Kun; Jumala kutsuu/vetää puoleensa, omakseen

Kun; Jumala kutsuu/vetää puoleensa, omakseen

ViestiKirjoittaja rita4 » 29.01.2018 23:46

Room. 2:
4 Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen?
5 Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi,
6 hänen, "joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan":
7 niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän,
8 mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus.
9 Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee, juutalaisen ensin, sitten myös kreikkalaisen;
10 mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä hyvä on, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle!
11 Sillä Jumala ei katso henkilöön.


Mietin siinä sitä aikaa ja hetkeä, kun Jumala antaa ihmiselle etsikkoaikansa ja alkaa vetää häntä kohti ristiä ja pelastumistaan, niin miten ihmislapsi silloin useimmiten toimii? Hän alkaa karttaa uskovia ihmisiä ja saattappa tulla heitä kohtaan hyvinkin ilkeäksi, tylyksi alkaa puhua jopa ihan sopimattomia ja selvä merkki on usein kun sellainen ihminen alkaa vältellä niin paljon kuin vain pystyy uskovia.

Mutta ei välttämättä, vaan hän voi myöskin alkaa yhä enemmän käydä seuroissa ja keskustella jopa uskovien kanssa niin kuin jo olisikin uskossa oleva. Moni antaa ymmärtää, että on jo pelastunut valtion kirkon sakramenttien kautta, tai hyvän elämänsä tai lähimmäisen rakastamisensa, tms perusteella. Mutta kuitenkaan hänellä ei ole todellista ja aitoa rauhaa sydämessään. Ehkei paljon ilon aiheitakaan, eikä Jeesus nimen hyväksymistä, vaan saattavat sanoa; "Onhan minulla Jumala, mihin minä enää sitä Jeesusta tarvitsen?"

Näitä nyt olen jälleen mietiskellyt, kun olen tavannut joitakin ihmisiä, jotka ovat selvästikin herätyksessä ja huomaan olevani heille se ns punainen vaate, vaikka vielä jokin aika sitten saatoimme jutella ja olla ystäviäkin. Mutta se, mitä olen näkevinäni heistä, niin on juuri tuon todellisen sydämen rauhan puuttuminen, siis ilottomuus ja tietynlainen alakuloisuus joka heijastuu heistä, vaikka he saattavatkin koittaa esittää iloista ja mukavaa monille muille.. :think:

Tavallaan on aina siunattua nähdä kun ihminen on herätyksessä ja kun Jumala vielä kutsuu häntä omakseen, vaikkakin käytös onkin hiukan kyseenalaistakin useimmiten juuri niinä aikoina, kun on aralla paikalla ja tiedostaa sisimmässään kaipaavansa läheisempään suhteeseen pääsyä Herran kanssa. Mutta kun se vanha minä, liha, eeva tai aatu vain pistää hanttiin ja koittaa räpiköidä vastaan..Se on kuin häpeällistä tulla aralle tunnolle ja kaivata muutosta, muuttumistakin ja antaa elämänsä Jeesuksen käsiin, ristinsä juurelle mennen; syntinsä tunnustaen ja pyytäen niitä anteeksikin. Ja usein ihmispelkokin laittaa paulan ja jopa estää ihmisen pelastumisen, kun se läheisten, omaisten, työkaverien, tms pelko on niin voimakas. Rukousta tarvitaan ja paljon!

Ja kyllähän me kaikki sen jo tiedämmekin miksi noin aina käy, kun Jumalan rakkaus alkaa kosketella, kutsua ja vetää ihmistä pelastukseenkin.. Nooh, koska sielujen vihollinen ja pettäjä, valehtelija koittaa estää sielua pelastumasta sekä irtaantumasta sen [sielujen vihollisen] käskyvallan, johdatuksenkin alta pois ja samalla menettäen taas yhden sielun Jumalan rakkauden piiriin, jossa se (s.vihollinen) kokee katkeran tappionsa, häviönsä ja sitähän saatana ei halua, vaan kamppailee kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin estääkseen sielun pelastumisen ja muuttumisen, sekä tietäen, että; siten saadaan Jeesuksen ristin veressä syntinsäkin anteeksi ja tullen näin siinä samalla veren alle, Jeesuksen veren suojaan. Ja mikä ihaninta, niin kun uudestisyntyy elävään uskoon, niin saa sydämeensä taivaallisen yli ymmärryksen käyvän rauhan, jonka voi antaa yksin Jumalan armahdus ja armo, anteeksiantonsa, siis: pelastus Jeesuksessa Kristuksessa.

Jatkamme rukousta niiden puolesta, jotka elävät vielä tämän maailman ruhtinaan johdossa, luullen ettei muka tarvitse edes muuttua, tulla uskoon, pelastua.. Herra Jeesus tahtoo pelastaa aivan kaikki, ihmiseen katsomatta, tai miten hän sitten onkin elänyt, mitä tehnyt, jne.. Kaikki saavat tulla; Näin lupaa Jumalan Sana, Raamattukin.

Ef. 2:
14 Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden,
15 kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan,
16 ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden.

17 Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat;
18 sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö.


19 Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä,
20 apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus,
21 jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa;
22 ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9696
Liittynyt: 20.10.2013 10:53

Re: Kun; Jumala kutsuu/vetää puoleensa, omakseen

ViestiKirjoittaja rita4 » 23.08.2019 15:47

Tavallaan on aina siunattua nähdä kun ihminen on herätyksessä ja kun Jumala vielä kutsuu häntä omakseen, vaikkakin käytös onkin hiukan kyseenalaistakin useimmiten juuri niinä aikoina, kun on aralla paikalla ja tiedostaa sisimmässään kaipaavansa läheisempään suhteeseen pääsyä Herran kanssa. Mutta kun se vanha minä, liha, eeva tai aatu vain pistää hanttiin ja koittaa räpiköidä vastaan..Se on kuin häpeällistä tulla aralle tunnolle ja kaivata muutosta, muuttumistakin ja antaa elämänsä Jeesuksen käsiin, ristinsä juurelle mennen; syntinsä tunnustaen ja pyytäen niitä anteeksikin. Ja usein ihmispelkokin laittaa paulan ja jopa estää ihmisen pelastumisen, kun se läheisten, omaisten, työkaverien, tms pelko on niin voimakas. Rukousta tarvitaan ja paljon!


Jäin kuin miettiin taas kerran tota, kun ihminen on herätyksessä ja miten hän silloin toimii, varmastikaan itse sitä edes tiedostamatta. Elikkäs, alkaa vältellä uskovia ja kaikkea hengellistäkin. Koska olen nyt jälleen kuin joutunut ja saanut nähdä sen ilmiön, kun kaveruus muuttuu, koska ihmistä vedetään taivaasta selvästikin pelastukseen ja hän alkaa kiertää esim nyt minua kuin kissa kuumaa puuroa. Toisaaltahan se tavallaan loukkaakin, kun ei enää halua jutella, vaan piiloutuu kun näkee minut, tms.. Mutta samalla Herra on puhunut väkevästi henkeeni siitä, mistä se kaikki torjunta johtuu ja että pitää vain jaksaa kiittäen rukoilla pelastumistaan. Ja olen jälleen saanut nähdä, miten se ihminen kuin juoksee Jeesustakin pakoon ja välillä aina kuin vilkasee taakseen, että: onko se Jeesus siellä vieläkin takanaan. Ja koska Hän on, niin koittaa vain lisätä vauhtiaan, kun juoksee pakoon pelastumistaan.

Näin muuten tuon saman näyn muutama vuosi jo sitten erään nyt jo veljen elämästä ja voi miten usein se kuin loukkasi mua sen tyly käytös mua kohtaan sekä välttelynsä. Ja hänkin kuin juoksi Jeesusta pakoon ja vilkuili takseen juostessaan, että: onko se mies siellä vielä? Mutta sitten aloin nähdä, miten Herra Jeesus otti hänet kiinni paimensauvallaan ja kohta sen jälkeen kuulimmekin sen ihmisen tulleen synnintunnossaan etsimään Herraa Jeesusta ja nyt hän on jo pelastunut, Jumalan lapsi; kiitos siitä Herrallemme! Nyt ei siis ole kysymys siitä mitä minä näen tai näin, tai että joku ois pelastunut kuin jotenkin mun avullani, Ei, ei todellakaan. Vaan se vain laittaa rukoileen enemmän ja palavammin sellaisen ihmisen puolesta, ettei mikään asia, tai ihminen, luulo, tms voisi estää pelastumistaan.

Niin kuin silloinkin näin miten häneltä puuttui rauha sydämestään ja oli etsimässä sitä iloa ja rauhaa ihan vääristä paikoista, asioista, ym.. Ja niin olen nyt kuin saanut tajuta tämänkin ihmisen kohdalla, että hänkin kuin etsii ja kaipaa sitä sydämen rauhaa ja koittaa hakea sitä mistä milloinkin, sitä kuitenkaan niistä paikoista tai asioista, ihmisistäkään saamatta. Eikä sitä Jumalan antamaa yli ymmärryksemme käyvää rauhaa voikkaan saada maailman ihminen, koska hän ei ole vielä syntynyt ylhäältä elävään uskoon.

Tulipa mieleeni tämä Raamatunpaikka; Room. 8:

5 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
6 Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
7 sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.
8 Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.


Haluan laittaa vielä meille Herran omille tutun Raamatun paikan; Jes. 53:

Mitä meidän siis pitää tehdä? Rukoilla, että Herra laskisi sydämillemme säälin ja tuskan hukkaan menevien sielun tilasta ja tahtoisimme ainakin olla rukoilemassa kiittäen jo etukäteen pelastuksestaan! Ensin on Jumalan Sanan mukaan Jumalan annettava ihmiselle etsikkoaikansa ja sen jälkeen hänet ois hyvä saada ymmärtään, että; Vain yksin Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan nimen ja ristinveren kautta käy ainoastaan tie taivaan kotiin. Se Jeesus, jota he juoksee pakoon ja jota he eivät koe kuin tarvitsevansa. Mitä sanookaan Raamattu;

1. Joh. 5:20 Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.

1. Joh. 5:
5 Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
6 Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.
7 Sillä kolme on, jotka todistavat:
8 Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.

9 Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa.
10 Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä; joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa.
[b]11 Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.

12 Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.[/b]
13 Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä.

Joh. 5:
21 Sillä niinkuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläviksi, niin myös Poika tekee eläviksi, ketkä hän tahtoo.
22 Sillä Isä ei myöskään tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomion Pojalle,
23 että kaikki kunnioittaisivat Poikaa, niinkuin he kunnioittavat Isää. Joka ei kunnioita Poikaa, se ei kunnioita Isää, joka on hänet lähettänyt.

24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
25 Totisesti, totisesti minä sanon teille: aika tulee ja on jo, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat ne saavat elää.
26 Sillä niinkuin Isällä on elämä itsessänsä, niin hän on antanut elämän myös Pojalle, niin että myös hänellä on elämä itsessänsä.
27 Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika.

28 Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä
29 ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.


Älä siis väsy rukoilemaan ihmisten puolesta, näytti asiat ja tilanteet sitten mielestäsi miten toivottomilta tahansa. Sillä me emme voi ketään pelastaa, mutta me voimme kantaa heitä saamaan apua ja pelastuksenkin sinne Golgatan keskimmäisen ristin juurelle. Tehkäämme se, väsymättä, kiittäen ja anoen .. Vain hetkinen ja Jumala voi muuttaa tilanteet aivan uusiksi, toiseksi ja se ihminen alkaakin kaivata puhdistusta synneistään sekä uutta elämää.. Paras apu ja lääke on aina kaikessa kuitenkin; Rakkaus ja anteeksianto! Pidä itsesikin puhtaana ja tilivälit Jumalan kanssa lyhyinä.. :thumbup:

Tämä laulu vielä loppuun; Lahja suurin
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9696
Liittynyt: 20.10.2013 10:53


Paluu Onhan sydämessäsi jo taivaallinen Rauha?

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron