28 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.
29 Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
30 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat.
31 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.
32 Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.
33 Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee.
34 On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa.
35 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla,
36 ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta.
37 Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa."
Mietin tuota otsikkoa, ja mitä tarkoitan sillä..Mehän kaikki uskoon tulleet odotamme Jeesusta palaavaksi takaisin noutamaan meidätkin mukaansa hääjuhlaansa mukaan taivaisiin..Vai odotammeko? Minä ainakin odotan tämän jo nuorena tyttösenä näkemäni näyn mukaan, joka olikin Raamatussakin ja sehän minut pysähdyttikin uskoon tultuani, että: "Ai, se on ihan Raamatussakin se kohta mistä näin!"
1. Tessalonikalaiskirje 4:
13 Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole.
14 Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.
15 Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.
16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
17 sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.
18 Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.
Se saa minut rukoilemaan ja pyytämään verensä pesua, jotta olisin aina, joka hetki valmis kun Jeesus saapuu.. Ehkä sanot, ettei kannata rukoilla, kun kuitenkaan mitään ei tapahdu,tai muutu?! Jokainen rukous noteerataan, mutta se, mitä me itse kukin odotamme saavamme, tai mitä sitten pyydämmekin Herraltamme, niin voihan olla, ettemme juuri nyt tarvitse sitä mitä pyydämme (Herra tietää kuitenkin parhaiten sen mitä todella tarvitsemme ja silloin se onkin vain hyvä jos emme aina saakkaan tahtomaamme.). Tai meitä ehkä koetellaan, jaksammeko uskoa ja odottaa rukousvastusta.
Kun avaat sydämesi Herran edessä ja ehkä jopa tuumaat niin kuin Jeesus sanoi Isälleen kun rukoili Getsemanessa, ettei joutuisi kärsimään sitä kaikkea mikä oli hänelle tulossa ..
Matt. 26:39 Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä".
Kukapa meistä haluaisi koetuksia ja kärsimyksiäkään, ei kukaan, mutta uskallanpa sanoa, että usein ne kaikki em. saattavat kasvattaa meitä uskossamme ja opettaa yhä vain useammin rukoilemaan, kääntymään Jeesuksen puoleen saadaksemme avun sekä voiman selvitä ja kestää..
Ei Herra anna koetuksia kiusatakseen meitä, Ei, vaan että me niiden kautta ainakin viimeistään kääntyisimme Hänen puoleensa ja pyytäisimme; "Herra auta minua, en kestä tätä kaikkea, jos et tule ja auta minua, anna voimaasi kestää ja selvitä, jatkaa elämää omanasi loppuun asti! Vahvista minua ja anna syntini anteeksi, pese minut verelläsi jälleen puhtaaksi ja anna Sanasi oppaakseni jotta voin tutkia sitä ja samalla vahvistua omanasi!" Amen! Kiitos Jeesus!!
