Kristus palaa onko sinulla rauha?

[rita4]

W.J. Cook

Elämme aikoja, jolloin monet pilkkaavat opetusta Kristuksen paluusta. Pietari ennusti tämän toisessa kirjeessään (2 Piet. 3:3-6). Pilkkaajat elävät omien himojensa mukaan, mikä tarkoittaa sitä, että he hylkäävät sen totuuden, että Kristus palaa. Se ei sovi heidän elämäntapaansa, jossa oma nautinto on tärkein kokemus. Toiset sivuuttavat tieten tahtoen sen Raamatun perustotuuden, että Jumala on luonut maailmankaikkeuden sanan voimalla ja että Nooan aikoina maailma joutui vedenpaisumuksen rangaistukseen.

Tarve pelastua

"Herra Jeesus ilmestyy taivaasta väkevien enkeleittensä kanssa tulenliekissä. Hän rankaisee niitä, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille." (2 Tess. 1:7-8.) Apostolien julistuksessa Herran paluu oli yksi tärkeimpiä aiheita. Apostoli Pietari kertoi Kesareassa, että Jumala oli käskenyt heidän saarnata, että Jumala on asettanut Kristuksen elävien ja kuolleiden tuomariksi (Apt. 10:42).

Kun Herra Jeesus saapuu, kukaan ei pääse pakoon Jumalan vanhurskasta tuomiota. Siksi, kun Jeesuksen paluuta julistetaan, ihmiset ymmärtävät että ovat vastuussa elämästään. Koska kaikki ovat tehneet syntiä, he ymmärtävät, että tarvitsevat Kristusta Pelastajanaan, ennen kuin he voivat kohdata hänet tuomarina.

Tarve pyhittyä

Meitä kristittyjä tarvitsee aina muistuttaa, että meidän tulisi elää Jeesuksen tulemuksen valossa. Tessalonikan uskovat ottivat vastaan evankeliumin totuuden ja turvautuivat Jeesukseen Vapahtajanaan. Käännyttyään Jumalan puoleen he myös palvelivat häntä ja odottivat taivaasta hänen Poikaansa (1 Tess. 1:9-10).

Ajatus Jeesuksen paluusta, jota vahvisti hänen lupauksensa: "Totisesti minä tulen pian", saa Johanneksen vastaamaan: "Aamen. Tule, Herra Jeesus!" (Ilm 22:12,20.)

Jeesus tulee takaisin. Kun näemme Jeesuksen paluun mielessämme, sen tulisi myös edistää henkilökohtaista pyhityselämää. Apostoli Pietari kirjoittaa Herran paluun yhteydessä: "- - millaisia teidän tuleekaan olla pyhässä elämässä ja jumalanpelossa." (2 Piet. 3:11.) Koska kristityt odottavat uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu, Pietari rohkaisee heitä edelleen: "- - pyrkikää siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi hänen edessään ja teillä olisi rauha." (2 Piet. 3:13-14.)

Toivo panee liikkeelle

Myös ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä meitä muistutetaan suuresta etuoikeudestamme Jumalan lapsina, että kun Kristus ilmestyy, me tulemme hänen kaltaisikseen, sillä saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. "Jokainen, joka panee tämän toivon häneen, puhdistaa itsensä, niin kuin hän on puhdas"(1 Joh. 3:23.)

[rita4]

Tässä on paljon puhetta Jeesuksen takaisintulosta ja sen asian ymmärtämisestä. Ja että meillä olisi silloin rauha sydämessämme. Jossain kohtaa Raamattua juuri Jeesus sanoo, että meidän tulisi iloita siitä, että: Hän on ylösnoussut ja palaa noutamaan omiaan kirkkauteen. Mutta iloitsemmeko me siitä, vaiko pelkäämmekö me sitä? Niinpä niin..

Muistan, kuinka nuorena tyttösenä sain armon nähdä Jeesuksen paluun. Se oli niin ihmeellistä.Ja vieläkin ihmeellisemmäksi sen tekee se, että muistan sen vieläkin vuosikymmeniä jälkeenpäin täysin selvästi. Miksi Herra antoi minun sen nähdä? Yksi syy varmastikin on se, että: kertoisin siitä muillekin. Ja tietenkin oman uskonikin kannalta se on hyvinkin tärkeää; odottaa Jeesusta Kristusta palaavaksi ja noutamaan omansa tuuliin ja pilviin, jolloin tuskat katoaa ja on enään vain iloa ja rauhaa. ;)

Nyt rohkenenkin kysyä juuri sinulta rakas ystäväni; Odotatko sinä Jeesusta palaavaksi ja noutamaan sinutkin taivaan ihanuuteen, jolloin kaikki se mikä nyt satuttaa ja surettaa on täysin poissa? Onko sydämessäsi Rauha ja varmuus, että:olet niiden joukossa, jotka noudetaan kotiin?

Jos ei ole noin, niin juokse kiiruusti sinne verisen ristin juurelle ja pyydä syntejäsi anteeksi,sekä viisautta ja voimaa, ymmärystä taivaasta; elää oikein Jeesuksen omana loppuun asti. Joka katuu syntejään sydämestään ja haluaa kulkea kaitaa tietä,niin sellainen pelastuu ja Jumalan rauha on varjeleva sydämesi; näytti,tai tuntui sitten miltä tahansa. Luota siis sä vain Herraan Jeesukseen..Sekä lupaukseensa tulla noutamaan sinutkin kerran, tuuliin ja pilviin, taivaan kotiin.

Tarve pelastua

"Herra Jeesus ilmestyy taivaasta väkevien enkeleittensä kanssa tulenliekissä. Hän rankaisee niitä, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille." (2 Ts 1:7-8.) Apostolien julistuksessa Herran paluu oli yksi tärkeimpiä aiheita. Apostoli Pietari kertoi Kesareassa, että Jumala oli käskenyt heidän saarnata, että Jumala on asettanut Kristuksen elävien ja kuolleiden tuomariksi (Ap 10:42).

Kun Herra Jeesus saapuu, kukaan ei pääse pakoon Jumalan vanhurskasta tuomiota. Siksi, kun Jeesuksen paluuta julistetaan, ihmiset ymmärtävät että ovat vastuussa elämästään. Koska kaikki ovat tehneet syntiä, he ymmärtävät, että tarvitsevat Kristusta Pelastajanaan, ennen kuin he voivat kohdata hänet tuomarina.

[rita4]

Tarve pyhittyä

Meitä kristittyjä tarvitsee aina muistuttaa, että meidän tulisi elää Jeesuksen tulemuksen valossa. Tessalonikan uskovat ottivat vastaan evankeliumin totuuden ja turvautuivat Jeesukseen Vapahtajanaan. Käännyttyään Jumalan puoleen he myös palvelivat häntä ja odottivat taivaasta hänen Poikaansa (1 Tess. 1:9-10).

Ajatus Jeesuksen paluusta, jota vahvisti hänen lupauksensa: "Totisesti minä tulen pian", saa Johanneksen vastaamaan: "Aamen. Tule, Herra Jeesus!" (Ilm 22:12,20.)

Jeesus tulee takaisin. Kun näemme Jeesuksen paluun mielessämme, sen tulisi myös edistää henkilökohtaista pyhityselämää. Apostoli Pietari kirjoittaa Herran paluun yhteydessä: "- - millaisia teidän tuleekaan olla pyhässä elämässä ja jumalanpelossa." (2 Piet. 3:11.) Koska kristityt odottavat uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu, Pietari rohkaisee heitä edelleen: "- - pyrkikää siihen, että teidät havaittaisiin tahrattomiksi ja nuhteettomiksi hänen edessään ja teillä olisi rauha." (2 Piet. 3:13-14.)

Hei rakas uskova ystäväni; Nukutko sinä tällä hetkellä uskossasi, kuin unessa ja tyytyväisyydessä ollen ja ehkä ajattelet; " etteihän se Jeesus kuitenkaan tuu vielä pitkiin aikoihin, niin: mitä väliä miten elän uskoani todeksi. Kerkiäähän sitä sitten lähempänä sitä ajankohtaa, tai vanhuuttani alkaa elään: pyrkien kuin lähemmäksi Jeesusta. Mutta nyt haluan ensin nauttia tästä elämästä, sekä maailman tuomista hyvistä ja mukavistakin asioista..kaikesta kivasta."

Kuinka moni nukkuu, että on ihme ettei jo kuorsaus ääniä kuulu:Krooh!?

Et enää saisi, saa nukkua tai mennä kaikkeen siihen mukaan, mistä lihasi tykkää, tai uskoa mitä vain ja juosta parantavien käsienkään alla siunauksia hakemassa. Koska et tiedä, sinä pieni ihmislapsi, niin kuin en minäkään tiedä: mikä hetki yöstä on.. minun, tai sinun elämäsi päivien suhteen. Saati sitä, miten lähellä on Jeesuksen paluu noutamaan omiaan taivaan kotiin. Vai tiedätkö?

Heräileppäs nyt jo ja pese kasvosi, avaa silmäsi ja kuuntele maailman ääniä, joista voit tietää, että elämme lopun aikaa ja ettei aikaa ole enää paljoa jäljellä, kun meidän jo pitää mennä tuomioistuimen eteen, Jumalamme eteen kuulemaan kukin oma kohtalomme ja tuomiomme siitä: miten elimme täällä ajassa, jne..Tämä ei nyt ole mitään pelottelua ja kaiken mukavan kieltämistä, ehei! Vaan tämä on Herättelyä tajuamaan miten lyhyt aika enää on jäljellä, kun Jeesus saapuu Kuninkaana ja kirkkaudessaan,..

Nyt on hyvä aika muuttaa ajatteluaan, jos se oma mieli tykkää enempi kaikesta muusta, kuin verisen ristin juurella olemisesta, ja siellä syntiensä tunnustamisesta/hylkäämisestä, ..Nyt on aika tajuta, ettei aikaa enää ole kamalasti tuhlattavana kaikkeen siihen, mikä Ei rakenna kenenkään uskoa.

Nyt on aika valvoa omaa sydämensä tilaa ja pyrkiä olemaan nöyrä ja kuuliainen Jumalan Sanaa sekä tahtoaankin kohtaan. Nyt on aika tarkistaa lähde, josta juo, ettei se oliskin sellaista vettä, joka ei sammuta janoamme, vaan vain lisää sitä ja sen takia tulee riippuvaiseksi ihmisistä, fiiliksistä, ihmeiden katselusta, tms..Mutta ei tule riiippuvaiseksi Jumalan Sanasta ja pitäytymisestä siihen, niin kuin se on kirjoitettukin,.. vesittämättä, muuntelematta sitä, tai hakemalla siihen Raamatun ulkopuolista tietoa, oppia, joka on vastoin Isän Jumalankin tahtoa ja vaarallistakin jopa uskoa ajatellen..

Niin rakkaat uskon ystävät; Nyt on todellakin viimeinen aika alkaa valvoa uskomme ja sydämiemme tilaa! Se on välttämätöntä, jos aikoo/aiot olla kerran Karitsan hääjuhlassa mukana, morsiammenaan. Oletko valmistautunut hääjuhlaansa? Oletko suostunut kuolemaan omalle tahtomaailmallesi, sekä maailman tarjonnalle? Oletko tarkistanut Lähteen, josta juot tai syöt sanaa, eli; opettajasi ja seurakuntasi tilan, opetuksen, toiminnan, ym..? Onko raikasta, virkistävää Jumalan Sanaa, jossa on totuus mukana, niin että voit sen levollisesti ottaa vastaan: rakentuaksesi uskossasi sekä tahtoen pyhittäytyä, pysä puhtaana, ristin juurella viipyvänä, verensä [Jeesuksen] pestävänä, jne...

Jos näin ei ole, tai epäilet, niin Nyt olisi aika jo kiiruusti; tarkistaa Lähde, josta ammennat uskonelämääsi syömistä ja juomista, jne..

Sanon sinulle ystävänäsi; Ettei ole ihanampaa olotilaa, kuin levosta käsin ja kiitollisena Isälle odottaa Jeesuksen paluuta! Ei tartte pelätä, hätäillä, vaikka maailma ja ihmiset pahenee koko ajan. Ei tartte pelätä, että onko mukana kun Jeesus saapuu, vaan; saa kiittää Herraa, kun Hän valmistaa sydäntämme paluutaan odottamaan ja samalla puhdistautumaan verilähteellään: Golgatan verisen ristin juurella parannusta tehden, joka päivä.

Se vaatii uhrautumista, sekä itselleen kuolemista, lihansa ristiinnaulitsemista, niin että; Jeesus Kristus tulee yhä vain rakkaammaksi ja tärkeämmäksi sinulle, minulle ja kaikki muu saa jäädä, kuin sivuseikaksi, kunhan vain saa seurustella Ylkänsä kanssa ja olla Hänen lähellään, kuulla Hänen lämmintä ja rakastavaa ääntään, sekä: totella Sanaansa ja kertoa Jeesuksesta niillekin, jotka eivät vielä tunne Vapahtajaansa! Mikään huoli, tai vaikeus, kärsimys ei kaada sinua maahan, koska laitat turvasi Herraasi ja Vapahtajaasi; Jeesuksen Kristukseen sekä suostut tahtoansa noudattaamaan, ollen vain palvelijansa (ei mikään suuri, tms), vaan; pieni ja heikko, mutta Hänessä väkevä.

Pelkää ainoastaan Jumalaa, joka voi niin tahtoessaan hukuttaa sielumme kadotukseen, jos emme tahdo noudattaa Tahtoaan, sekä Sanaansa taikka; alistua Hänen auktoriteettinsa alle tottelemaan. Hän on Rakkaus! Mutta hän on myöskin Totuus ja Elämä! Kiivas rakastaja! Kun oikealla tavalla meillä on sydämissämme Jumalan pelko, niin se saa aikaan ainoastaan vain hyvää, koska ymmärrämme olevamme hänen edessään kuin pienen pieni muurahainen; pieni ja heikko, joka näkee meidät, tuntee meidät läpikotaisin ja tietää myöskin, jos olemme mieltyneet väääränlaiseen elämään uskovina, tai väärien julistajien ihannointiin, seuraamiseen, jotka vain vievät poispäin Kristuksesta Jeesuksestamme, eikä lähemmäksi häntä, niin kuin ehkä kuvittelemme, ei todellakaan! Tarkista siis kurssisi ja tee invertaario, kun vielä on aikaa. Rauha sydämellesi!

Toivo panee liikkeelle

Myös ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä meitä muistutetaan suuresta etuoikeudestamme Jumalan lapsina, että kun Kristus ilmestyy, me tulemme hänen kaltaisikseen, sillä saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. "Jokainen, joka panee tämän toivon häneen, puhdistaa itsensä, niin kuin hän on puhdas"(1 Joh. 3:23.)

Erkki Lahtinen: Kun Kristus kulki tien Golgatalle asti / Prisma 1985

Laitanpa vielä tämän siskonkin laulun tähän loppuun;Nyt kulkee halki korpimaan.

[rita4]

Senhän me kaikki Raamattua tuntevat ja lukevat/kuulevat Jumalan Sanaa tiedämmekin jo, että: Jeesus palaa vielä kerran pasuunoiden soidessa noutamaan omiaan hääjuhlaansa. Oletko valmis? Olenko minä valmis? Onko meillä se Jumalan antama rauha sydämissämme, joka jo on merkkinä pelastuksesta sekä odotuksestammekin? Toivoisin sitä..

Juud. 1:
1 Juudas, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja Jaakobin veli, kutsutuille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesukselle Kristukselle varjellut.
2 Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja rakkaus.
3 Rakkaani! Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu.

Hei rakkaat siskot ja veljet Kristuksessa Jeesuksessa: Meidät on varjeltu Jeesukselle Kristukselle! Eiks se jo merkitse meille tosi paljon ja ole tosi mahtava asia!? Minusta ainakin on, kun oikein maiskuttelee sanaa; Varjeltu Jeesukselle Kristukselle! Amen! Silloin tulee kiitosmieli ja ylistys taivaisiin asti, sekä nöyryys, Herramme edessä, kun hän huolii nyt esim minutkin, tällaisenani omakseen ja Isä varjelee minut Pojalleen loppuun asti ja sinut ja meidät aivan kaikki omansa. Kunhan minäkin tahdon tehdä oman osani ja kilvoitella uskossani, sekä kuolla lihani tahdolle, jne..Samoin sinä rakas kanssamatkaajani.

Silloin meille luvataan; rauha sydämiimme, elämämme myrskyissä ja vastoinkäymisissäkin. Se Rauha on niin kestävää laatua, ettei se poistu sairauden, ei vaivan, ei vaikeuksien, ei minkään inhimillisen asian tai teon, sanankaan tms vuoksi, ei! Vaan se Kestää ja Pysyy! Sellaista rauhaahan me kaikki tahdomme elämäämme, vai mitä? Koska ei meistä kukaan... kuin säily elämän merellämme ilman haavoja, kolhuja, vaikeuksia, myrskyjä, ihmissuhde ongelmiakaan tms..Kyllä sitä saa rapaa päälleen tavalla ja toisella ja usein juuri niiltä, joita rakastamme. Sehän se eniten haavoittaakin ja ihmetyttää. Ja saattaa tulla kuin epäilys jopa Jumalan rakkaudestakin ja avusta, kun näitä tulee kohdallemme; ja alamme kuin epäillä. Epäillä, etteihän se silloin voi olla oikeaa, aitoa, jonka Jumala sallisi elämäämme tulevaksi, olevaksi, tms..

Ja kun alamme epäillä, niin oletkos muuten huomioinut, niin se sydämen rauhammekin silloin saattaa kuin alkaa heilua ja jopa järkkyäkin, se vaappuu ja on jotenkin epävakaa. Mutta annas olla, kun käännämmekin katseemme; Golgatan keskimmäiselle ristille ja Jeesukseen, niin, kas vain: Rauha kuin asettuu ja sydänkin rauhoittuu, kun sinne jälleen tulee Jumalan antama lepo ja rauha sen kaiken ylle sekä yli elämäämme. Vaikka ne vaikeudet ja myrskytkään ei vielä oiskaan poistuneet kiusaamasta meitä.. Niin siltikin; Rauha on ja pysyy, kuin Kristus kallio! Kiitos Herralle!!

Ja kun vain päätämme kääntää katseemme ja sydämemmekin Jeesukseemme, ristille, niin meissä alkaa kuin vaikuttaa silloin; Laupeus ja anteeksianto, halu välittää, auttaa, rakastaa, sekä armahtaa, unohtaakin menneet..Olla yhtä, siunata, johdattaa ihmisiä pelastuksen tiellekin ym ym..

Gal. 3:
26 Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
27 Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.
29 Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.

Kilvoitellaan rohkeasti ja päättäväisesti uskossamme, niin että: Meidät havaittaisiin olevankin yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. Ei katsota toista, joka elää uskoaan todeksi eri tavoin, kuin mitä me ehkä miellämme Jumalan tahdoksi, niin ei karsasteta siskoa tai veljeä sen meidän oman ajattelumme mukaan. Vaan tehdään työtä kukin osaltamme ja paikoillamme, tehtävissämme, jotka olemme Herraltamme saaneet, niin että: Mahdollisimman monet uskosta osattomat, tai uskossaan haaksirikkoon joutuneet ja luopuneet voisivat vielä tässä lopun ajassamme löytää sinne Golgatan ristin, Pelastajamme; verihaavojen pesemäksi, sekä aloittamaan; uuden elämän puhtaalta pöydältä Herrassamme sekä Hänen tahtonsakin mukaisesti!

Siunataan toisiamme, ei kirota tai panetella, syrjitä, kierretä kaukaa, tms.. Ei murehduteta Jumalan Henkeä takiamme tai ylpeytemme ja hurskastelummekaan takia. Taivas odottaa uskollisia ja jälleen pieneksi tulleita Jumalan lapsia, kun omat voimat, viisaus, tieto, ym laitetaan pois ja annetaan Isän Henkensä ja Sanansakin kautta, yksin meitä johdattaa ja ohjata oikeaan suuntaan..Verilähteelle parannusta tekemään!

Laitan lopuksi tämän minulle hyvin rakkaan laulun meille tähän; Kuunteleppa! Otto Koivisto Feat. Mikko Koivisto - Turvaisa Satama

[rita4]

Pasuuna soi pian!

Laitoin nuo tuohon alkuun. Mä huomaan itse ainakin miettiväni tätä aikaa siitä näkökulmasta, että: olenko valmis, kun Jeesus saapuu?

Uskallan väittää, että kaikki tämä pandemia rokotuksineen ja tai rokottamatta jättämisineen, sekä tuo sota tuolla missä on paljon hätää ja tuskaa, sekä pelko mitä venäjä seuraavaksi tekee, päättää..vie uskovien ajatuksia pois siitä Turvakalliostamme, joka on Jeesus Kristus, sekä Hänen Sanansa ja lupauksensakin omilleen.

Ja rohkenen sanoa, että; tämä on myöskin saatanan suunnitelma uuvuttaa, sekä pelon sekaseen epätoivoon saada Herran omia varsinkin. Kun koko ajan pitää vain muka seurata mitä nyt tapahtuu, tai kuka sairastui, tms.. Niin ajatuksetkin niin kovin helposti kiinnittyvät seuraamaan sitä, mitä on kuitenkin ilmoittu Sanassakin, siis mitä tulee tapahtumaan lopun aikoina. Niin ei olekaan enää turvaa, tai rauhaa Jumalassa, vaan epävarmuus ja pelko, valtaa pienen sydämen..Tämä ei ole kuitenkaan Isän Jumalamme tahto omiaan kohtaan, ei! Vaan Hän tahtoiisi opettaa sitä lujemmin vain turvautumaan Jumalaan, sekä Hänen Sanaansakin tutkimaan, kuulemaan, jossa on Toivo paremmasta tulevaisuudesta.

Ilm. 2:
1 "Efeson seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, joka pitää niitä seitsemää tähteä oikeassa kädessään, hän, joka käyskelee niiden seitsemän kultaisen lampunjalan keskellä:
2 Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi, ja ettet voi pahoja sietää; sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat itseänsä apostoleiksi, eivätkä ole, ja olet havainnut heidät valhettelijoiksi;
3 ja sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa minun nimeni tähden, etkä ole uupunut.

4 Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi.
5 Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta.
6 Mutta se sinulla on, että sinä vihaat nikolaiittain tekoja, joita myös minä vihaan.
7 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.'

Tämä kuin nousi sydämelleni, vaikka ensin olin jo laittamassa ihan toista Raamatunpaikkaa. Onko minulla, sinulla sydämessä palava ja lapsenomainenkin into olla Herran omana, sekä tehdä työtäkin Hänelle, joka voi minut ja sinutkin kuolemasta pelastaa?! Mietippä hetkinen lasta.. Sehän turvaa ja luottaa vanhempiinsa ja luottaa, että kaikki käy hyvin. Ja kun on huolia, suruja, tullut pipi polveen, niin mitä hän silloin tekee? Juoksee kertomaan äidille, isälle, tai pyytää että joku puhaltaisi ja parantaisi polven, joka on tullut kipeäksi.

Teemmekö me aikuisina ja uskovina samoin, kun elämäämme tulee kipuja, murheita, tuskaa, vaikeuksia,pelkoja, tms? Olemmehan me kaikki Jumalan lapsia, joita Isä haluaa auttaa, parantaa vaivat, sekä lohduttaa, rohkaista, johdattaa oikeaa tietä kohti taivaan kotiakin ja olla lähellämme, jne..Itse ainakin huomaan liiankin usein, että on sellainen sanomaton rauhattomuus sydämessä, kun tietää, mitä pitäisi tehdä, enkä kuitenkaan tee niin.. Eli, kun Herra kutsuu Henkensä kautta rukoukseen, niin on muka aina jotakin muuta tekemistä, tai yöllä niin muka väsyttää ja siirrän rukoukseen lähtöäni.. Ja mitä tapahtuukaan sen jälkeen? Koen huonoa omaatuntoa siitä, että olen niin kamalan lihallinen sekä mukavuuden haluinen ja etten vain: päätä alkaa rukoileen, lukemaan Raamattua, tms.. Ja vasta sitten kun polvistun ristinsä juurelle jutteleen ja pyytään anteeksi lihallisuuttani ym niin rauha palaa sydämeen ja saan uutta voimaa jaksaa taas jatkaa etenkinpäin..

Matt. 11:
28 Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
30 Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä."

Tuo on aivan ihana Raamatunpaikka juuri sinulle, kuin minullekin, meille kaikille Herran omille!

Matt. 24:
31 Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.

32 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.
33 Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
34 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat.
35 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.

36 Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin.
37 Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.
38 Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin,
39 eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.

40 Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.
41 Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.
42 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.

43 Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan.
44 Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.

45 Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa?
46 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!
47 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.

Rakkaat sisaret ja veljet; Meidän Ei tarvitse, pidä edes pelätä mitään, sillä Herra Jeesus on kanssamme Pyhän Henkensä kautta ja meitä nähdäkseni vain koetellaan, kuin myöskin samalla kutsutaan yhä vain lujemmin pitämään kiinni siitä toivosta, joka on meille ostettu ristinkuolemalla ja veren pesullaankin, niin ettei meidän tarvitse antaa mieltämme tai huoliemme vallata sydämiämme,viedä pelkoon ja epätoivoiseen ajatteluunkaan, vaan pyrkikäämme kuolettamaan rukouksella ja kiitoksella; lihamme tahtoa, eikä kuunnella kaikkia uutisiakaan, koska eihän sieltä nykyään edes tahdo tulla mitään muuta, kuin vain lisää huolen ja murheen sanoja, jotka vievät ajatuksemme, sekä puheemmekin vain siihen, mitä maailmassa tapahtuu, tulee tapahtumaan ja miten meidän ressukoiden sitten käy..

Meille on annettu ja luvattu apu, turva ja ilo siitä, kuinka Jeesus saapuu ajallaan noutamaan omiaan tuuliin ja pilviin, mukaansa Karitsan hääjuhla-aterialle. Ethän sinä ystäväni kallis vain halua jäädä niistä juhlista pois mistään hinnasta?! Me olemme vajavaisia, heikkoja ja ties vaikka ja mitä, mutta meillä on Pelastaja, Vapahtajamme Jeesus Kristus, joka kyllä pitää meistä omistaan hyvää huolta ja kaitsee meitä juuri oikealla tavalla, sekä johdattaa vihreille niityille lepäämään..Lepo Herrassa on väkevyytemme ja turvammekin!

Laitan lopuksi tuon ville veljemme sydämestään asti tuoman ihanan laulun: Ville Tampio - Taivas on uskoni määrä

Voimia ja Siunausta; Pysy lähellä Herraa Jeesustasi!!