Missä on opetus parannuksenteosta?

[rita4]

Niin, kun sain tänään ilmaisnumerona hyvä sanoma lehden, koska olin sen tilaaja pitkään, kunnes lopetin sen tilaamisen kaiken hyväksynnän ja mennari ym oppien takia. Niin sitä hiukka vilkasin ja tulihan sellainen; "Ei voi olla totta!" Ajatus mieleeni. Olen nyt kuunnellut ja lukenut paljonkin nuorten ihmisten uskoontulo kertomuksia ja useimmiten siitä puuttuu aivan kokonaan syntiensä tunto ja niiden tunnustaminen, halu hylätä ne, katumus, siis toisin sanoen; parannuksenteko koko sydämestään asti.

Niin siinäkin jutussa se nuori mies kertoo sen hyvin tyypillisen jutun, miten hän luki Raamattua. Ok! Hyvä! Mutta sitten hän kokee, että tuli valo huoneeseen ja Pyhä Henki laskeutui hänen ylleen ja synnytti uskon hänen sydämeensä? Hän ei siis ainakaan sanonut kokeneensa olevansa syntinen ja tarvitsevansa armahdusta ja anteeksi antoa Jeesukselta. Eikä hän ainakaan kertonut, että Jeesus Kristus olisi synnyttänyt hänen sydämeensä uskon, vaan PH.

En nyt moiti tätä nuorta miestä mistään, vaan niitä, jotka ovat opettaneet väärin ja siunaavat mitä vain oikeaksi..Niin heitä haluaisin hiukan puhutella ja laittaa miettiin, että: ovatko johdattamassa nuoria vääränlaiseen uskoon ja siihen tuudittautumiseen, toiseen evankeliumiin, mikä ei ole mitään evankeliumia, vaan petosta ja valhetta, lihan tahtoa ja maailman rakastamista....Onko heille seurakunnissa vain tärkeintä saada porukkaa ja nuoriakin seurakuntaan, vaiko todella opettaa heitä, niin kuin Jumalan Sanakin sanoo ja neuvoo, opettaa vain yksin; totuuteen ja oikeaan suuntaan..oikealle tielle, siis kaidalle tielle lähtöä? Sitä kannattaisi siis miettiä paimenien ja vanhemmistojen, evankelistojenkin, diakonien ym..

Mutta hyvänen aika sentään: Tällaista oppiahan nykyään valitettavan monissa seurakunnissa ja moni uskoa tunnustava opettaa ja puhuu. Siis ei parannuksenteon tärkeyttä, vaan hellää ja huomaamatonta siirtymistä maailman ihmisestä Jumalan lapseksi Pyhän Hengen kautta, ei Jeesuksen.

2. Kor. 5:
14 Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet;

15 ja hän on kuollut kaikkien edestä, että ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen, vaan hänelle, joka heidän edestään on kuollut ja ylösnoussut.

16 Sentähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne.

17 Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.

18 Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.

19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

20 Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

21 Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.

Laitoin tämän tutun Raamatunpaikan meille tähän ja hiukan joitakin kohtia siinä tummentelinkin, kuin painottaen sitä, mitä haluan sanoa..

On suloista, kun ihminen pelastuu ja saa tulla Jumalan lapseksi, eikös vain rakkaat?! Mutta meidän tulee neuvoa ihmisiä Raamatun Sanan mukaan, ei lihamme, tai säälimme takia siihen, miten tullaan Jumalan lapseksi ja Jeesuksen seuraajaksi. Tuntuu niin usein, että Pyhä Henki on laitettu Jeesuksen paikalle ja sitä vain rukoillaan ja pyydetään tulemaan ym..Ja kuitenkin totuushan on se, että Pyhä Henki ei ota Jeesuksen paikkaa ja asemaa, vaan ja ainoastaan hän tahtoo kirkastaa Kristusta Jeesustamme.

Joh. 8:
31 Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani;

32 ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi".

33 He vastasivat hänelle: "Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: 'Te tulette vapaiksi'?"

34 Jeesus vastasi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.

35 Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti.

36 Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.

Näin näemme tässäkin Raamatun paikassa miten itse Jeesus sanoo, että; Vain hänen kauttaan voi päästä vapaaksi synnistä ja tulla hänen seuraajakseen, Jumalan lapseksi.

Kun me olimme vielä maailmassa, me, jotka olemme saaneet tulla uskoon ja puhdistautua Jeesuksen veressä ja nimessä synneistämme, uudestisyntyä elävään uskoon Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessamme, niin me olimme todella syntisiä, joka olisi johtanut meidät lopulta eroon Jumalasta, siis kadotukseen. Mutta me tulimme synnintuntoon, näimme syntisyytemme, kaduimme sitä ja tunnustimme, että näin on, olemme kurjia, alastomia, heikkoja, vajaita, raadollisia ym.. Ja tarvitsemme veren pesua synneistämme, sekä anteeksi antamuksen sanan, vapautuaksemme siitä, minkä orjia olimme olleet siihen asti ja totelleet saatanaa ja sen juonia, valheita..Olimmehan vielä ennen uskoontuloamme maailman ruhtinaan omia ja hallinnassa, johdossa..Siis sen ORJIA!

Kun me tulimme sinne Golgatan verisen ristin juurelle ja pyysimme syntejämme ja kaikkea väärää elämässämme anteeksi, katuen, sydämestämme, niin Herra armahti meitä kurjia ja antoi meidän kaikki,siis aivan kaikki syntimme anteeksi ja synnytti meidät elävään ja kestävään uskoon; nimensä ja verensä tähden. Saimme syntyä uudesti ylhäältä ja meistä tuli silloin uusia luomuksia Kristuksessa Jeesuksessamme ja ruukkuja Savenvalajan käsiin ja käyttöön..Mutta se edellytti ensin parannuksentekoa koko sydämisesti. Ei mitään lempeää tuulta, tai valoa, tai vain tunnetta, että: nyt olen uskossa.

On hyvä kuitenkin kuin muistuttaa siitä, että, vaikka olemmerkin jo uskossa ja uudestisyntyneitä, sekä saaneet syntimme anteeksi, niin olemme syntisiä loppuun asti, kunnes iäisyysranta on edessämme. Silloin vasta olemme todella vapaita ja puhtaita ja saamme uuden puvun, jossa ei ole tahraa, eikä ryppyäkään..Mutta siihen asti olemme: Armahdettuja syntisiä ja tarvitsemme joka päivä parannuksentekoa synneistämme ja kaikesta mikä koittaa sitoa meitä, ja saastuttaa meitä, sekä sydäntämmekin..

Siis synti ja maailman houkutus, lihamme mieliteot houkuttavat ja koukuttavatkin meitä loppuun asti, mutta meidän täytyy pyytää Jeesukseltamme voimaa päästä niistä eroon ja irti, sekä saada syntimme anteeksi; päivittäin: hänen kalliissa maahan vuotaneessa Golgatan keskimmäisen ristin sovintoveressään ja nimessään!

Laitan vielä lopuksi tämän Raamatun kohdan meille.

Jes. 64:
1 Oi, jospa sinä halkaisisit taivaat ja astuisit alas, niin että vuoret järkkyisivät sinun edessäsi, niinkuin risut leimahtavat tuleen, niinkuin vesi tulella kiehuu,

2 että tekisit nimesi tunnetuksi vastustajillesi ja kansat vapisisivat sinun kasvojesi edessä,

3 kun sinä teet peljättäviä tekoja, joita emme odottaa voineet! Oi, jospa astuisit alas, niin että vuoret järkkyisivät sinun edessäsi!

4 Ei ole ikiajoista kuultu, ei ole korviin tullut, ei ole silmä nähnyt muuta Jumalaa, paitsi sinut, joka senkaltaisia tekisi häntä odottavalle.

5 Sinä käyt niitä kohden, jotka ilolla vanhurskautta tekevät ja jotka sinun teilläsi sinua muistavat. Katso, sinä vihastuit, ja me jouduimme synnin alaisiksi; niin on ollut ikiajoista asti-saammeko avun?

6 Kaikki me olimme kuin saastaiset, ja niinkuin tahrattu vaate oli kaikki meidän vanhurskautemme. Ja kaikki me olemme lakastuneet kuin lehdet, ja pahat tekomme heittelevät meitä niinkuin tuuli.

7 Ei ole ketään, joka avukseen huutaa sinun nimeäsi, joka herää pitämään sinusta kiinni; sillä sinä olet peittänyt kasvosi meiltä, jättänyt meidät menehtymään syntiemme valtaan.

8 Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme; me olemme savi, ja sinä olet meidän valajamme, kaikki me olemme sinun kättesi tekoa.

9 Älä, Herra, vihastu ylenmäärin, äläkä ainiaan muistele pahoja tekoja. Katso ja huomaa, että me kaikki olemme sinun kansasi.

10 Sinun pyhät kaupunkisi ovat tulleet erämaaksi, Siion on erämaaksi tullut, Jerusalem autioksi.

11 Meidän pyhä ja ihana temppelimme, jossa isämme sinua ylistivät, on tulella poltettu, ja rauniona on kaikki meille kallisarvoinen.

12 Vaikka nämä näin ovat, voitko, Herra, pidättää itsesi, voitko olla vaiti ja vaivata meitä ylenmäärin?

[rita4]

Sain sydämelleni jo tässä ajat sitten aiheen ja kirjoittelinkin siitä, mutta tietenkin sain sen katoamaan bittiavaruuteen. Mutta yritän nyt paremalla onnella. Koska en saa sitä pois mielestäni, ennenkuin olen sen kirjoittanut, mistä Herra on minulle puhunut.

Ajatuksiini on noussut itseään uskoviksi sanovat, joilta kuin puuttuu Pyhän Hengen sinetti sydämistään. Mutta voiko olla niin, että ihminen tulisi uskoon ja pelastuisi... mutta ei täytykään Pyhällä Hengellä, niin kuin Jumalan Sana, Raamattu opettaa tapahtuvan vasta uskoon tulleelle..? Luuk. 11:9-13

Laitoin tuon Raamatun kohdan, koska siinä juuri kehoitetaan rukoilemaan ja anomaan pelastusta, joka luvataan antaa jokaiselle joka vain pyytää, anoo ja Herra täyttää kaipaavat sydämet Pyhällä Hengellä. Niin.. monet kuin kyselee, että: mistä tietää että Jeesus on oikeestikin Jumalan Poika ja meidän syntisten Vapahtaja/Pelastaja, joka antaa katuville uskoon tulossa myöskin; Pyhän Hengen lahjan ja voimansa, joka sitten ohjaa Herran omaa elämään oikein ja varomaan väärää..Mitä sanoo Raamattu ja mitä sanoo meille Johannes Kastaja? Joh. 1:23-34

Johannes Kastaja sai selvän Hengen ilmoituksen Isältä Jumalalta, niin että hän siitä tiesi, kuka on Jumalan valittu, Jumalan Poika, Jeesus Kristus, vaikka hän ei Jeesusta vielä silloin edes tuntenutkaan. Näin meillekin vakuutetaan, että: Me saamme kuin varmuuden siitä, että kun pyydämme syntejämme sydämistämme anteeksi, niin saamme kokea pelastuksen ihmeen ja täyttyä myöskin Pyhällä Hengellä, jonka jälkeen Isän Henki, Pyhä Henki alkaa ohjata vastasyntynyttä uskontiellä ja opettaa, varoittaa, neuvoo jokaista oikeaan suuntaan uskossaan kasvamaan..Ja opettaa myöskin Sanan lukemisen ohella suostumaan kuolemaan omalle tahdolleen, eli lihansa tahdolle, joka hyvin usein valitettavasti on vastustava Jumalan suunnitelmia ja tahtoa kunkin kohdalla, elikkä: alistumista Raamatun Sanan auktoriteetin alle tottelemaan..

Mutta kun puhumme uskovista, joilla ei olekaan Pyhää Henkeä oppaanaan, niin miten se voi edes olla mahdollistakaan, että; on uskossa, mutta silti kuin yhä olisi maailmassa ja lihallinen, joka ei ole ehkä saanutkaan edes kokea koskaan uskoontulon riemua (en tarkoita tunnekokemusta ) vaan iloa päästä Jumalan lapseksi, kokea miten syntikuorma otetaan pois harteilta painamasta ja mieltä murehduttamasta, masentamasta.. Joku kokee valtavaa iloa, joku ei tunne mitään, se on niin yksilöllistä ja kahta samanlaista ei ole edes uskoontulo kokemuksessakaan. Emme siis voi verrata ketään toisiin..Ei!

Mutta kun ihminen tulee oikeasti uskoon, eikä vain luule tulleensa uskoon, niin se alkaa näkyä ja tulee halu kertoa siitä muillekin, koska onhan se niin ihmeellistä joka tapauksessa. Ja joutuu huomaan ettei nuo vielä uskosta osattomat osaa olla iloisia uskoontulostaan, vaan usein juuri päinvastoin, kauhistelevat kun meni lankaan, höpsöksi, hurahti..Room. 8:1- Minusta tämä on mahtava Raamatun paikka ja siksi toivoisinkin sinun jaksavan lukea sen aivan kokonaankin.. Laitan vielä nämäkin, lukaseppas ne: Gal. 4:29 ja Gal. 5:1-

Mutta kuinka usein usko saattaa mennä omaan yrittämiseen ja omaan viisauteen. Kukaan ei jaksa, jos usko on vain pelkkää vaatimusta, sääntöjä, lakeja, kieltoja, itsensä mollaamista, kun on niin huono, heikko, epäonnistuu jatkuvasti, tms.. Se ei vielä kerro etteikö kyseinen ihminen olisi tullut oikeastikin uskoon, mutta koska vihollinen koittaa murtaa sen uskonsiemenen heti alkuunsa mollaamalla uskovaa ja saamalla kokemaan ettei osaa, onnistu, selviä vaatimuksista.. Eikä kukaan selviäkään jos suostuu kuunteleen vihollisen syytöksiä ja valheita. Ja yksi on ihan tärkeimpiä, uskoon tulleelle.. ja se on uskovien ja srk yhteys. Vaikka samaan hengen vetoon pitää sanoa surullisena, että raittiita ja totuudessa vaeltavia seurakuntia on todella vähän enään tässä lopun ajassamme. Mutta siltikään; yksin ei pidä jäädä.. Vaan pitää vain alkaa rukoilla, että Herra johdattaisi oikeaan paikkaan. Laitan tähän taas yhden Raamatun paikan Kol. 2:6-

Sellainen ajatus nousi tähän loppuun, että; jos sinä rakas lukijani koet ettet omista Pyhää Henkeä ja silti uskot olevasi uskova, niin mitäs jos menisit omaan kammioosi rukoukseen ja pyytäisit Jumalaa osoittamaan sinulle totuuden uskosi/ sydämesi tilasta, sekä antamaan uskon, Pyhän Hengen ja voiman taivaasta elää ja toimia niin ettei koskaan tarvitse kieltää Mestariaan! Siis ettei sielunvihollinen saa sinua ottamaan kättäsi pois Jeesuksen kädestä, luullen elämäsi helpottuvan, kun ei tarvitse ajatella uskon asioita enään. Kuunteleppa tämä seuraava laulu; Silmänräpäys

[rita4]

Palaan jälleen tuohon Tärkeään aiheeseen parannuksenteosta. Siitähän ei juuri ollenkaan puhuta seurakunnissa, ehkä ei kuin uskalleta enää siitä opettaakaan, ettei vain kukaan loukkaantuisi ja vetäytyisi pois uskovien yhteydestä samalla. Pelko sanelee varmasti hyvinkin pitkälle tuota aihetta ja sitä; miksi siitä ei puhuta, opeteta, vaikka.. Niin juuri Vaikka se onkin uskonelämän tärkeimpiä asioita, jotta voi pysyä oikealla tiellä, sekä lähellä Herraa Jeesustakin.

Uskon kasvumme kannalta on erittäin tärkeää ymmärtää parannuksenteon, eli toisella nimellä kulkevan: Mielenmuutoksen ja katumuksen tärkeys. Tarvitaan katumus sekä arka tunto Herran edessä. Onko minulla sellainen? Noh; onko sinulla rakas ystäväni ja kanssamatkaajani sellainen?

Jer. 26: 12-13
Mutta Jeremia sanoi kaikille päämiehille ja kaikelle kansalle näin: "Herra on lähettänyt minut ennustamaan tätä temppeliä ja tätä kaupunkia vastaan kaikki ne sanat, jotka olette kuulleet. Parantakaa siis nyt vaelluksenne ja tekonne ja kuulkaa Herran, teidän Jumalanne, ääntä, niin Herra katuu sitä onnettomuutta, jolla hän on teitä uhannut.

Joel 2:
12 Mutta vielä nytkin, sanoo Herra, kääntykää minun tyköni kaikesta sydämestänne, paastoten, itkien ja valittaen.
13 Reväiskää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne, ja kääntykää Herran, teidän Jumalanne, tykö; sillä hän on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja armosta rikas, ja hän katuu pahaa.

14 Ehkä hän vielä katuu ja jättää jälkeensä siunauksen: ruokauhrin ja juomauhrin Herralle, teidän Jumalallenne.
15 Puhaltakaa pasunaan Siionissa, kuuluttakaa pyhä paasto, kutsukaa koolle juhlakokous.
16 Kootkaa kansa, pitäkää pyhä seurakuntakokous, kerätkää vanhukset, kootkaa lapset ja rintoja imeväiset; lähteköön ylkä huoneestansa ja morsian kammiostansa.
17 Eteisen ja alttarin välillä itkekööt papit, jotka toimittavat Herran palvelusta, ja sanokoot: "Säästä, Herra, kansaasi äläkä anna perintöosaasi häväistäväksi, pakanain pilkattavaksi. Miksi pitäisi sanottaman kansain seassa: 'Missä on heidän Jumalansa?'"

Vaikka en halua/aiokkaan olla mikään tuomion pasuuna, niin, kun luet Raamattuasi ja jos olet uudestisyntynyt uskova, niin aivan varmasti Jumalan Henki, Pyhä Henki alkaa jossain vaiheessa elämäsi matkaa, uskosi taivalta; avaamaan Raamatun totuutta, Sanaa, salaisuuttakin, jos sitä nyt voi edes salaisuudeksi sanoa siinä määrin, niin, että: Alat käsittää sen totuuden, joka kohtaa jokaista katumatonta ja välinpitämättömästikin uskoaan elävää. Ja huomaa rakas ystäväni; Se koskee yhtälailla minua itseänkin( en siis lue itseäni siitä mitenkään kuin ulos, pois, ei), kuin ihan meitä kaikkia muitakin uskossa eläviä.

Minun ainakin on tehtävä päivittäin parannusta ja suoraan sanoen, niin en edes uskalla olla, etten suostuisi parannukseen, nöyrtymään, tutkimaan itseäni ja tekojani, sanojani, ym niin että Jumala osoittaa minulle kuin paljastaen ja varoittaenkin, nuhdellen, ojentaen, laittaen koetuksiin ja joskus jopa kurittaenkin [Hepr. 12:1-11], sen tähden: missä olen mennyt, tai menossa väärään suuntaan uskossani jollakin osa-alueella. Eihän se useinkaan ole sillai mukavaa, mutta se on Välttämätöntä, jottei saatana pääse kuin ottaan ohjaimia elämässäni, tai sinunkaan elämässäsi ja ala puhua pötyä, sekä uskotella sen kieron ja niin lähellä Raamattuakin usein olevan puheensa tulevankin Jumalalta. Katoaa halu, kyky, tarve: koetella kaikkea, ja alamme kuin hyväksyä vähän kaikkea sen jälkeen mielestämme oikeana ja ettei se ole niin vaarallista, vaikka... mielenlaadulla, jos emme elä rukouksessa ja parannuksessa, kuole itsellemme, maailman tarjonnalle, niin houkuttelevaa kuin se voikin olla ja vain kertakaikkiaan ristiinnaulitse lihaamme joka ikinen elämämme päivä ristille kuivumaan sekä kuolemaan. Joh. 12:24-26

Laitan vielä lopuksi tämänkin Raamatunpaikan, sillä vain Jumalan Sanaa lukemalla ja rukoukseen suostumisella me pääsemme lähemmäksi Herraa Jeesustamekin, sekä tahdomme myöskin kuin totella, suostua, nöyrtyä, ja elää pyhityksessä, eikä mikään elämän vaihe, tai koetus voi silloin tuhota uskoamme, niin että muuttuisimme vain uskonnolliksi. Onhan pääsiäislampaamme teurastettu ja mekin saamme elää, iloita, kasvaa, muuttua yhä vain enemmän ja enemmän Herramme kuvan kaltaisuutta kohden ja elää tässä ajassamme Rohkeasti, pelkäämättä ihmisiä, niiden sanoja, mielipiteitä, syytöksiäkään, kun katseemme on suunattuna Golgatan veristä ristinpuuta kohden ja saamme ja tahdomme ennenkaikkea katsella Herraa Jeesustamme, sekä joka ikinne kerta; päättää seurata yksin vain Häntä, tuli mitä sitten tulikin elämäämme.. Kiitos Jeesus Kristus, että ohjaat ja opetat meitä Pyhän Henkesi kautta, sekä annat voimasi elämämme jokaiseen päivään, kunnes saamme nousta ylös kirkkauteen ja saada sen todellisen ylösnousemus ruumiin; Halleluja! Kiitos Isä!

Jesaja 58:
1 Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuna, ilmoita minun kansalleni heidän rikoksensa ja Jaakobin huoneelle heidän syntinsä.
2 Minua he muka etsivät joka päivä ja haluavat tietoa minun teistäni niinkuin kansa, joka tekee vanhurskautta eikä hylkää Jumalansa oikeutta. He vaativat minulta vanhurskaita tuomioita, haluavat, että Jumala heitä lähestyisi:
3 "Miksi me paastoamme, kun et sinä sitä näe, kuritamme itseämme, kun et sinä sitä huomaa?" Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ahdistatte työhön kaiken työväkenne.
4 Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa.

5 Tällainenko on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?

6 Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?
7 Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?

8 Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi.
9 Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä minä olen". Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen,
10 jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä.
11 Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu. Amen! Kiitos Herralle, joka voi muuttaa meidän kovat sydämemme liha sydämmiksi.