Mark. 12:24 Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?
Jer. 3:20-22
Mutta niinkuin vaimo on uskoton puolisollensa, niin olette te, Israelin heimo, olleet uskottomat minulle, sanoo Herra. Kuule! Kalliokukkuloilta kuuluu itku, israelilaisten rukous, sillä he ovat vaeltaneet väärää tietä, ovat unhottaneet Herran, Jumalansa. Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, niin minä parannan teidän luopumuksenne." -"Katso, me tulemme sinun tykösi, sillä sinä olet Herra, meidän Jumalamme.
Noh, en nyt ole ihan varma, että ovatko nuo Raamatunpaikat ihan sitä mitä ajattelin/hain. Mutta Herra on puhunut minulle uskosta ja uskottomuudesta, siis hengellisessä mielessä molemmat. Olenko minä uskollinen, sekä Herraa Jeesusta koko sydämelläni seuraava, totteleva, Raamatun ilmoituksessa pysyvä omansa, jne? Ja ovatko sitä esim sinä, tai muut uskoontulleet ihmislapset?
Minulle kuin valkeni eräs asia, joka on ollut mieleni päällä jo vuosia. Olen vain sitä kovastikin ihmetellyt, sekä kysellyt siihen vastausta Herraltani. Ja se on seurakunta ja sen käytössä olevat ja tulevat, käyvät Herran Sanan julistajat. Ja mikä on seurakuntalaistenkin uskontila; Herraa, sekä Sanaansakin kohtaan? Kun niin monet uskovat ja seurakunnat kuin eksyvät luulemaan sellaista uskonelämää sopivaksi, tai jopa oikeaksi, joka: ruokkii lihaa, elää mahdollisesti maailman henkeä ja tarjontaa himoiten, arvostellen, tuomiten eri tavalla elävät uskon siskot ja veljet, siis ne: jotka tahtovatkin pysyä Vain; Sanassa ja totuudessa lähtemättä vesittään sitä millään tavalla. (lakihenkiset ja tiukkapipot heidän mielestään)
Kun sitten maailmaan ja helppoon uskonelämään rakastuneeseen seurakuntaan tulee puhumaan veli, miksei siskokin, niin vaikka tuo veli tai sisko olisikin kuinka Herraa lähellä elävä, totuutta rakastava ja syntiä, eksytyksiä karttava, niin hänellä on suuri vaara itsekin alkaa puhua siellä, noille korvasyyhyyn rakastuneile: heidän mieluistaan väärää oppia. Miksi noin? Koska se Väärä henki, joka siellä vaikuttaa saattaa saada puhujankin kelkkaansa hetkellisesti ja kuin huomaamattaan, tajuamatta mitä puhuu hetkellisesti väärin, jolloin hän onkin siellä sen väärään henkeen rakastuneen joukon keskellä kuin astia, jota saatanakin voi jopa käyttää, jos ei ole tarkkana ja veren alle rukoillut itseänsä... En nyt puhu vain luuloni perusteella, vaan se on ihan todettu asia, jonka olen omin korvin joutunut kuulemaan ja näkemään miten eksynyt joukko saa puhujankin eksymään sanoissaan, sanavalinnoissaan, kuin huomaamatta.
Tiedän jo, että sanani suututtavat monia, mutta en voi vaietakaan, koska se on totuus; kelpaa se sitten lukijoille tai sitten ei, niin näin tapahtui ja tapahtuu..Ja olen ihan varma siitä, että näin kepposesti voi käydä ihan kenelle vain (minulle, sinulle, kenelle vain..), joka ei ole tietoinen srk heng tilasta, tai ei ole vaivautunut ottamaan siitä selvää, vaan luottaa muiden sanomisiin ja lähtee aika hepposesti työhön ja menee sinne pelkäämättä väärän hengen salakavalaa juonta saada toimimaan ja puhumaan sen tahdon mukaan, siis: julistamaan Jumalan Sanaa maailmaan rakastuneille ja parannusta vieroksuville...
Mutta aina on toivoa; kiitos Herralle! Senkin muutoksen olen saanut ilokseni nähdä ja kuulla. En tiedä missä on uskovien kyky; aistia henki, tarkistaa/koetella ja kyseenalaistaakin jopa, jos mennään metsään ja Sanaa vesitetään ihan tarkoituksellisesti ja seurakunta siten johdatetaan pois Jumalan tahdon ja Sanankin tieltä; lepsuun ja kaiken sallivaan elämän tyyyliin uskovina. Ja kun Herra antaa hengessään raittiin omansa tulla puhdistamaan jäljet niin se kaikki voikin muuttua iloöljyksi, sekä Totuudessa vaeltamista kaipaavaksi kansaksi Jumalalleen iloksi ja mielisuosioksi ja kun vieraileva puhuja tulee nyt srk niin hän puhuukin Hengen sanoja, kun PH saa ohjata ja väärä henki on poissa.. Halleluja! Herra haluaa pitää omistaan hyvää huolta ja Hänen tahtonsa on, että: He kaikki olisivat yhtä, niin hengessä, kuin rakkaudessakin! Amen!
Ef. 4:
1 Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii,
2 kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa
3 ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä:
4 yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;
5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.
7 Mutta itsekullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan.
Kannattaa lukea koko luku täältä
