Tässä lyhykäisyydessään koko kertomus:
Olimme aamulla lähdössä mieheni ja poikani kanssa linja-autolle mennäksemme kaupungille ostoksille. Olin laittanut puuron kiehumaan ja tulin itse laittamaan foorumille päivän Sanaa. Noh, mieheni ja poikani olivat syöneetkin puuroa ja minäkin toki söin myöhemmin ja niin lähdimme n km päähän kohti linja-autopysäkkiä. Kunnes yht' äkkiä, kuin salaman leimahdus nousi mieleeni ajatus; "Jäikö hella päälle?" Meillä on nääs sellainen hella, jossa ei näe onko se päällä, vaiko ei jos ei mee ihan viereen katsomaan, että: palaako siinä valo.
Kysyin miesväeltä, että, laittoiko kumpikaan hellaa pois päältä? Ja kumpikaan ei sanonut sitä sulkeneensa..Joten ei auttanu, kuin minun lähteä takasin käveleen kotio tarkistaan tilanne ja miehet lähtivät koululaislinkulla kaupungille. Noo mää menin perässä seuraavaa linkkua oottaan n reilun tunnin päästä ja siinä linkkua ootellessani, tuli meidän perältä eräs aviopari ja kysyivät, että: olenko menossa haapavedelle? sanoin olevani ja pyysivät kyytiin. Ja huh heijaa, meillähän juttu luisti ja kun olen ent maatilan emäntä, niin ja he vasta hiljan lopettivat tilan pidon niin senhän tietää, että oltiin samalla aaltopituudella ja tiedettiin samoista asioista ja niitä pohdittiin. Ja meni rattoisasti koko matka, ei juurikaan ollu hiljasta hetkeä..
Sitten vasta myöhemmin aloin oikein aatella, että: Miten se olikin näin tarkoitettukin meneväksi, jotta saan tutustua heihin paremminkin ja jospa jotain murtui, koska se jörömäinen mieskin lopulta intoutui kertoon hiihtolenkeistään ym..
Ja vaikka mua ensin hiukka harmittikin kun kipeellä jalalla jouduin kinkkaan sitä väliä kodin ja likkupysäkin välillä, niin loppujen lopuksi koin sen vain olleen mahtava mahdollisuus olla Herran omana heidän seurassaan ja osoittaa ettei me uskovat olla muita ihmisiä kummempia, vaikka arvomaailmamme toki onkin erilainen kuin vielä maailmassa elävillä. Ja sain jonkinlaisen kuin yhteyden ja oli ihan jees juttu! Kiitos Herralle siitä, kun järjesti minulle mahdollisuuden olla Kristus tuoksuna!
Et tiedä, mitä Herra on aivoitellut juuri sinun kohdallesi rakas uskon sisareni tai veljeni.. Hän haluaa käyttää meitä ja saamme olla omina itsenämme hänen käytössään viemässä ilosanomaa, evankeliumia maailmaan. Vautsi vau!
