Vähäisen palvelijan juhla

[rita4]

Joni Brander

Elämäni tielle mahtuu kirjava joukko erilaisia jouluja. On ollut lapsen joulua, perheen joulua, joulua kotona, joulua matkalla, joulua hengellisenä työntekijänä, jne.

Kaiken tämän jälkeen joulu syvimmillään on minulle hiljaisuuden juhla. Siinä on tilaa olla vähäinen Herransa kirkkauden edessä. Jumalan synnyttäjän Marian kiitosviren sanoin:" Minun sieluni ylistää Herraa, ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, pelastajastani, sillä hän on..." Loppuun lisään mieluusti kirkkoraamatun 1992 sanat:" ...luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa." Luuk. 1: 46-48.

Jumalan armo tulee esiin vähäisissä. Rukoilen voimaa pysyä vähäisenä ja olla jouluna mitä vähäisin Herrani edessä.

Siinä ei ole tilaa omavanhurskaudelle - eikä sille farisealaiselle hurskaudelle, jolla istua pönötämme joulukirkossa kuin kutsuvieraat.

Siinä ei ole tilaa edes sille hurskastelulle, kun vähäinen katsoo vieressään toista vähäistä ja kuvittelee olevansa itse sydämeltään "hurskaampi" kuin tuo toinen. Vähäinen on vähäinen ja sellaisena pysyköön.

Jouluna tahdon olla vähäinen, sellainen, joka on hiljaa Herransa edessä. Vähäinen saa, hän vastaanottaa eikä ole itsessään mitään. "Autuaita ovat hengesään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta." Matt. 5:3

Lähde: Raamattu kansalle jäsenlehti 4/2019