Kirjoittaja rita4 » 30.01.2014 12:11
EI PERINTÖÄ
by David Wilkerson | January 30, 2012
Paavali antaa meille listan niistä, jotka eivät peri Jumalan valtakuntaa:
"Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa"(1 Kor.6:9 - 10).
Sitten apostoli lisää: "Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä"(1 Kor. 6:11).
Miten nämä ihmiset pelastuivat noin hirveistä synneistä ja tulivat vanhurskaiksi Jumalan edessä?
Mitä heille tapahtui, etteivät he enää olleet pahoja, vaan pikemminkin Jumalan hyväksymiä?
Ensinnäkään, Jumala ei kunnioita henkilöitä. Häntä ei häikäise henkilön arvonimi tai maallinen kunnia, oli hän sitten kuningas, kuningatar, presidentti tai pääministeri. Toisekseen Jumalaa ei ihastuta meissä oleva hyvyys: pitkät rukoukset, paastoaminen, kymmenysten maksu, Raamatun lukeminen, hyvää tarkoittavat teot. Mikään näistä ei tee meistä vanhurskaita tai hyväksyttäviä Jumalan edessä. Jopa meidän "hyvä" lihamme, luonteemme, puheemme, ajatuksemme ja tekomme, ovat löyhkä hänen sieraimissaan, jos niitä käytetään omavanhurskauden saamiseen.
Kun Jeesus meni ristille, hän ristiinnaulitsi meidän "vanhan ihmisemme". Jäljelle jäi vain yksi ihminen, se ainoa, jonka kanssa Jumala on tekemisissä. Se on hänen oma Poikansa. Kun Jeesus sai työnsä valmiiksi maan päällä ja istuutui Isän oikealle puolelle, Jumala sanoi: "Tästä lähtien pidän sinua ainoana vanhurskaana ihmisenä. Jokaisen, joka haluaa tulla tyköni, on tultava sinun kauttasi, Poikani kautta. Kaikkien, jotka haluavat olla vanhurskaita, on hyväksyttävä sinun vanhurskautesi, ei mitään muuta."
Meidät siis hyväksytään Jumalan silmissä vain uskossa Kristukseen ja hänen täytettyyn työhönsä: "Sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa"(Ef.1:6).
Näetkö nyt, kuinka tärkeätä on olla Jeesuksen kanssa, tulla hänen luokseen heti, kun olet langennut? Sinun pitää oppia juoksemaan hänen turviinsa, itkien: "Jeesus, minä lankesin!" En selviä tästä. Isä ei tunnista minua, paitsi, jos tulen hänen luokseen Sinussa!
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.