8 Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. [Amen]
9 Älkää antako monenlaisten ja vieraiden oppien itseänne vietellä; sillä on hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta eikä ruuista, joista ne, jotka niitä menoja ovat noudattaneet, eivät ole mitään hyötyneet.
10 Meillä on uhrialttari, josta majassa palvelevilla ei ole valta syödä.
11 Sillä niiden eläinten ruumiit, joiden veren ylimmäinen pappi syntien sovitukseksi kantaa kaikkeinpyhimpään, poltetaan ulkopuolella leirin.
12 Sentähden myös Jeesus, pyhittääkseen omalla verellänsä kansan, kärsi portin ulkopuolella.
13 Niin menkäämme siis hänen tykönsä "ulkopuolelle leirin", hänen pilkkaansa kantaen;
14 sillä ei meillä ole täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme.
15 Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät.
16 Mutta älkää unhottako tehdä hyvää ja jakaa omastanne, sillä senkaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy.
Saarnaaja 3:
1 Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
2 Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.
3 Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.
4 Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.
5 Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
6 Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.
7 Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.
8 Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.
Laitoin nuo 2 Raamatunpaikkaa, jotka nousivat mieleeni. Mietin elämää ja mietin aikamme lyhyyttä, sillä, vaikka saisimmekin elää vaikkapa jopa 100 vuotiaaksi, niin siltikin se on kuitenkin lyhyt aika: ikuisuutta ajatellen. Koska ikuisuus, joka on edessämme, kun kuolema kohtaa, niin se on loppumaton, siis; ikuinen, sanan varsinaisessa merkityksessä. Ja se, missä sitten vietämme sen ikuisuuden, joka ei koskaan pääty, niin sehän riippuu vain siitä; Miten elimme aikamme täällä maan päällä ja mitkä elämän ratkaisut teimme, tai jätimme tekemättä.
Siis, tarkoitan ikuisuuttamme ajatellen, en muuten. Onko meillä turva Jumalassa ja olemmeko ottaneet Poikansa Jeesuksen Kristuksen sydämiimme asumaan ja näin ollen saamme elää turvallisin mielin, kun aika päättyy täällä, niin taivas aukeaa ja ikuisuus Isän Jumalan luona voi alkaa.
Vai jätimmekö uskon ratkaisun tekemättä ja uskottelimme kirkon, hyvän elämän, hurskaana elämisen, kasteen armoliiton, tms meidät kyllä pelastavan sitten aikanaan; taivaan kotiin pääsyyn? Vai eikö minkäänlainen uskoon liittyvä asia, tai Jeesusta edes miettivä aika ole käynyt mielessämme, jotta olisi tullut tarve tai halu pelastua, saada varmuus; mitä on rajan toisella puolella. En usko etteikö meistä ihmisistä jokainen joskus ainakin mieti sitä: Mitä on ja onko siellä kuoleman jälkeen elämää ja millaista se elämä sitten on?!
Meillä kaikilla rotuun, ihonväriin, uskontokuntaan, maahan missä asuu tms riippumatta, niin meillä kaikilla on: Ikuinen sielu, joka elää vaikka tämä savimajamme kuoleekin ja mätänee maan mullassa. Mutta sielu ei kuole koskaan, vaan se jatkaa elämää rajan tuollakin puolen. Ja silloin ei enää olekaan mahdollisuutta muuttaa ajatteluaan, kantaansa, vaan se miten eli ja ratkaisi ikuisuus kysymykset eläessään, niin se ratkaisee missä viettää ikuisuutensa. On vain 2 paikkaa; Taivas ja Kadotus. Kolmatta mahdollisuutta ei ole, eikä tule. Kadotus on ikuinen, niin kuin taivaskin on. Sinä ja minä päätämme: Täällä ajassa eläissämme, missä elämme sen jälkeen, kun sydän pysähtyy.. Se on Hyvinkin Tärkeä päätös ja sitä ei kantsi siirtää vanhuuteen, tai kokonaan nollata, hylätä koko kysymystä. Nyt on vielä pelastuksen päivä sille, joka ei vielä ole saanut Jeesukselta kaikkia syntejään anteeksi ja tullut Hänen seuraajakseen, uudestisyntynyt Elävään uskoon.
Ethän enää siirrää ratkaisuasi ja viivyttele rakas ystäväni.. Ethän pelkää ihmisten sanoja, katseita, mielipiteitä, tms.. Koska; Voiko kukaan sanoa, että: Olen elossa, elävien kirjoissa vielä 5 min, päästä? Huomenna? Ens vuonna? Vanhana? Tms? Ei voi, et sinäkään! Vaan, kun se aika; minkä Jumala on laittanut ihmiselle (määräaika), niin sitä et voi sinä, eikä parhain lääkärikään, ei mikään, eikä kukaan siirtää, vaan kun se päivä, aika täyttyy, mikä on ihmiselle annettu elettäväksi täällä ajassa päättyy, niin se kanssa päättyy, haluttiin sitä sitten tai ei. Siksi onkin ensiarvoisen Tärkeää miettiä näitä ikuisuus asioitakin ja onko sittenkään pääsemässä taivaaseen, jonne aivan takuulla kuitenkin kaikki ihmiset haluavat, sanovat sitten muille mitä muuta tahansa.
Ja me jo uskossa olevat, niin meillekin on ensiarvoisen tärkeää; miettiä, tutkia sydäntämme, tarkistaa kurssi, jolla purjehdimme ja onko se oikea, viekö se taivaaseen, rakastatko todella Herraasi Jeesusta Kristusta koko pienellä sydämelläsi? Vai oletko mieltynyt etsimään vain itsellesi kaikkea hyvää ja kivaa, fiiliksiä, ihmeitä, tms..?
Herran oman ei ole tarkoitettu elävän ja etsivän itselleen, eli lihalleen nautintoja ja fiilistelyä, yliluonnollisia juttuja, ym.. Vaan meidän on pyrittävä ojentautumaan Sanan mukaan ja tahdottava kuolla lihamme tahdolle, maailman tarjonnalle, ja tutkittava sydämemme tilaa: Raamatun Sanan valossa; rukoillen!
Ja on hyvä pyytää Herraa Jeesusta näyttämään meille itsellemme kaiken meistä ja uskomme tilastakin Hänen silmissään, eli tuomalla sen niin kirkkaasti esille, jotta näkisimme sen; millainen on uskonelämämme nyt ja missä on parantamisen varaa, tai jopa ihan täydellinen muutos, palaaminen ensirakkauteemme, alkulähteelle ja pieneksi Jumalan lapseksi jälleen, joka ei selviä, osaa, pärjää, jaksa ilman Jeesustamme, vaan tarvitsemme Häntä: joka päivä ja joka hetki, aivan kaikessa.
Tarvitsemmeko Häntä? Vai leikimmekö olevamme kuin pieniä jumalia, joka on saatanan valheoppia ja ajatusta, koska ei ole olemassakaan mitään; pieniä jumalia, tai pieniä kristuksia, eikä meillä ole oikeutta käskyttää Herraamme ja pitää häntä, kuin meillä olisi mukamas lupa tai oikeus, valta sanoa missä kaappi seisoo, ei niin. Herra varjelkoon meitä, jos kuvittelemme voivamme käskeä Jumalaa, taii..
Saakoon Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, Jeesus Nasaretilaisen kallis maahan vuotanut sovintoveri pestä meidän sydämme puhtaaksi kaikesta synnistä, väärästä, ja valheopeistakin. Nöyrtykäämme Hänen kätensä alle, niin Hän ajallaan meidätkin koroittaa tahtonsa mukaan..
