Uusi ihminen

[rita4]

Erkki Kuisma

Jumala on luonut uuden ihmisen Jeesuksessa Kristuksessa. Tämä uusi luomus elää Jeesuksen omissa. Seurattaessa Jeesusta vanha ihminen kuolee ja uusi ihminen tulee esiin.

Uusi ja vanha luomus

Jeesuksen tunteminen antaa enemmän kuin monet tiedostavat. Kaikki tajuavat, että Jeesuksessa saa synnit anteeksi. Harvat sen sijaan tietävät, että Jeesuksessa uskova saa uuden luonnon. "Jos siis joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!" 2 Kor.5:17 Vain hän, joka on Jeesuksessa Kristuksessa, voi tietää miltä tuntuu olla uusi luomus.

Ulkopuolinen tarkkailija voi kysyä, että miten tuo uusi luomus näkyy kristityn elämässä. Usein se ei näykään, koska monet uskovaiset eivät vaella uuden luomuksensa mukaan, vaan vanhan.

Jumala kehottaa uskovia ristiinnaulitsemaan vanhan luontonsa ja pukeutumaan uuteen. "Teidän tulee hylätä vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä seuratessaan petollisia himoja, uudistua hengeltänne ja mieleltänne ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu Jumalan kuvan mukaisesti totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen." Ef.4:22-24

Vaikka Paavali julistaa, että "vanha on kadonnut", niin silti hän kehottaa "hylkää vanha", ja vaikka hän julistaa, että "uusi on tullut tilalle", niin silti hän kehottaa "pue yllesi uusi".

Tällä näennäisellä ristiriidalla Paavali korostaa sitä, että vaikka uskovainen jo kerran kuoli yhdessä Jeesuksen kanssa, niin hänen täytyy antaa sen myös vaikuttaa käytännössä ja vaikka hänellä on uusi luomus, niin hänen tulee myös antaa uuden elämän hallita itseään.

Uusi luomus ristiinnaulitsee vanhan

On paljon uskoa tunnustavia ihmisiä, joilla ei ole uutta luomusta. He eivät ole Jeesuksen omia, vaikka uskovatkin Häneen omalla tavallaan. Kun heitä kehotetaan panemaan pois vanha ihmisensä, niin he ovat mahdottoman tehtävän edessä, koska heissä ei ole uutta luomusta, joka voisi tarttua tähän kehotukseen. Meidän syntinen luontomme ei tietenkään halua ristiinnaulita itseään. Vain uusi luomus yhdessä Pyhän Hengen kanssa voi ristiinnaulita syntisen luontomme.

Paavali sanoo ihmisen olevan "lihan vallassa" silloin, kun hänellä ei ole uutta luomusta. Jos ihmisellä on uusi luomus, niin hänellä on "Kristuksen Henki". "Ne, jotka ovat lihan vallassa, eivät voi olla Jumalalle mieleen. Te ette kuitenkaan ole lihan vallassa vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa." Room.8:8-9

Uskovan tulee itse ristiinnaulita syntinen luontonsa. Jumala ei tee sitä meidän puolestamme. "Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen." Gal.5:24 Toisaalta kukaan ei voi tehdä sitä ilman Jumalan Hengen apua. Uusi luomus kuolettaa Pyhän Hengen avulla vanhan luonnon. "Jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää." Room.8:13

Pyhä Henki kuolettaa vanhan luontomme kastamalla meidät Jeesuksen kuolemaan. "Vai ettekö tiedä, että meidät kaikki, jotka on kastettu Kristukseen Jeesukseen, on kastettu hänen kuolemaansa?" Room.6:3

Kaste Jeesukseen Kristukseen

Voimakkaat yhteiset kokemukset liittävät ihmiset yhteen. Tätä kokemusta kutsutaan kasteeksi. Israelilaiset saivat "kasteen Moosekseen meressä" (1Kor.10:2) kulkiessaan hänen perässään meren poikki. Kaste Jeesukseen tarkoittaa sitä, että puemme uuden ihmisen päällemme. "Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeutuneet Kristukseen." Gal.3:27 Jeesus sanoo omasta kasteestaan: "Minut on kasteella kastettava, ja kuinka ahtaalle joudunkaan, ennen kuin se on täytetty." Luuk.12:50

Jeesus puhuu Getsemanessa kokemastaan kasteesta. Siellä Hän ahdistui niin, että Hän hikoili verta, mutta siellä Hän myös vapautui ahdistuksestaan. Siellä Hän kielsi oman inhimillisen tahtonsa, mutta sai myös ilolla yhtyä Isänsä tahtoon. Jeesus oli tosi ihminen, jonka oli vaikea luopua omasta inhimillisestä elämästään. Hänen sydämensä koki kuoleman ja ylösnousemuksen Getsemanen rukoustaistelussa. Hän kielsi itsensä ja otti ristinsä. Hän kykeni kieltämään itsensä, koska Hän rakasti Isäänsä. Hän oli ahdistettu kunnes oli saanut voiton inhimillisestä luonnostaan. Hän oli kokenut kasteensa ja oli valmis kohtaamaan ristintapahtumat.

Jeesus kutsuu meitä tekemään samoin kuin Hän. "Jos joku tahtoo kulkea minun perässäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta se, joka kadottaa elämänsä minun tähteni, löytää sen." Matt.16:24-25 Jos tahdomme kulkea Hänen perässään rakkaudesta Häneen, niin saamme voiman kieltää itsemme. Kristukseen kastettu on kadottanut oman elämänsä Jeesuksen tähden ja löytänyt uuden elämän Hänessä.

Kun muistat Jeesuksen hikoilleen kasteessaan verta, niin ymmärrät kehotuksen: "Ette te vielä ole tehneet verille asti vastarintaa taistellessanne syntiä vastaan." Hep.12:4 Rakkaus teki vastarintaa synnille. Verisestä hiestä märkänä taistelija lausui voitonsanat: "Isä, jos sinä tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni vaan sinun." Luuk.22:42

Jumala ei anna meille niin suurta koetusta kuin Jeesukselle, mutta jotain samaa saamme silti kokea, emmekä saa sitä oudoksua. "Älkää oudoksuko sitä tulenpoltetta, jossa olette ja jossa teitä nyt koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotain outoa. Päinvastoin iloitkaa sitä mukaa kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös hänen kirkkautensa ilmestyessä." 1Piet.4:12-13 Jumala ei salli meitä koeteltavan yli voimiemme.

Minuuden kriisi

Tultuaan uskoon moni ihmettelee kokemaansa uudenlaista ahdistusta. Syyllisyys lähti pois, mutta silti me koemme itsemme huonommiksi ihmisiksi kuin koskaan aiemmin. Kun Jeesus alkaa loistaa sydämessämme, niin Hänen valonsa paljastaa meille syntisen luontomme todellisuuden. Ongelmaksi muodostuu se, että meidän minuutemme on sitoutunut syntiseen luontoomme. Jumalan Henki tahtoo irrottaa meidät vanhasta luonnostamme ja sitoa uuteen.

Meidän minuutemme rakentuu siitä, mitä liitämme lauseen "minä olen" jatkoksi. Sen, mitä ajattelemme itsestämme, täytyy muuttua. Uuden nimen saaminen kuvaa tätä Jumalan meissä aikaansaamaa minuuden muutosta. Saulista tuli Paavali ja Simonista tuli Pietari. Paavali luonnehtii minuutensa uutta sisältöä: "Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa." Gal.2:20 "Jumalan armosta minä olen se, mikä olen." 1 Kor.15:10

Vanhan minän kuolemastaan Paavali sanoo: "Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken ja pidän sen roskana, että voittaisin omakseni Kristuksen." Fil.3:8 Juutalaisuus oli huomattava osa Saulin identiteettiä, mutta Paavali piti sen roskana. Hän saattoi todeta: "Tässä ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata." Gal.3:28 Edellisissä Paavalin sanoissa kuuluu Jeesuksen sanat: "Niinpä yksikään teistä ei voi olla minun opetuslapseni, ellei hän luovu kaikesta, mitä hänellä on." Luuk.14:33

Uusi luomus kokee olevansa muukalainen vanhan ihmisensä kulttuurissa. Hän tuntee kuuluvansa taivaalliseen yhteisöön. "Meidän yhteiskuntamme on taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi." Fil.3:20

Kadottaessaan ajallisen kansalaisuutensa uskova saa tilalle Jumalan kuningaskunnan kansalaisuuden. Jeesuksen kautta hän omistaa kaiken. "Älköön siis kukaan kerskailko ihmisistä, sillä kaikki on teidän, niin Paavali kuin Apollos ja Keefaskin, maailma, elämä ja kuolema, nykyisyys ja tulevaisuus. Kaikki on teidän, mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan." 1Kor.3:21-23

Pyhän Hengen tuli

Miten Pyhä Henki käytännössä kastaa meidät Jeesukseen? Kun Jeesus puhuu omasta kasteestaan, niin Hän sanoo: "Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle, ja kuinka tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!" Luuk.12:49 Hän sanoo heittämänsä tulen tuovan maan päälle eripuraisuutta. Hän ennustaa toisilleen läheisten ihmisten riitautuvan keskenään Hänen tähtensä.

Jumalan evankeliumi nostaa Jeesuksen meidän sydämemme ehdottomaksi Ykköseksi. Jeesus sanoo: "Joka rakastaa isäänsä tai äitiään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen, ja joka rakastaa poikaansa tai tytärtään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen." Matt.10:37 Ihmiset eivät pidä siitä, että he jäävät toiselle sijalle uskovan läheisensä elämässä.

Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella ne, jotka tunnustavat Hänet Herraksi ja Jumalaksi. Jumalan Henki antaa rohkeuden nousta omaa syntistä luontoa vastaan. Synnin vallassa oleva minuus onkin meidän pahin vihollisemme. Paavali kuvaa tätä pyhää poltetta: "Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: Yksi on kuollut kaikkien puolesta, siispä kaikki ovat kuolleet. Hän on kuollut kaikkien puolesta, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen vaan hänelle, joka on heidän tähtensä kuollut ja noussut ylös." 2 Kor.5:14-15

Kristillistä uskoa tunnustavat ihmiset, joilla ei ole uutta luomusta, paheksuvat näin radikaalia Jeesuksen seuraamista. Jotkut heistä yrittävät innokkaasti sammuttaa Jumalan tulta. He syyttävät Jumalaan rakastuneita ihmisiä rakkaudettomuudesta.

Heidän erehdyksensä on täysin ymmärrettävää, koska he ovat lihan vallassa. "Lihan mieli on näet vihollisuutta Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu eikä voikaan alistua Jumalan lain alle." Room.8:7 Uusi luomus sen sijaan rakastaa Jumalan lakia. "Sisäisen ihmiseni puolesta hyväksyn iloiten Jumalan lain." Room.7:22

Apostoli Johannes sanoo, että uusi luomus ei koskaan tee syntiä. "Ei kukaan, joka pysyy hänessä, tee syntiä, eikä kukaan, joka tekee syntiä, ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut." 1Joh.3:6 Johannes kutsuu syntistä luontoamme Paholaisen lapseksi ja uutta luomusta Jumalan lapseksi. "Joka tekee syntiä, on Paholaisesta, sillä Paholainen on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi Paholaisen teot." 1Joh.3:8

Eikö olekin lohdullista? Sinun ei tarvitse alistua perkeleellisen luontosi valtaan! Jeesus luo sinut uudeksi.

Pois se minusta!

Kaste Jeesukseen koetaan yhä uudestaan. "Vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, sisäinen ihmisemme kuitenkin uudistuu päivä päivältä." 2Kor.4:16 Se on yhteenkasvamista Jeesukseen. "Jos kerran meidät näin on yhdistetty hänen kanssaan yhtäläisessä kuolemassa, me olemme yhtä hänen kanssaan myös ylösnousemuksessa." Room.6:5 Pyhän Hengen osallisuus vie meidät elämän tilanteisiin, joissa koemme tuskallisia rukouksia, joiden kautta meille kasvaa uusi minuus Jumalalta.

Noissa rukoustaisteluissa paljon käytetty lause kuuluu: "Pois se minusta!" Sano kärsivällisesti yhä uudestaan vanhan ihmisen ajatuksille: "Pois se minusta!" Paavali antaa meille esimerkin: "Pois se minusta, että kerskaisin muusta kuin Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä, jonka kautta maailma on ristiinnaulittu minulle ja minä maailmalle!" Gal.6:14

Kuolkoon minun ylpeyteni, ahneuteni ja itsekkyyteni, Jeesuksen nimessä! Tulkoon esille Jumalan kunnia! Hän yksin on arvollinen, Hän joka voi liittää kaiken hyvän nimensä jälkeen, MINÄ OLEN!

Sanon vanhasta ihmisestäni: Minä en ole mitään. Minä en omista mitään. Minulla ei ole mitään suunnitelmia. Sanon uudesta ihmisestäni: Minä olen Jumalan lapsi Jeesuksessa. Hänen kauttaan minä omistan kaiken, mitä Jumalalla on. Hänellä on täydellinen suunnitelma elämääni varten.

Syntinen minuutemme voidaan kuolettaa! Uskotko sen? Haluatko kokea sen levon? Jeesus lupaa: "Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltäni. Näin te löydätte levon sielullenne, sillä minun ikeeni on sopiva ja minun kuormani on kevyt." Matt.11:29-30

Kerran kuoletettu syntinen luonto voi herätä ja tukahduttaa uskomme, jos tahtomme nukkuu hetkellä, jolloin meidän tulisi rukoilla ja kieltää itsemme. Paavali varoittaa: "Pukekaa sen sijaan yllenne Herra Jeesus Kristus älkääkä pitäkö lihastanne niin huolta, että himot heräävät." Room.13:14 Lihalla Paavali ei tarkoita ruumistamme, vaan syntistä luontoamme. Miten me voimme pitää "lihastamme" liian hyvää huolta?

Jos sinä annat syntiselle luonnollesi hyvän itsetunnon, niin siten sinä pidät siitä liian hyvää huolta. Masenna vanha ihmisesi, äläkä anna sen tuntea olevansa hyvä. "En siis juokse umpimähkään enkä nyrkkeile kuin ilmaan huitoen, vaan suuntaan lyönnit omaan (synnin) ruumiiseeni ja alistan sen tottelemaan, etten minä, joka muille saarnaan, itse joutuisi hylätyksi." 1 Kor.9:26-27

Oman syntisen luontonsa tuomitseminen on tärkeä asia. Niin kauan kuin me pidämme itseämme hyvänä ilman Jeesuksen armoa, emme halua kieltää itseämme. Evankeliumin voimasta Paavali oli tullut tähän johtopäätökseen: "Minä tiedän, ettei minussa, nimittäin lihassani, asu mitään hyvää." Room.7:18

Joku väittää vastaan ja sanoo, että minussa on paljon hyvää, vaikka on pahaakin. Hänelle Paavali sanoo: "Todellisia ympärileikattuja olemme me, jotka Jumalan Hengessä palvelemme Jumalaa ja kerskaamme Kristuksessa Jeesuksessa, emmekä luota lihaan." Fil.3:3 Itse Jeesus sanoo sinulle: "Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, kantaa paljon hedelmää, sillä ilman minua te ette voi tehdä mitään." Joh.15:5

Valvo ajatuksiasi

Koska useimpien ihmisten henki nukkuu, niin heidän lihallinen luontonsa saa syöttää vapaasti ajatuksiaan heidän tajuntaansa. Uskovaisen hengen tulee olla hereillä ja valvoa joka hetki mitä ajatuksia hänen tajuntansa virrassa kulkee. Meidän tulee tietää mistä lähteestä ne tulevat. On tärkeää oppia luottamaan uuteen luomukseen niin, että tottelemme sen ajatuksia. Samoin on tärkeää oppia vastustamaan syntisen luontomme ajatuksia.

Enimmäkseen uskovan elämä sujuu hyvissä ajatuksissa, jotka Jumalan Henki tuo mieleemme. "Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa." Fil.4:7 Toisinaan "liha" alkaa puhua ottaakseen vallan meidän mielestämme. Silloin tarvitaan rukousta, josta Jeesus sanoi Getsemanessa: "Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis, mutta liha on heikko." Matt.26:41

Koska Jeesuksellakin oli meidän syntinen liha, niin Hän oli kaikessa kiusattu syntiin samoin kuin mekin. "Mikä laille oli mahdotonta, ... sen teki Jumala. Hän lähetti oman Poikansa syntisen lihan hahmossa." Room.8:3 Hän ei koskaan kuitenkaan antanut syntiselle lihalleen mitään sijaa mielessään. Hän ei koskaan tehnyt syntiä edes ajatuksissaan. Hän kutsuu omiaan elämään yhtä puhdasta elämää kuin Hän eli.

Paavali puhuu "synnin ruumiin kukistamisesta" (Room.6:6). Myös Jeesus puhuu viettelevistä ruumiin jäsenistä: "Jos yksi jäsenistäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi." (Matt.5:29) Nämä viettelevät ruumiin jäsenet ovat asenteita ja ajatuksia, jotka nousevat syntisestä luonnostamme. Synnin ruumiin jäsenillä on oma syntinen tahtonsa. Paavali puhuu "lihan mielestä", kun hän tarkoittaa syntisen luonnon ajatuksia ja asenteita. Miten siis repäistään tajunnasta pois nuo ajatukset? Vaietkoon kaikki "liha" Jumalan edessä!

Se, joka ei valvo ajatuksiaan, ei myöskään osaa rukoilla oikeaan aikaan. Lihallisten ajatusten torjuminen heti alkuunsa on mahdollista vain, jos olemme hengellisesti hereillä. On erehdys yrittää torjua syntistä ajatusta irrallisena omasta syntisestä luonnostaan. Torju vanha ihmisesi, joka ajatuksen esittää. Vielä suurempi erehdys on yrittää laittaa omat pahat ajatuksensa Paholaisen tilille.

Jos annoit minuutesi vanhalle luonnollesi, niin jouduit kiusaukseen. Antaessasi lihasi hallita yhdyt lopulta sen pahoihin ajatuksiin ja teet syntiä ja tarvitset puhdistusta. Pyydä ajatuksiasi anteeksi Jumalalta ennen kuin ne muuttuvat ajatuksia pahemmiksi teoiksi. Mitä kauemmin väärät ajatuksesi elävät mielessäsi, sitä kipeämpää tekee päästä niistä eroon.

Synnin ruumiilla on haureelliset silmät, ahneet kädet ja väkivaltaiset jalat. Haureellisista, ahneista ja väkivaltaisista ajatuksista luopuminen voi tuntua meistä yhtä vaikealta asialta kuin ruumiimme silmän, käden tai jalan menettäminen. Tästä Jeesus sanoo: "Sinulle on parempi, että yksi osa ruumiistasi tuhoutuu, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin." Matt.5:29

On erittäin palkitsevaa voittaa kiusaus. On hieno tunne lähteä Getsemanestaan pois voittajana. Kiitos Jumalalle Hänen armostaan, joka antaa voiton kiusauksissa. "Autuas se mies, joka kestää koetuksen. Kun hänet on koeteltu, hän on saava elämän kruunun. Herra on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat." Jaak.1:12

Jeesuksen tulemuksessa uusi ihmisemme saa myös uuden arvoisensa ruumiin. Nyt uusi ihminen on kuin synnytystuskissa, koska sen täytyy asua tässä kuoleman ruumiissa. Pian huokaus muuttuu rajattomaksi iloksi. "Me huokaamme sisimmässämme ja odotamme lapseksi ottamista, ruumiimme lunastusta." Room.8:23

Käytetty raamatunkäännöstä: Raamattu Kansalle 2012