Kätten päälle paneminen

[Agalliao]

Olen katsellut tämän videon nyt kertaalleen ja se herätti ajatuksia.
Itsellä tuo video herättää vähän kysymyksiä, ristiriitaisiakin tuntemuksia jossain määrin...

Tulee vähän tunne, ensimmäisellä kuulemalla ainakin, että olisi vain kaksi vaihtoehtoa, kaksi lähdettä. Pyhä Henki tai paha henki.
Mutta mielestäni asiassa on myös kolmas tekijä, meidän ihmisen oma lihallisuus ja mieli, sairaudet ja heikkoudet. Mielestäni ei pidä liikaa syyttää vastustajaakaan, sillä meille ihmisille on luotu myös oma vapaa tahto (siis voimme tehdä pahaa) ja heikkoja tai rikottuja olemme kaikki, tavalla tai toisella.

Paljon oli asioita jotka pistivät miettimään kättenpäälle panoa rukoillessa "Älä ole liian kerkeä panemaan käsiäsi kenenkään päälle, äläkä antaudu osalliseksi muiden synteihin. Pidä itsesi puhtaana. " 1Tim 5:22
Mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Tarkoittaako se samaa mitä Markku Veilo opettaa?

Uskon, että Herra varjelee ymmärtämätöntä, joka vilpittömästi haluaa elää Jeesuksen seuraajana. Ei pitäisi alkaa pelkäämään kaikkea, ainakaan liikaa. Ei rukoiltavaksi menoa eikä rukoilua toisten puolesta. Mutta toisaalta, ymmärrän hyvin, miksi Markku ei mene mielellään kenenkään käsien alle jos ei tiedä henkilöä paremmin eikä tunne hänen puhtauttaan.
Koska siellä missä Pyhä Henki vaikuttaa, aivan varmasti vastustajan henki yrittää tulla vaikuttamaan ja tuhoamaan.
Eihän piru omiaan kiusaa.

Kun Markku puhuu tuolla videolla, että on nähnyt miten jotkut käyvät kaikkien rukoiltavana ja heidän tilanteensa ja elämänsä menee vain koko ajan huonompaan suuntaan, niin mahtaako kyse kuitenkaan aina olla siitä että kyseinen ihminen ei yrittäisi tehdä parannusta synneistään?
Koska jokaista koetellaan, jokaisen uskoa ja uskonratkaisuja koetellaan. Olen henkilökohtaisesti saanut kokea, että mitä lähemmäs pääsen Jeesusta, sitä väkevämmin yrittää myös vihollinen vaikuttaa. Enkä suinkaan kiellä sitä, etteikö uskovassa voisi olla demonisia sidoksia ja joutua demonien vaikutukseen, onhan Raamatussa tästä monia esimerkkejä, Pietari nyt tulee mieleeni ehkä kaikkein tutuimmin. Tämä kaikki tapahtui kuitenkin Herran sallimana.

Itselläni on ainakin paljon opittavaa...

En seuraa ketään yksittäistä julistajaa vaan Jeesusta. Yritän poimia hyvän sieltä mistä se on mahdollista ja koetella kaikki.



https://www.youtube.com/watch?v=VDfInCgXECs

[rita4]

Olen katsellut tämän videon nyt kertaalleen ja se herätti ajatuksia.
Itsellä tuo video herättää vähän kysymyksiä, ristiriitaisiakin tuntemuksia jossain määrin...

Niin sisko kulta, aloin kuunteleen tuota videota ja kuuntelin sitä, niiin kuin minulla ei olisikaan eriäviä mielipiteitä veilosta. Otin paperiakin esille ja katsoin Raamatunkohdat omasta Raamatustani vielä uudestaankin, että; miksi ne ei vaan oikein nappaa, .. Ja kirjoitin perään; EI! En voinut olla samaa mieltä Markun kanssa. Lopulta kelasin aina pikkasen eteenpäin ja yhä vain tuli; EI!

Tulee vähän tunne, ensimmäisellä kuulemalla ainakin, että olisi vain kaksi vaihtoehtoa, kaksi lähdettä. Pyhä Henki tai paha henki.
Mutta mielestäni asiassa on myös kolmas tekijä, meidän ihmisen oma lihallisuus ja mieli, sairaudet ja heikkoudet. Mielestäni ei pidä liikaa syyttää vastustajaakaan, sillä meille ihmisille on luotu myös oma vapaa tahto (siis voimme tehdä pahaa) ja heikkoja tai rikottuja olemme kaikki, tavalla tai toisella.

Niin.. kovin on mustavalkoista ja näinhän se on, ettemme voi syyttää kaikesta saatanaakaan, vaan kyllä joskus on vain etsittävä syitä ihan siitä omasta lihasta ja halusta. Oman pompan alta. Ja rikkinäisyyskin on pystyttävä huomioimaan myöskin kaikessa..

Paljon oli asioita jotka pistivät miettimään kättenpäälle panoa rukoillessa "Älä ole liian kerkeä panemaan käsiäsi kenenkään päälle, äläkä antaudu osalliseksi muiden synteihin. Pidä itsesi puhtaana. " 1Tim 5:22
Mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Tarkoittaako se samaa mitä Markku Veilo opettaa?

Kun kuuntelin veilon puhetta, niin tuli pakostakin mieleen, että hän kehottaa laittamaan kädet toisen päälle ja tulemaan toisten rukoiltavaksi. Emmehän me toki aina voi vetäytyä, niin ettemme enää uskalla mennä kenenkään käsien alle, ei toki. Mutta sanoisin kuin ohjeeksi, että: "On hyvä tietää, tiedostaa, millaisesta uskovasta on kysymys, jos ja kun suostuu menemään käsiensä alle rukoiltavaksi."

Uskallan väittää, että monet menevät kovin hepposin perustein toisten rukoiltavaksi. Ja kun mennään sellaistenkin käsien alle, jotka aivan selvästi ovat harhassa uskossaan, niin .. jos haluaa itsekin saada ns väärän hengen, niin ei kun selkomaan ym voimanjakajien käsien alle näin nyt niinkun esimerkkinä vain sanoen. Selkomaahan ei ole ainoa eksynyt, väärän voiman jakaja, vaan kyllä niitä löytyy ihan kotomaastammekin, puhumattakaan noista ulkomailta tulevista puhujista..Kysyisin, että; Kuinkahan monet ovat jo saaneet väärän hengen kosketuksen, kun on oltu niin kamalan innostuneita menemään keiden käsien alle vain. Kyllä, kyllä sinä, joka et nyt usko minua, niin sinä voit saada väärän hengen jos altistut sellaisten käsien alle, joissa virtaa tuo; tulta, tai pam voima, tms..

Pitää osata ja uskaltaa kyseenalaistaa ja koetella varsinkin kaikki, aivan kaikki tänä päivänä. Suomessakin on hengellisyys mennyt alamäkeä kuin lehmän häntä ja poppamiestä ja naista nousee ja löytyy kyllä, joissa on vain kristillinen ulkokuori, ja puheet, mutta ... Sydän on mieltynyt vääryyteen ja valheeseen, ekunemiaankin, sekä kaikkeen siihen, mikä On Jumalan silmissä paha, tosi paha juttu!

Kun Markku puhuu tuolla videolla, että on nähnyt miten jotkut käyvät kaikkien rukoiltavana ja heidän tilanteensa ja elämänsä menee vain koko ajan huonompaan suuntaan, niin mahtaako kyse kuitenkaan aina olla siitä että kyseinen ihminen ei yrittäisi tehdä parannusta synneistään?
Koska jokaista koetellaan, jokaisen uskoa ja uskonratkaisuja koetellaan. Olen henkilökohtaisesti saanut kokea, että mitä lähemmäs pääsen Jeesusta, sitä väkevämmin yrittää myös vihollinen vaikuttaa. Enkä suinkaan kiellä sitä, etteikö uskovassa voisi olla demonisia sidoksia ja joutua demonien vaikutukseen, onhan Raamatussa tästä monia esimerkkejä, Pietari nyt tulee mieleeni ehkä kaikkein tutuimmin. Tämä kaikki tapahtui kuitenkin Herran sallimana.

Eihän me kuitenkaan voida yleistää ja sanoa, että jonkun elämä menee alamäkeä ja tulee vaan jatkuvasti lisää vaikeuksia, sairauksiakin, kun on mennyt jonkun käsien alle rukoiltavaksi; ei niin! Vaan todellakin; Herra sallii ja koettelee meitä monien vaikeuksien ja sairauksienkin kautta, että hän näkisi mikä oikeasti on sydäntemme asenne häntä sekä Sanaansakin kohtaan. Suostummeko kärsimään, suostummeko kuolemaan omalle tahdollemme (lihallemme ja maailmallekin?) Onko Jeesus nro 1, vaiko kakkonen, tai kolmonen vasta elämämme todellisessa tärkeysjärjestyksessä? Jos Jeesus ei ole nro 1, niin nyt on jo kiirus laittaa Jeesus Kristus ykköseksi elämässämme.

Sillä, huomatkaamme tämä, että; vaikka me kuinka eläisimmekin siellä verisen ristinsä juurella parannusta tehden, niin siltikin elämässämme saattaa olla yhä vaikeaa, koetuksia, sairautta, tms.. Ei Jeesus nimi ole mikään kuin tae, ettei enää olisi vaikeaa, tai kipua, vaivaa, ehei! Vaan meitä kasvatetaan kestämään koettelemukset, kestämään, kun sairaus ei paranekaan ja silti roikkumaan vain lujasti kiinni Herramme viitanliepeessä.. Hän antaa voiman jaksaa, kestää, voiman kestää kärsimykset, kivun, vastoinkäymiset, ihmissuhde ongelmat ja mitä ne sitten onkin itsekullakin. Hän antaa rauhansa sydämiimme, josta tiedämme, että; Hän On kanssamme Pyhän Henkensä kautta, vaikka miten myrskyäisikin elämässämme ja olisi murhetta, surua, vaikeaa, sairauttakin, ym..

Meitä kehotetaankin nostaamaan katseemme kohti kirkkautta, ja odottamaan sitä, kun Jeesus saapuu noutamaan omansa tuuliin ja pilviin, hääjuhlaansa. Oletko ystäväni valmiina, kun Jeesus saapuu ja pasuuna soi? Jos et, niin pyri jo laittamaan kaikki muu elämässäsi syrjään, kuin toisarvoiseksi ja paneutumaan vain yhä lähemmäksi Herraasi ja Mestariasi Jeesusta Kristusta, niin huomaat, miten kaikki muu ei enää ahdistakaan, ei pelota, ei paina mieltä, kun sydän kaipaa saada olla jatkuvasti vain yhä lähempänä ristin Herraa ja ristiä!

[Agalliao]

Mielestäni aina tulee "astianmakua", kun ihmiset saarnaavat. Niin on nyt varmasti tämänkin videon laita. Paljon on hyvääkin asiaa, mutta jossain määrin mennään tulkintoihin, joita en itse kyllä Raamatustani löydä enkä koe aivan oikeaksi.
EI ole kyse nyt mistään eksytyksen hengestä vaan tulkinnasta, näkökulmista lähinnä. Siitä astianmausta niin sanoakseni.
Minä en ole kokenut Raamatun tulkitsija, siksi oli pakko tämä aihe tänne laittaa teidän muidenkin puntaroitavaksi.

Kaikkihan pitää koetella, niinhän Veilo itsekin kehottaa. Ja niin tulee tehdäkin. Pitää koetella, onko lähteenä Pyhä Henki vai muu lähde. Itse olen pyytänyt Herralta että hän ottaa pois minusta kaikki ne lahjat, jotka eivät ole häneltä. En halua käyttää väärän hengen lahjoja vaan ainoastaan Pyhän Hengen lahjoja, jotka kirkastavat Kristusta ja tunnustavat Jeesuksen Kristukseksi, lihaksi tulleeksi Jumalan pojaksi.

Todella vähän koetellaan. Käsi pystyyn moniko koettelee omat lahjansa ja profetiansa jotka on saanut?
Olen jopa kuullut sanottavan, ettei saa koetella Pyhää Henkeä, kun se on Pyhän Hengen pilkkaa. No, mutta jos ei tiedä mistä lähteestä pulppuaa, onko kyse makeasta vedestä vai karvaasta, niin kyllähän silloin joskus väkisinkin Pyhä Henkikin koetuksen alle tulee. Mutta eihän kukaan uudestisyntynyt kristitty silti pilkkaa Pyhää Henkeä. Se on sitten eri asia.
Mutta tämä koettelu on osa kättenpäälle panoakin. Pitäisi koetella, kenen käsien alle kannattaa mennä. Tai kenen pään päälle kätensä laskee.

Toisaalta - jos uskova on mennyt vilpittömin aikein rukoiltavaksi jonkun ventovieraan käsien alle tai laittaa kätensä rukoiltavan päälle, hyvässä uskossa, en usko että uudestisyntyneeseen kristittyyn menee sisälle suoraan mikään riivaaja, sillä Pyhä Henki ei asu sellaisessa jossa asuu paha henki. Pyhä Henki suojelee ja varjelee. Mutta toki, jos ihminen ei olekaan sellaisessa tilassa, jossa Pyhä Henki voisi ihmisessä asua (elää jatkuvassa tiedostetussa synnissä koettamatta tehdä asiasta parannusta), silloin varmasti olosuhteet ovat otolliset väärän henkivallan pääsyyn.

Mitä tulee Pyhään Henkeen, niin joskus näkee sellaista suorituspaineista julistusta, jossa saarnaaja on varmasti Jumalan mies tai nainen, mutta hän menee tavallaan omien valtuuksiensa yli tai hänellä on suorituspaineita siitä kuinka monen on tultava uskoon, monenko on saatava kielet tai muita kokemuksia. No, ei voi toki syyttää, olihan ihmiset Jeesuksen aikanakin kovin epäuskoisia ja vaativat vahvoja todistuksia. Mitkään näkemät ihmeetkään eivät silti kuitenkaan vakuuttaneet kaikkia.
Uskon, että tässä tilanteessa (siis suorituspaineiden alla) saarnaajalla on vaara joutua eksytyksen alle. Eksytyksen henki on kovin voimakas ja huumaava.

Nokia Missio tästä eräs esimerkki vain. Paljon oli seuraajia ja paljon tapahtui varmasti hyvääkin, ainakin aluksi. Hengen hedelmät olivat hyviä. Sitten alkoi tulla mätiä omenoita ja sehän tiedetään että pienikin määrä hapatetta hapattaa koko taikinan. Kävin kaksi kertaa kokouksissa ja ensimmäisellä kerralla jo tuli sellainen ahdistava olo. Olin varma, että olin niin kurja ja syntinen, etten voi siksi hyvin. Toisella kerralla sama juttu. Molemmilla kerroilla lähdin hieman kesken pois. Eikä mennyt kauaakaan, kun paljastui karu totuus. Mutta ystäviäni ja tuttaviani oli paljon käynyt näissä kokouksissa. Siksi minusta tuntuikin niin voimakkaasti siltä, että vika on minussa, ei niissä monissa muissa ihmisissä. Mutta koska tuntemus oli itselläni niin voimakas, en voinut sitä ohittaakaan ja kysyin Herralta mitä hän haluaa minun tekevän. En mennyt enää kolmatta kertaa kokoukseen.
Tällä tahdon sanoa vain sen, että luottakaa siihen mitä Herra teille puhuu. Hän opastaa, Pyhän Henkensä kautta. Vaikka kuka julistaisi mitä ja sanoisi mitä, jos sisällenne ei synny siitä rauha, rukoilkaa Herraa paljastamaan totuus.

Jokainen, joka on julistanut oikean hengen vallassa saattaa hairahtua. Siksi ei voi sanoa nimeltä ketään, jolla olisi taatusti puhdas oppi. Sitä astianmakuahan tulee aina, joskus myös hyvin pahaa makua. Jokainen voi eksyä, se kaikkein suurinkin julistaja. Siksi jokaisen tulee kaikki koetella ja luoda oma henkilökohtainen suhde Kristukseen. Mennä hänen ristinsä luokse. Niin kuin sanotaan, Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Jumalan henki on läsnä siellä missä on uskovia. Se ei ole rajoittunut vain yhteen julistajaan, tai yhteen seurakuntaan. Mutta yhtä kaikki, silti täytyy aina koetella, oltiinpa kotikokouksessa pienessä piirissä tai isommassa kokouksessa.

[rita4]

Niin, astian makuahan löytyy meistä jokaisesta, jotka jaamme Jumalan Sanaa. Se vain on se ikävin puoli, koska me emme osaa, voi puhua täysin niin, ettei siinä aina ole pikkasen sitä omaakin ajatusta, .. Mutta se suotakoon jokaiselle, koska eihän Jumalakaan vaadi täydellisyyttä, vaan: kuuliaisuutta ja nöyrtymistä Sanansa edessä.

Niin, sekin on totta, että meistä jokainen uskova tulkitsee saman Raamatunpaikan aina hiukan eri tavoin ja monet ei sit tykkää, jos sanookin asian toisin, kuin mitä he sen aattelee, siis miten he uskoo sen asian, ajatuksen oikeesti olevan ja mikä on Isän tahto asiayhteydessä. On valitettava aja surullista jos meidän Herran omin apitää vääntää kättä, että: tarkoittaako tuo kohta tuota ja voidaanko se sanoa tarkoittavankin tuota.. Ei kannata riidellä, suuttua, loukkaantua, ..Annetaan jokaiselle kasvunpaikka, sillä itse olen alkanut kuin tajuta, että; ajattelueroja on ja saakin olla. Kyllä Isä sit opettaa kutakin tahtonsa mukaan asioissa, Raamatunpaikoissa, jos on vain halua oppia, ja halua jopa muuttamaan kantaansa, jos Herra sen niin ilmoittaa asianomaisen ja erimieltä olevan sydämelle; Isän tahdoksi.

Mutta veiloa en vain siltikään valitettavasti kykene kuuntelemaan.. En tiedä miksi, mutta vaimoaan kuuntelen mielelläni. Ehkä se sitten on se tapa miten hän puhuu ja opettaa, ja jota en voi allekirjoittaa..

Todella vähän koetellaan. Käsi pystyyn moniko koettelee omat lahjansa ja profetiansa jotka on saanut?
Olen jopa kuullut sanottavan, ettei saa koetella Pyhää Henkeä, kun se on Pyhän Hengen pilkkaa. No, mutta jos ei tiedä mistä lähteestä pulppuaa, onko kyse makeasta vedestä vai karvaasta, niin kyllähän silloin joskus väkisinkin Pyhä Henkikin koetuksen alle tulee. Mutta eihän kukaan uudestisyntynyt kristitty silti pilkkaa Pyhää Henkeä. Se on sitten eri asia.
Mutta tämä koettelu on osa kättenpäälle panoakin. Pitäisi koetella, kenen käsien alle kannattaa mennä. Tai kenen pään päälle kätensä laskee.

Minä olen kuullut samaa, ettei saa koetella, kun silloin nousee vastustamaan Jumalaa ja hänen tahtoaan, tai pilkkaa PH tai nousee Herran voideltua vastustamaan..Höpö höpö! Koetella pitää, ja tuntea jo jonkin verran Jumalan Sanaakin, jotta voi sit koetella. Sillä jos minä en tunne mitä Raamattu sanoo, niin muahan voi silloin huijata ihan miten tahtoo ja kaikki menee Jumalan Sanana, tahtona mulle läpi ja uskon sen totuudeksi silloin. Meitä kehotetaan tutkimaan Jumalan puhetta Raamatuistamme, jotta oppisimme erottamaan; oikean ja väärän, siis totuuden valheesta ja päinvastoin.. Raamattuun ei saa lisätä mitään omaa, eikä sieltä saa ottaa pois mitään, mistä ei ite vaan tykkää, EI!!

Heitän ajatuksen, mielikuvan sinulle rakas lukijani:

Olen mennyt kuuntelemaan Jumalan Sanaa ja halunnut olla uskovien yhteydessä samalla. Siellä puhuu vieraileva puhuja, josta olen kyllä kuullut, mutta en ole perehtynyt toimintaansa, ajatteluunsa, opetuksiinsa paremmin, mitä nyt muut ovat minulle häntä kehuneet "mukavana miehenä!" OK!

Hän puhuu ja minä tarkistan Raamatustani, joka on mukanani kokouksessa, mitä siellä sanotaan, ja puhuuko hän yli, vaiko alisanoja. Eli lisäileekö omiaan, vaiko jättääkö tärkeimmät kohdat pois ettei vain kukaan loukkaannu. Ja huomaan, ettei hän puhu, niiin kuin Raamatussa sanotaan, vaan muokkailee sitä paremmin ihmisille sopivammaksi ja mukavemmaksikin, sallivammaksi, tms..Ja lopussa esitetään kutsu tulla rukoiltavaksi. Monet kiirehtii heti penkeistään sinne viereensä penkille istumaan, tai alttarille asti. Tai rukousjonoon.. Ja puhuja laittaa kätensä ihmisten päälle ja joku on aina takana jos joku vaikka kaatua kupsahtaa..Minuakin tönitään menemään eteen rukoiltavaksi, kun olen niin sairas.. Mutta mua ei kiinnosta. Ja saan sen takia rumia katseita, kun olen niin ylpeä ja kovakin kenties heidän mielestään.

Sitten tulee seuraavalla kerralla toinen puhuja ja taas samat ihmiset kiirehtii käsiensä alle rukoiltavaksi ja taas ja taas ja taas.. Aina vaan samat ihmiset menee rukoiltaviksi. He hakevat siunauksia, ja apua sairauksiinsakin, mutta koskaan he eivät tyydy, eivät koskaan parane, eivätkä lopeta sitä, että ihan samaa mitä puhutaan ja opetetaan, kunhan lopussa vain pääsee käsien alle rukoiltavaksi? Tämä ihmetyttää minua. Puhuja saa julistaa ihan vapaasti, ettei vanhurskauttaminen olekaan syyttömäksi julistamista?! Korviani höristelin, et; täh?

Mitä he, nuo käsien alla juoksijat saivat itselleen? Ehkä Hetkisen kestävän kokemuksen, mutta ei minkäänlaista muutosta. Miksi näin? Koska he eivät itse tahdo muuttua, kuolla itselleen, lihalleen, eikä laittaa Jeesusta kaikkein tärkeimmäksi elämässään. Ja koska he tarvitsevat vain kokemuksia, välittämättä siitä, että missä voimassa julistajat toimivat. Heitä ei kiinnosta. Tai sitten he eivät edes usko kenenkään Raamattua näyttävän ja Jeesus nimeä mainitsevan voivan edes olla eksynyt, harhassa, väärän voiman johdatuksessa oleva.. Ja koska he eivät kuuntele, koettele, eivät pelkää Jumalan rangaistustakaan tottelemattomille, lepsuille, niin he eivät siksi välitä, usko varoittajiakaan, vaan juoksevat kuin .. Ja teoillaan he silloin myöskin osoittavat olevansa tottelemattomia, sekä välinpitämättömiä Jumalan Sanaakin kohtaan. Ja sellainen minusta on Jumalan vastustamista, sekä PH pilkkaamistakin, joka koittaa ohjata heitä totuuteen sekä Jumalan tahtoa noudattamaan.

Mitä tulee Pyhään Henkeen, niin joskus näkee sellaista suorituspaineista julistusta, jossa saarnaaja on varmasti Jumalan mies tai nainen, mutta hän menee tavallaan omien valtuuksiensa yli tai hänellä on suorituspaineita siitä kuinka monen on tultava uskoon, monenko on saatava kielet tai muita kokemuksia. No, ei voi toki syyttää, olihan ihmiset Jeesuksen aikanakin kovin epäuskoisia ja vaativat vahvoja todistuksia. Mitkään näkemät ihmeetkään eivät silti kuitenkaan vakuuttaneet kaikkia.
Uskon, että tässä tilanteessa (siis suorituspaineiden alla) saarnaajalla on vaara joutua eksytyksen alle. Eksytyksen henki on kovin voimakas ja huumaava.

Tuo on aivan totta! Jos koko ajan pitää yrittää jotain, parempaa, pyhempää, uskoontulevia saada, tms, niin se vie lopulta etsimään niitä keinoja, joilla itse menee harhaan, tai pelosta käsin, kun vaaditaan saarnamieheltä esim niin paljon ja siinä käy lopulta kalpaten vahvemmallekin uskovalle, joka elää jatkuvassa suoristuspaineessa, kun pitää osata, jaksaa, tehdä näkyvää tulosta tms.. Ja pelkäänpä, että näitä on täällä suomessakin todella paljon. Pitää uskaltaa hypätä pois oravanpyörästä ajoissa ja palata ensirakkauteensa Jeesusta kohtaan, ristin juurelle tekeen parannusta.

Nokia Missio tästä eräs esimerkki vain. Paljon oli seuraajia ja paljon tapahtui varmasti hyvääkin, ainakin aluksi. Hengen hedelmät olivat hyviä. Sitten alkoi tulla mätiä omenoita ja sehän tiedetään että pienikin määrä hapatetta hapattaa koko taikinan. Kävin kaksi kertaa kokouksissa ja ensimmäisellä kerralla jo tuli sellainen ahdistava olo. Olin varma, että olin niin kurja ja syntinen, etten voi siksi hyvin. Toisella kerralla sama juttu. Molemmilla kerroilla lähdin hieman kesken pois. Eikä mennyt kauaakaan, kun paljastui karu totuus. Mutta ystäviäni ja tuttaviani oli paljon käynyt näissä kokouksissa. Siksi minusta tuntuikin niin voimakkaasti siltä, että vika on minussa, ei niissä monissa muissa ihmisissä. Mutta koska tuntemus oli itselläni niin voimakas, en voinut sitä ohittaakaan ja kysyin Herralta mitä hän haluaa minun tekevän. En mennyt enää kolmatta kertaa kokoukseen.
Tällä tahdon sanoa vain sen, että luottakaa siihen mitä Herra teille puhuu. Hän opastaa, Pyhän Henkensä kautta. Vaikka kuka julistaisi mitä ja sanoisi mitä, jos sisällenne ei synny siitä rauha, rukoilkaa Herraa paljastamaan totuus.

Niin, hedelmistään puu tunnetaan, sanoo Raamattu! Ei pidä seurata muita, eikä aatella itse olevansa eksynyt, jos kokee, ettei lähde ole raitis ja jos Herra puhuu, "Älä mene enää sinne koska siellä on väärä henki, toiminta, opetus!"

Se on vaikea paikka monelle, joka haluaa totella Herraa sekä seurata häntä, kun itse kokee, ettei voi allekirjoittaa toimintaa, opetusta ja muut ovat ihan pää pilvessä ja vailla kyseenalaistamisen tarvetta, halua. Sielunvihollinen koittaa saada kokemaan huonoa omaatuntoa ja kehottaa meneen vaan sinne. Mutta väitän, et kun menee polvilleen rukoileen ja pyytää sydämestään asiaan viisautta, johdatusta, selvyyttä... Niin aivan varmasti Isä sitä jokaiselle anovalle antaa, kunhan haluaa vain totella Herraa Jeesusta, eikä saatanaa, joka syyttää ja valehtelee sydämelle niin ovelasti, kuin itse Herra muka puhuisikin sinne..

Laitan lopuksi siskomme todella totuudelliset sanat loppuun:

Jokainen, joka on julistanut oikean hengen vallassa saattaa hairahtua. Siksi ei voi sanoa nimeltä ketään, jolla olisi taatusti puhdas oppi. Sitä astianmakuahan tulee aina, joskus myös hyvin pahaa makua. Jokainen voi eksyä, se kaikkein suurinkin julistaja. Siksi jokaisen tulee kaikki koetella ja luoda oma henkilökohtainen suhde Kristukseen. Mennä hänen ristinsä luokse. Niin kuin sanotaan, Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Jumalan henki on läsnä siellä missä on uskovia. Se ei ole rajoittunut vain yhteen julistajaan, tai yhteen seurakuntaan. Mutta yhtä kaikki, silti täytyy aina koetella, oltiinpa kotikokouksessa pienessä piirissä tai isommassa kokouksessa.