Kolossalaiskirje 3:1- Sydämelleni nousi tuo Raamatunpaikka, mutta koska se on pitkähkö, niin haluankin nyt laittaa sen sinulle vain linkkinä, niin voit halutessasi lukea sen kokonaan, tai miten itse koetkin oikeaksi.
Mutta ajatukseni on se, että: me jotka olemme jo Jeesuksen omia, niin
olisi siunattua pyrkiä kuolettamaan oma lihan tahtomme, eikä rakastua tähän maailmaankaan, vaan etsiä
joka päivä ja joka hetki Herramme tahtoa sekä kasvojaankin. Ja pyrkiä tietenkin elämään ja olemaan sovussa kaikkien kanssa, että maailmakin näkisi meidän olevan yhtä, eikä toisiamme panettelevia, riitaisia, lihallisia,
väsähtäneitä uskovia, jotka eivät
enää kuin jaksa, tai edes halua odottaa Mestariaan tulevaksi, noutamaan omiaan kotiin hääjuhlaansa, Karitsan häihin..
Laitanpa tämänkin Sanan paikan, joka on ilmestyskirjassa; koska mietin sitä hetkeä, kun se tapahtuu ja Jeesus saapuu tuulissa ja pilvissä, pasunan soidessa ja kokoaa kaikkialta omansa luokseen hääjuhlaansa. Olemmehan kaikki silloin
hereillä sekä
valmiina lähtemään mukaansa, niin ettei mikään asia, tai ihminen, omaisuus, ei yhtään mikään estä meitä nousemasta muiden pyhien kanssa kotiin?! Valvotaan uskomme tilaa, sydämiemme tilaa!
Ilm. 1:
1 Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää; ja sen hän lähettämänsä enkelin kautta antoi tiedoksi palvelijalleen Johannekselle,
2 joka tässä todistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken sen, minkä hän on nähnyt.
3 Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!
4 Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,
5 ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä
6 ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.
7 Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat hänen tullessansa. Totisesti, amen.
8 "Minä olen A ja O", sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias. Kun mietin elämääni ja tätä uskovana elämisen arkea, niin eihän se aina ole kovinkaan helppoakaan, ja elämä sekä ihmissuhteetkin koettelevat meitä itse kutakin tavalla tai toisella, näin uskon ja ajattelen.
Mutta kaikesta huolimatta voin sanoa koko pienellä sydämelläni rehellisesti, Jumalankin edessä ollen ja tunnustaen;
Etten päivääkään siltikään vaihtaisi pois. Koska olen tajunnut sen
totuuden, että usein juuri vaikeat asiat ja jopa vaikeat ihmissuhteetkin kyllä ovat ikäviä, ok. Mutta
jos haluaa viedä asioita Herralle tiettäväksi, rukouksessa, niin saa
aina kuitenkin voiman kestää, antaa anteeksi, jopa unohtaa ja nähdä, että:
"Kautta vaikeuksien mennään voittoon!" 
Olen nyt aika paljonkin miettinyt tuota aamua ja miten
Tärkeä se on meille uskoa tunnustaville varsinkin. Uskon nääs, että: Juuri aamulla tai aamuyöstä,
miten vain, niin se on paras aika nousta rukoilemaan ja kiittämään taivaan Isää avustaan, johdatuksestaan, rakkaudestaan, sekä anteeksi annostaankin, ym..Mietippä hetkinen tuota omakohtaisestikin jos niin haluat.. Mutta minulle on tullut... melkein oikea sana voi paremminkin olla;
Tarve saada alkaa päiväni aamusta; rukoillen ja kiittäen, että taas jaksaisin tulevan päivän tilanteet, sekä haasteetkin ym..
Koska kun en esim nousekaan rukoilemaan heti aamusta/aamuyöstä, tai aattelen, että: "Kyllä mä sit myöhemmin kerkiän ja san mahdolisuuden hiljentyä Herrani edessä, niin miten niin usein onkaan käynyt? Ei olekaan tullut
enää myöhemmin mahdollisuutta olla vain kahden Herran Jeesuksen kanssa, vaan täällä on täysi hälinä tms päällä.. Rukoile siinä nyt sitten, kun joku höpöttää esim koko ajan vieressä, taii..
Siksi on välillä ihan pakkokin vain Päättää nousta rukoilemaan ja mikä siinä onkaan ihaninta, niin se on se, kun sitten päättää nousta, niin siinä Herran ristin, sekä jalkojensa juuressa
on niin hyvä olla ja kun sitten nousee siitä, lähtee joko takasin nukkumaan tms niin sydämessä kuin laula usein taivaan enkelit kiitosvirttä Isälle! Halleluja!
Ja ainakin on itsellä hyvä mieli, kun taas sai kuoletettua lihansa tahdon, sekä mukavuudenhalunsa ja mentyä ristinsä juurelle rukoilemaan!! Se on aina OMA PÄÄTÖS! Totella tai olla tottelematta!
Päättää totella, tai päättää nöyrtyä, tulla Herran läsnäoloon ja jutella siinä asioitaan mikä milloinkin painaa mieltä, tms..Ja tietenkin kantaa omaisiaan ja kaikkea Raamatunkin Sanan kehottamaa; esivaltaa ym, Sekä tottakai; Siunata Israelia ym..
Niin siitä aina saa itselleenkin siunauksen! Suosittelen lämpimästi vain Päättämään..ja Kiittämään, kun saa olla Jumalan lapsi ja perillinen sekä kestää tämä aika loppuun asti! Päästä perille voittajana, vaikka sitten kontaten..
