Suomen kesä

[rita4]

Suomen kesä on niin kaunis ja suloinen,
vaikka pilvet vuotavat vettä ja mieli on alakuloinen.
Kiitos, Isä, sinä annat sataa niin pahoille kuin hyvillekin,
annat auringon paistaa niin väärille kuin vanhurskaillekin.

Kukkien väreistä ja tuoksusta nauttia saamme.
Puiden, pensaiden hehkua loistaa koko maamme.
Pitkät, valoisat päivät sekä yötön yö,
tämän Herra on suonut, että jatkuu viljelijän työ.

Kesän vihreys ja lainehtivat viljapellot
hyv'äilevät aistejamme niin kuin sellot.
Vielä käkönen kukkuvi korvessa Suomen,
västäräkki ja peippokin laulaa oksalla tuomen.

Pääskyt liukuvat, lentävät, taitojaan näyttää.
Mesterin tavoin osaavat ääntäkin käyttää.
Järvet ja lammet vapaana loiskii,
kuin peilinä taivaan vedet sinisenä voihkii.

Joet, purot solisevat kesässä Suomen,
laulavat Herralle kiitosta tuoden.
Hän on antanut nämäkin kalapaikat,
ihmiselle ravinnoksi suuret ruoka-aitat.

Omena, luumu ja kirsikkapuu
värikkäänä hohtaa kuin nouseva kuu.
Juuresten parasta kasvukautta
on elokuun lämpö, kun Herramme auttaa.

Odotamme perunasta hyvää satoa,
ettei tule liikaa vettä eikä kylmää katoa.
Marjat ja sienet syksyllä odottavat poimijaa,
väsymys katoaa, saamme liikuntaa ja toimintaa.

Mansikat, vadelmat, herukat ja muut,
vitamiinin lähteet, niitä tahtoo kaikki suut.
Tämä kaikki on kädessä Herran,
joka lunasti meidät verellään kerran.

Hän ilmat ja säät säätää
ja tuulet, myrskyt kääntää.
Kun polvistuen anomme,
hän siunaa kaiken satomme.

Hän antaa meille kaikkea hyvää,
kun rakkautemme on aitoa ja syvää
ja vaellamme nöyrällä mielellä
kiittäen yksinkertaisella sydämellä ja kielellä.

Kiitämme tästäkin Suomen kesästä,
vaikka sais aamuisin sateeseen herätä.
Olemme matkalla kohti ikuista kesää,
missä ei ole yötä eikä pimeyden pesää.

Irma Långbacka
Kauhava