selvä asia. Armo ja rauha lisääntyy Jumalan ja Kristuksen tuntemisen kautta. Korkeinta armon julistusta on julistaa Kristusta.

• Ef.1:3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,...

• Ef.1:11 Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,...

Jatkuu..

[rita4]

ELÄÄ KRISTUKSELLE = KUOLLA MAAILMALLE

• 2Piet.2:2 Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.

Jumalan tuntemisessa on eri vaiheita, ja me opimme tuntemaan Häntä, Jumalan Sanan ja kokemuksien kautta, vaeltaessamme Jeesus-tietä eteenpäin. Kun Jeesus oli viimeisiä kertoja opetuslasten kanssa yhdessä, Hän opetti heille monia tärkeitä asioita. Opetuslapsille oli melkein loppuun asti epäselvää se, että Jeesus oli tullut Jumalan uhrikaritsaksi tänne maailmaan (Joh.1:29). Hyvin rakkaudellisesti Jeesus johdatteli opetuslapsensa ymmärtämään näitä syvällisiä asioita puhuessaan poismenostaan. Johanneksen evankeliumin 16. luvun mukaan Hän ilmoitti hyvin selvästi heille totuuden, että Hänen poismenonsa on hyväksi. Ellei Hän menisi pois, ei Puolustaja tulisi tänne, mutta kun Hän menee, Hän lähettää Puolustajan, Totuuden Hengen Isän tyköä.

Totuuden Hengen tehtävänä on ensiksi näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion. Ensimmäinen kosketus Jumalaan on kosketus Totuuden Hengen tuomaan synnintuntoon. Totuus ja valhe joutuvat vastakkain. Tulee syyllisyyden voimakas tunne. Jumalan pyhyys saa aikaan oman saastaisuuden huomaamisen. Ennen niin yhdentekevä Jumala on muuttunut yhtäkkiä vanhurskaaksi tuomariksi, jonka edessä minäkin olen kerran seisova tuomittavana.

Nämä olivat tunteet myös minun kohdallani, kun en vielä ollut uskossa ja Jumala oli alkanut vetää minua Jeesuksen luokse. Kun ihminen nöyrtyy parannukseen, avaa sydämensä Jeesukselle, sisäisen puhdistumisen myötä virtaa Jumalan rakkaus ihmiseen, Hänen Henkensä kautta. Armahdettu syntinen ihminen tulee tuntemaan rakkauden Jumalan. Pyhä Jumala ja tuomari saa uuden ominaisuuden, Hän on rakkaus. Suuri kiitollisuus todellisesta kokemuksesta sisäisessä elämässä on niin konkreettista, että Jumalasta tulee Isä, rakastava Isä.

Uskonelämän aikana, Sanan tuntemisen kasvaessa, tulee lisää Isän Jumalan tuntemusta, kun saa katsella Hänen kirkkautensa säteilyä Kristuksessa. Me opimme tuntemaan Isää ainoastaan Jeesuksen kautta. Isä vihaa syntiä. Sisäinen elämämme alkaa myös vihata syntiä. Kuitenkin meidän lihamme pysyy samanlaisena ja rakastaa syntiä. Koko uskonelämämme vaellus perustuu näiden kahden jännitteen välille. On jatkuvasti kysymys siitä, kumpi meitä saa hallita? Hengen hallintavalta ja johdatus vie iankaikkiseen elämään, lihan vallassa oleminen vie kuolemaan (Room.8:13). Voimme vapaasti valita, ketä antaudumme palvelemaan (Room.6:16 ). Teemme valtavan suuria ratkaisuja. Jos meillä ei olisi Jumalan Sanaa, Raamattua, olisimme valinnoissamme tuuliajolla. Kiitos Jumalalle, Hän antoi meille Sanansa, Raamatun, sitä varten, että saamme sieltä oppia tuntemaan, millaisia valintoja meidän tulee tehdä, että iankaikkisen elämän perisimme.

On itsestään selvää, ettei meidän saastainen lihamme suinkaan ole onnellinen Jumalan mielen mukaisista valinnoista. Mutta älköön se meitä masentako. Hän, joka on meissä, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. Sisäinen ilo ja rauha korvaa monin verroin sen, mitä lihan kärsimys meille aiheuttaa.

• 1Piet.4:1-5 Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä - ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan. Riittäähän, että menneen ajan olette täyttäneet pakanain tahtoa vaeltaessanne irstaudessa, himoissa, juoppoudessa, mässäyksissä, juomingeissa ja kauheassa epäjumalan palvelemisessa. Sentähden he oudoksuvat sitä, ettette juokse heidän mukanansa samaan riettauden lätäkköön, ja herjaavat. Mutta heidän on tehtävä tili hänelle, joka on valmis tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Kun Kristuksen tunteminen lisääntyy, myös armo ja rauha lisääntyy. Aivan tavalliset raamattutunnit, herätyskokoukset, rukouskokoukset, Raamatun lukeminen jne. lisäävät armon ja rauhan tunnetta sydämessä, koska Hän tulee tutummaksi. Jos taas ollaan pois tällaisista kokouksista ja Raamatun tutkiminen ja rukouselämä kuihtuvat, sisäinen armon ja rauhan tunteminen vähenee. Tämä on hyvin yksinkertainen "yhtälö". Vaikka tilanne on näin selvä teoriassa, sen tekee erittäin monimutkaiseksi meidän oikukas ja viheliäinen minämme. Se on niin hyvissä väleissä vihollisen kanssa, että se on myönnettävä todella vakavaksi vastustajaksi. Liha janoaa osuuttaan maailmasta, ja jos taivut sen vaatimuksiin, Pyhä Henki sinussa tulee murheelliseksi.

• 1Joh.2:15-17 Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo, mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.

Voi sanoa, että kaikki, mikä maailmassa on nykyään arvokasta ja tavoittelemisen arvoista, on Jumalalle kauhistus. Meidän tulisi tyytyä alhaisiin oloihin, niin säästyisimme monilta kiusauksilta. Elämämme olisi myös onnellisempaa.

LOPUN PÄIVINÄ ON LUOPUMUSTA SANASTA

• 2Tim.4:1-5 Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta; saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella. Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin. Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti.

Jumalan armon tunteminen sisäisesti voidaan säilyttää terveen opin omaksumisella. Raamatun ilmoituksen mukaan, viimeisinä päivinä, juuri ennen Jeesuksen tulemusta, huudetaan väärän rauhan perään. Laittomuuden tekijät ovat ottaneet Jeesuksen nimen huulilleen ja vieras voima tekee ihmeitä jonkun toisen jeesuksen nimessä

• Matt.7:21-23 Ei Jokainen, joka sanoo minulle: `"Herra, Herra!", pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: "Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?" Ja silloin minä lausun heille julki: "Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät".

• Luuk.6:46-49 Miksi te huudatte minulle: "Herra, Herra!" ettekä tee, mitä minä sanon? Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan - minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on. Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle; kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu. Mutta joka kuulee eikä tee, se on miehen kaltainen, joka perustusta panematta rakensi huoneensa maan pinnalle; ja virta syöksähti sitä vastaan, ja heti se sortui, ja sen huoneen kukistuminen oli suuri.

Totuuden Henki uskovaisessa vaikuttaa totuutta, ja Hän ei voi suostua vääryyteen. Laittomuus on vääryyttä ja syntiä. Kuuliaisuuden puute vallitsee Jeesuksen saapuessa, näin Raamattu ilmoittaa. Kun Ihmisen Poika saapuu, löytäneekö Hän uskollisuutta maan päältä (Luuk.18:8 ).

• 2Tim.3:1-5 Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.

Uskonnollinen kenttä on tällaista viimeisinä päivinä eli meidän päivinämme. Tässä ei ole kysymys maailman ihmisistä, siellä tällainen elämä on luonnollista. On kysymys uskonnollisesta muotojumalisuudesta. Ainoastaan väärä armon julistus voi saada tällaiset ihmiset hengellisiin kokouksiin, koska siellä ei tule pistoa sydämeen.

• Juuda 17-23 Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet, sanoen teille: "Viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomuutensa himojen mukaan". Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole. Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä ja pysyttäkää niin itsenne Jumalan rakkaudessa, odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen laupeutta iankaikkiseksi elämäksi...

Seurakunnan suurimmat hajottajat lopun ajassa ovat ne ns. uskovat, jotka elävät synnin himoissa, kuuluen seurakuntiin ja jopa vanhimmistoihin. He ovat tuoneet maailmaa seurakunnan sisälle ja saavat sekasortoa aikaan. Juuri he ovat ensimmäisinä lyömässä lain leiman totuuden julistajien otsiin. Seurakunnan vaikein aika on nyt !

MIKSI TOTUUDEN JULISTAJAT LEIMATAAN LAKIPITOISIKSI

• Room.6:1-2 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?

Tänä päivänä on sellainen tilanne , että jos puhuu asioista, mitkä näkee hengelliselle elämälle vaarallisiksi ja varoittaa niistä, hyvin herkästi painetaan lainjulistajan leima tällaiseen puhujaan. Onko se armoa, että saadaan pappien luvalla imeä saastaa TV:stä, roskalehdistä ja muista lähteistä. Mitä kylvetään, sitä myös leikataan. Lihan kylvö joudutaan leikkaamaan turmeluksen satona (Gal.6:8 ). Koska uskovainen on kuollut synnille, ei hän enää saa elää synnissä.

• 1Piet.4:3-5 Riittäähän, että menneen ajan olette täyttäneet pakanain tahtoa vaeltaessanne irstaudessa, himoissa, juoppoudessa, mässäyksissä, juomingeissa ja kauheassa epäjumalain palvelemisessa. Sentähden he oudoksuvat sitä, että ettette juokse heidän mukanansa samaan riettauden lätäkköön, ja herjaavat. Mutta heidän on tehtävä tili hänelle, joka on valmis tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Joka harjoittaa syntiä, ei voi olla kauan sinetöity Kristuksen Hengellä! Koska Hän on synnistä Vapahtaja, Hän vapauttaa syntisen kahleista. Syntiin lankeaminen on aivan eri asia, ja siinä saadaan katuvana tulla armahtavan Jeesuksen luokse, ja Hän antaa anteeksi (1Joh.1:9). Synnin harjoittajat elävät pimeydessä (1Joh.3:6-10).

VASTUU HEIKOMMASTA VELJESTÄ

• 1Kor.8:10-12 Sillä jos joku näkee sinun, jolla on tieto, aterioivan epäjumalan huoneessa, eikö hänen omatuntonsa, kun hän on heikko, vahvistu epäjumalille uhratun syömiseen? Sinun tietosi kautta turmeltuu silloin tuo heikko, sinun veljesi, jonka tähden Kristus on kuollut. Mutta kun te näin teette syntiä veljiä vastaan ja haavoitatte heidän heikkoa omaatuntoaan, niin teette syntiä Kristusta vastaan.

Tässä Paavali puhuu korinttolaisille kasvaneiden uskovaisten vaelluksen antamasta esimerkistä; Eli jotenkin tähän aikaan sovellettuna: onhan sillä saarnaajallakin sitä ja sellaista, tekeehän sekin vanha veli sellaista jne. He voivat olla vahvempia kuin joku seurakuntalainen, mutta jos yksikin on langennut heidän huonon esikuvansa seurauksena, he ovat tehneet syntiä Kristusta vastaan. Tämän tähden en entisenä elokuvateatterin pitäjänä ymmärrä sitä, miksi juuri nyt, luopumuksen keskellä, monet saarnaajat ja vanhimmistoveljet puolustelevat TV:tä. - "Onhan siinä nappula, onhan siinä paljon hyvää ohjelmaa" jne... jne... Kysynkin, onko aivan vieras ajatus, että seurakunnissamme on juuri tämän laitteen kautta moni jäänyt "haaleana" sivuun? On monia kasvamattomia uskovaisia, jotka tietämättöminä maailman hengen voimasta, varoitusten puuttuessa, ajautuvat luopumukseen.

Usein kuulee sanottavan, että kyllä Pyhä Henki opettaa. Miksi Jumala on sitten kutsunut apostolit, profeetat, evankelistat, paimenet ja opettajat, jos Pyhä Henki yksin hoitaa nämä asiat. Miksi Jumala on antanut Sanansa ohjeeksi ja opetettavaksi, jos Sanaa ei tarvita. Olemme Jumalan armosta Kuninkaitten Kuninkaan työtovereita ja meille on Herra antanut suuren vastuun. Meidän on alistuttava Jumalan Sanan totuuksiin. Emme voi mitään totuutta vastaan, voimme toimia ainoastaan sen puolesta.

• 1Piet.5:1-4 Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen, joka vastedes on ilmestyvä: kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta, ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina, niin te, ylipaimenen ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.

Usein otetaan esille, keskusteltaessa TV:stä, että se on vain yksi langettaja monien muiden joukossa ja jos puhutaan TV:n vaaroista, pitää puhua muistakin vihollisen ansoista. Totta! Niin pitääkin puhua! Ja ennen kaikkea pitää puhua valvomisesta, koska aika, jossa elämme, on niin vaikea. Mutta on tekopyhyyttä puolustella TV:tä ja vaieta muistakin vaaroista. Vielä paljon vaarallisempaa on alkaa puolustella saatanan tehokkainta "välinettä" tässä lopun ajassa. Jos joku uskovainen luopuu TV:stä sen tähden, että haluaa elää puhdasta Kristus-elämää, olen varma siitä, että hän on valmis luopumaan monesta muustakin vahingollisesta asiasta. Jos taas uskovainen alkaa puolustella TV:n olemassaoloa kodissaan, hän puolustelee monia muitakin vaarallisia asioita.

Jordanian kuningas Hussein kielsi näyttämästä filmisarjaa "Kauniit ja rohkeat", koska hän haluaa estää maansa moraalisen romahduksen. Kuinka moni uskovainen on ymmärtämättömämpi kuin tämä uskomaton kuningas ja istuu ilta illan jälkeen katsomassa tätä roskaa? Se muuttaa hänen sisäistä näkemystään joka ilta huonompaan suuntaan. Muista tämä! Sitä en osaa sanoa, kuinka kauan Pyhä Henki murehtii hänessä ennen kuin poistuu, mutta sen uskallan sanoa, että hän ei voi kokea aidosti pelastuksen riemua samanaikaisesti kun Pyhä Henki on murheellinen. Hän elää tappioelämää.

Jatkuu..

[rita4]

KRISTUKSEN OMATKIN HUOKAAVAT

• Room.8:18-23 Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin. Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle - ei omasta tahdostaan, vaan alistajan - kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti, eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

Tämä ylenpalttinen ahdistus maailmassa heijastuu uskovaistenkin elämään. Mitä lähemmäksi maailmaa uskovainen menee, sitä raskaammaksi hänen elämänsä tulee. Kun puhutaan vapaudesta uskovaisten elämässä, usein tarkoitetaan sitä, että ei saa puhua Jumalan normeista - ne ahdistavat - sanotaan. Raamattu osoittaa kuitenkin hyvin selvästi, ettei ahdistus tule siitä, että ollaan kuuliaisia Jumalalle , vaan siitä, että hylätään totuus, joka tekee vapaaksi. Pyhä Henki johdattaa uskovaisia totuuteen, koska Hän haluaa vapauttaa Jeesuksen omat. Väärä armon julistus johdattaa maailmaan, mikä tuo entistä enemmän ahdistusta. Läheinen yhteys Kristukseen tuo sydämeen iloa ja rauhaa. Kun Jumalan Sana menettää merkityksensä uskovaisen elämässä, ei enää uskota, että nämä ovat iäti kestäviä hengen lakeja.

• Kol.3:1-4 Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä. Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa; kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.

Mitä lähempänä Kristusta saamme olla, sitä helpompi meidän on elää. Ahdistuksen keskellä Jumalan lapsi saa tuntea syvää sisäistä lepoa ja rauhaa. Hän on antanut meille rauhan, eikä niin kuin maailma antaa - turhuuden perässä juoksemista ja ahdistusta.

JUMALA ON NÖYRILLE ARMOLLINEN

• 1Piet.5:6 Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallaan teidät korottaisi,..

Siskot ja veljet, älkäämme taistelko Jumalan pyhiä periaatteita vastaan! Älkäämme puolustelko sitä, mikä ei ole puolustuksen arvoista Sanan valossa. Olkaamme rehellisiä Pyhän Jumalan edessä. Hän tuntee meidät. Emme voi pettää Kaikkivaltiasta Jumalaa. Huutakaamme Herramme puoleen: "Armahda meitä, anna meille parannuksen armo, anna meidän olla arvollisia nousemaan tuuliin ja pilviin Sinua vastaan, Herramme Jeesus Kristus!" Hän hakee pian morsiamensa kotiin!

Kasvu Kristuksessa on tänä päivänä, jos koskaan, todellista kilvoitusta. Jumala kasvattaa meitä Kristuksessa, armon ilmapiirissä. Kasvatus tapahtuu Sanan kautta, Pyhä Henki ottaa Kristuksen omasta ja jakaa meille. Jumala tarvitsee meitä vajavaisia ihmisiä palvelijoinaan tässä "kasvatusprosessissa". Usko ja luottamus Jumalan Sanaan ei koskaan vie häpeään, sillä Hän itse valvoo Sanaansa toteuttaakseen sen (Jer.1:12). Saamme suuren siunauksen, kun aina ja kaikessa nurisematta taivumme Hänen Pyhän Sanansa johdatukseen. Haluan rohkaista sinua, sisko ja veli, kilvoittelemaan tämän lyhyen ajan, joka meillä vielä on jäljellä! Jeesus tulee pian, ja silloin täysin ymmärrämme Jumalan armon koko kirkkauden. Tule Herra Jeesus!

Siunausta sinulle!