24 Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.
25 Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?
26 Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljoa suurempiarvoiset kuin ne?
27 Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?
28 Ja mitä te murehditte vaatteista? Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää.
29 Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.
30 Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?
31 Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?'
32 Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan.
33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
34 Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa."
Tuo Raamatunpaikka nousi mieleeni, kun ajattelin itseänikin ja meitä Herran omia varsinkin, jotka kuitenkin saamme olla hyvässä hoidossa, sekä Taivaan Isän turvallisella kämmenellä: turvassa ja suojassa, kunhan etsimme Hänen kasvojaan sekä tahtoaan elämässämme. Hän auttaa ja johdattaa, varjeleekin..
Mulla oli tosi rankka kokemus eilisestä puolesta yöstä, oikeastaan tähän iltaan asti, mutta varsinkin tähän aamuun asti. Jouduin nääs tilaan itselleni eilen pikkasen ennen puolta yötä ambulanssin, kun sain vakavan allergisen reaktion antibiootti tabletista joka mulle eilen vasta määrättiinkin. Olin saanut samanlaisen allergisen reaktion jo elokuussakin ja samasta lääkkeestä, mutta tyhmyyksissäni en silloin soittanut kuitenkaan ambulanssia vaan värjöttelin kipeenä ja korkeassa verenpaineessa vain kotonani. Olisin voinut vaikka silloin jopa kuolla siihen. Tajusin sen myöhemmin ja pelästyin, mutta parissa päivässä se kuitenkin meni ohitse silloin.. Mutta oli se silloinkin tosi pelottavaa.
Mutta nyt olin edellisestä kerrasta viisaampi ja soitin 112,seen ja tilasin lanssin itelleni. Ja ne tulikin pikavauhtia ja koittivat saada korkeaa verenpainettani laskemaan, mutta turhaan..Sain hyviä neuvoja soittaessani 112;n miten toimia odottaessani sairaanhoitajaa ja mikäs se nyt olikaan; ensihoitajaa paikalle. Mutta ei auttanut kuin lähteä ajaan 100km kohti Oys,sia. Ja siellä päivystyksen kautta seurantaan (valvomoon) ja siellä menikin sitten koko yö ja ei ne saaneet mun paineita laskeen ei sitten millään lääkkeelläkään. Ja huomasin epätoivoisuutta jo aamusta niin lääkärissä kuin omahoitajassanikin. Olihan se kamala tilanne, kun paineet oli 220/115/90 Mä vain rukoilin, että; "Herra Jeesus:Auta mua!"
Noh antibioottilääke meni uusintaan, samoin mun vanha verenpaine lääkekin. Ja uusi verenpaine lääke tai se kun pystyin jopa nukahtaan aamusta hetkeksi (½t) niin paineet putos alle 200 ja alapainekin alle satasen ja pääsin lopulta kotiin lepäään. Kiitos Herralle!!
Se asia alkoi puhutella mua hyvinkin voimakkaasti. Ja nyt kun sielläkin kuuli koko ajan miten siellä puhuttiin koronasta, ja ootko otttanu rokotteen tms siihen suuntaan, niin tuo koronan pelko on kuin iskostunut ihmisiin, jopa uskoviinkin, näin aattelen.
Mitä me oikeastaan pelkäämme; koronaa, sairautta, kuolemaa, onnettomuutta, taloudellisia huolia, vai mitä? Huomasin, että mulla oli Valtava Rauha koko ajan sydämessäni, vaikka kaikki näyttikin menevän ihan väärään suuntaan kaikessa..En vain kuin osannut, enkä kyllä halunnutkaan alkaa pelkään pahempaa, vaan oli sellainen kuin lapsenomainen usko, että tämäkin kaikki oli ja on Jumalan tiedossa, hoidossa sekä kädessään. Multa ei muuten kukaan niistä monista hoitajista tullut kysymään, että onko rokotettu tms siihen viittaavaa ja oikeastaan... sitä ihmettelinkin.
Ja kun pääsin sit viimeinkin aamupäivällä kotiin, niin puhuin siitä pojillenikin ja sitä itsekin mietin, että: "Ei me rakkaat kukaan tiedetä, mitä seuraava hetki voi tuoda meille tullessaan, tai huominen päiväkään!" Tuokin tilanne aktivoitui, eli; tuli päälle muutamassa minuutissa. Menemme joka minuutin tietämättä mitä seuraava minuutti voi tuoda eteemme tai elämäämme. Siksi onkin tärkeää olla joka hetki täysillä riippumassa Herran Jeesuksen Kristuksen viitanliepeessä/tupsussa kiinni ja kädestään lujasti kiinni pitäen. Ilman Jeesusta on elämämme turvatonta ja pelottavaakin. Hän on Turvakalliomme ja Auttajamme!
Vaikka saadaanhan me uskovinakin pelätä, aatella mitä huominen tuokaan tullessaan, toki, ei sitä meiltä Herran omiltakaan ole kielletty, estetty, ei todellakaan ole, vaan me kaikki olemme erilaisia persoonia; Toinen on vakaa ja hiljanen, ei panikoi, säiky. Ja taas joku toinen on pelokas, säikky, panikoi tai masentuu helposti ja pelkää, koska ehkei hän vielä oikein kykene täysillä luottamaan Kristukseen Jeesukseen, tai on vain heikko, arka, pelokaskin niissä jutuissa, joissa se toinen näyttäs olevan vahvempi. Onko sittenkään? En usko, mutta niin kuin jo sanoinkin, niin me vain ollaan niin erilaisia ihmisinä, eikä se ole ollenkaan väärin, vaan meidän vahvojen tulisi rohkaista ja tukea, lohduttaa niitä, jotka eivät vain kuin jaksa uskoa, luottaa, pelkäävät tms..Niinhän se Jumalan Sanakin meitä ohjaa ja opettaa toimimaan.
1. Tess. 5:14-15
Me kehoitamme teitä, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämieliset kaikkia kohtaan. Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille.
2. Kor. 1:
2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
3 Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala,
4 joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat.
5 Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset runsaina tulevat meidän osaksemme, samoin tulee meidän osaksemme myöskin lohdutus runsaana Kristuksen kautta.
6 Mutta jos olemme ahdistuksessa, niin tapahtuu se teille lohdutukseksi ja pelastukseksi; jos taas saamme lohdutusta, niin tapahtuu sekin teille lohdutukseksi, ja se vaikuttaa, että te kestätte samat kärsimykset, joita mekin kärsimme; ja toivomme teistä on vahva,
7 koska me tiedämme, että samoin kuin olette osalliset kärsimyksistä, samoin olette osalliset myöskin lohdutuksesta.
Hepr. 4:
1 Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle.
2 Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.
3 Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: "Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'", vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.
4 Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa";
5 ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".
6 Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden,
7 niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän", sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne".
Johanneksen ilmestys 3:
'Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.
2 Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan; sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä.
3 Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut, ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen.
Joitakin Raamatunpaikkoja nousi mieleeni, mutta varmasti olisi ollut monia vielä muitakin, mutta eiköhän nuo riitä nyt alkuun.. Olethan valmiina, sillä et sinä, enkä minä, emme kukaan tiedä, että: Milloin Jeesus saapuu noutamaan omiaan taivaan kotiin, hääjuhlaansa. Ethän väsy rukoilemaan, lukemaan Sanaa, sekä tämä vielä; Älä hylkää uskovien yhteyttäkään, sillä sitä tarvitaan tänä vaikeana aikana. Ja sinä, joka olet esirukoilija, niin Älä väsy työssäsi kantaa sisaria ja veljiä ym Herran ristin juurelle ja veren pestäviksikin! Ole siunattu Jeesuksen Kristuksen ihanassa nimessä ja verensä voittovoimassa, Amen!
Boanerges - 11 Tiimalasi
Raamattukin puhuu siitä, miten meillä jokaisella on se meidän oma aikamme täällä maan päällä ja se ei lopu ennenkuin Jumala sen niin päättää sallii.. 
