David Wilkersonin kirjoituksia

[rita4]

TODELLINEN YHTEYS
by David Wilkerson | September 15, 2010

Monet uskovat puhuvat läheisyydestään ja vaelluksestaan Herran kanssa, hänen tuntemisestaan ja ystävyydestään hänen kanssaan, mutta kenelläkään ei voi olla totista yhteyttä Jumalaan, ellei hänellä ole sydämessään hänen rakkautensa, armonsa ja siunauksensa täydellistä ilmestystä.

Yhteys Jumalaan koostuu kahdesta asiasta:
1. Isän rakkauden vastaanottamisesta ja
2. hänen rakastamisestaan kiitokseksi

Voit viettää joka päivä tuntikausia rukouksessa kertoen Herralle, kuinka paljon rakastat häntä, mutta se ei vielä ole yhteyttä. Jos et ole vastaanottanut hänen rakkauttaan, sinulla ei ole ollut yhteyttä häneen. Et yksinkertaisesti voi olla läheisessä yhteydessä häneen, jollei sinulla ole varmuutta hänen rakkaudestaan sinuun.

Tiedän tullessani Herrani luokse, etten kohtaa kovaa, ankaraa ja vaativaa Isää. Hän ei odota minua vihaisin kasvoin, kärkkäänä antamaan selkäsaunaa. Hän ei odota minun epäonnistuvan voidakseen sanoa: "Jäitpäs kiinni!"

Ei, minä menen Isän tykö joka on ilmoittanut itsensä minulle puhtaana, ehdottomana rakkautena. Hän on ystävällinen ja lempeäsydäminen, täynnä armoa ja siunausta. Hän odottaa malttamattomana voidakseen nostaa harteiltani kaikki huolet ja taakat. Minä tiedän, että hän ei hylkää minua, kun rukoilen häntä.

Siksi astun hänen saleihinsa ylistäen ja kiittäen, koska olen kiitollinen siitä, kuka minun Jumalani on. Hän välittää kaikesta, mikä koskettaa minua! (ks. Psalmi 100)

Profeetta Sefanja sanoo jotain uskomatonta Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan. Hän kirjoittaa: "Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee" (Sef.3:17).

Tämä jae kertoo meille kaksi tärkeää asiaa siitä, kuinka Herra rakastaa meitä:

1. Jumala rakastaa kansaansa pysyvästi. Hepreankielellä sama lause kuuluu: "Hän on ääneti rakkautensa vuoksi." Jumala oikeastaan sanoo: "Olen löytänyt tosi rakkauteni ja olen täysin tyytyväinen! Ei minun tarvitse etsiä muualta, koska minulla ei ole valitettavaa. Minun toiveeni on täytetty tässä suhteessa, enkä ota takaisin rakkauttani. Se ei muutu!"

2. Jumala saa suurta kansastaan mielihyvää. Sefanja todistaa: "Hän iloitsee sinusta laulamalla." Hän sanoo: "Jumalan rakkaus sinua kohtaan on niin suurta, että se saa laulun syntymään hänen huulillaan!"

Sana iloita tarkoittaa "omistaa ilo ja mielihyvä." Se on sisäisen mielihyvän ulkoinen ilmaus ja se on myös rakkauden korkein ilmaus. Hepreankielinen sana tribudiare, jota Sefanja tässä käyttää tarkoittaa "hyppelehtiä onnen hurmasta".

Voitko kuvitella, että taivaallinen Isäsi on niin rakastunut sinuun, että hän hyppii ilosta pelkästään ajatellessaan sinua? Voitko luottaa hänen sanaansa, että hän rakasti sinua, ennen kuin maailmaa oli vielä luotukaan, ennen kuin ihmiskuntaa oli olemassa, ennen kuin olit edes syntynyt? Voitko hyväksyä sen, että hän rakasti sinua jopa sen jälkeen, kun alennuit Aatamin synnillisille tavoille ja sinusta tuli hänen vihollisensa?

[rita4]

Kasvat tietämättäsikin
David Wilkerson

Jotkut uskovat voivat kertoa hengellisestä kasvustaan. Voit nähdä selvästi heidän elämänsä muuttuneen. He todistavat, kuinka Pyhä Henki kukisti vihollisen heidän puolestaan, ja voimme iloita siitä heidän kanssaan.

Tällaiset uskovat ovat tosin poikkeus. Useimmat ovat täysin tietämättömiä elämässään tapahtuneesta hengellisestä kasvusta. He rukoilevat, lukevat Raamattua ja etsivät Herraa koko sydämestään. Heissä ei ole minkäänlaista estettä hengelliselle kasvulle, mutta he eivät voi havaita sitä itse.

Minä olen esimerkki tällaisesta uskovasta. Tiedän vaeltavani Kristuksen vanhurskaudessa, mutten koskaan todella tiedosta edistyväni. Itse asiassa, toisinaan sanoessani tai tehdessäni jotain, mikä ei ole Kristuksen mielen mukaista, pahoitan mieleni. Silloin mietin: "Olen ollut uskova jo vuosikaudet. Miksen ikinä opi?"

Tessalonikalaiset uskovat varmasti hämmästyivät kuullessaan Paavalin tyytyväisen arvion heistä (ks. 2 Tess. 1:3). He luultavasti ihmettelivät: "Meidän uskomme kasvamassa runsaasti? Paavali tietenkin laskee leikkiä." Paavali kuitenkin tiesi, että hengellinen kasvu on salaisuus, piilossa oleva asia. Raamattu vertaa sitä kukkien ja puiden näkymättömään kasvuun: "Minä olen oleva Israelille kuin kaste, se on kukoistava kuin lilja ja juurtuva syvälle kuin Libanon. Sen vesat leviävät, sen kauneus on oleva kuin öljypuun ja sen tuoksu kuin Libanonin." (Hoos. 14:6 -7)

Jumala sanoo meille: "Mene liljojen luokse ja koeta katsella niiden kasvua. Illan tullessa et ole vielä nähnyt minkäänlaista kasvua. Tiedä kuitenkin tämä: Minä kastelen sitä liljaa joka aamu kasteella, jonka lähetän. Kyllä se siitä kasvaa." Sama pätee useimpien hengelliseen kasvuun. Ihmissilmä ei sitä huomaa!

Joitakin uskovia eivät synnit näytä kiusaavan enää kääntymisen jälkeen. He todistavat: "Sinä hetkenä, kun tulin Jeesuksen luokse, Herra otti minulta kiusaukset. Siitä lähtien olen ollut vapaa." Tiedän monia entisiä huumeiden orjia, jotka ovat kokeneet saman.

Lukemattomien uskovien tarina on erilainen. Vuosien jälkeen kääntymyksestä vanha turmelus on saanut jälleen vallan heissä. He olivat inhonneet sitä eivätkä ikinä olisi tahtoneet palata siihen. Vaikka he kuinka kamppailevat, itsepintainen himo ei päästä irti. Ajan mittaan he lannistuvat. Heidän sielunsa huutaa: "Herra, kuinka kauan? Murtuuko tämä kahle koskaan?" Lopulta paholainen tulee heidän luokseen sanoen: "Et ikinä onnistu. Tiedät kyllä, ettet voi mitenkään kasvaa hengellisesti tuossa tilassa."

Älä pelkää ystäväni, minulla on sinulle hyviä uutisia. Sinä kasvat keskellä kamppailujasi! Itse asiassa saatat kasvaa pitkin harppauksin juuri kamppailujesi vuoksi. Lepää rauhassa. Jos sydämessäsi on Jumalan pelko, tulet esiin myrskyn kourista entistä vahvempana. Kun näet taistelet vihollista vastaan, harjoitat ja käytät Jumalan armoa ja voimaa. Vaikka välistä tunnet heikkoutta, Jumalan armo ja voima vahvistavat sinua. Näin olet ruvennut rukoilemaan hartaammin. sinut on myös riisuttu kaikesta ylpeydestä. Niinpä myrsky asettaa ympärillesi "hengellisen vartijan" elämäsi joka alueella!

[rita4]

LEPÄÄ ISÄN RAKKAUDESSA
by David Wilkerson | October 18, 2010

Onko joku ystävistäsi tai rakkaistasi joskus yhtäkkiä yllättäen kysynyt sinulta: "Oletko vihainen minulle? Olenko tehnyt jotain väärää?"

Saatat olla hiljaa, syvissä mietteissäsi, joten vastaat: "Ei, en ole vihainen. Et ole tehnyt mitään, mikä loukkaisi minua. Olen vain hiljaa juuri nyt."

He vain jatkavat: "Oliko se jotain mitä sanoin?"

Lopulta sinun pitää halata häntä osoittaaksesi sanomasi todeksi: "Kuuntele nyt, minä rakastan sinua. En ole vihainen, mutta jos jatkat tätä, niin saat minut kohta suuttumaan!"

Rakkaani, näin me kohtelemme taivaallista Isäämme! Päivän päättyessä me menemme salaiseen kammioomme ja sanomme: "Katsotaan nyt, miten murehdutin Jeesusta tänään? Mitä tein väärin ja mitä unohdin tehdä? Minulla on kaikki sotkussa, en ymmärrä, kuinka hän voisi rakastaa minua. Herra, anna anteeksi vielä tämän kerran. Jonain päivänä olen vielä niin kuuliainen, että sinun on helppo rakastaa minua." Jumala odottaa kaiken aikaa sitä hetkeä, jolloin hän voisi syleillä sinua! Hän haluaa näyttää sinulle, kuinka paljon hän rakastaa sinua. Hän haluaa, että olet aloillasi ja lepäät hänen rakkaudessaan!

Tuhlaajapojan tullessa kotiin, hänet toivotettiin tervetulleeksi isänsä taloon. Hän sai uuden viitan, söi isänsä pöydässä ja sai täyden anteeksiannon. Ainut asia, jonka tämä poika tiesi, oli se turva, joka hänellä oli isänsä rakkaudessa! Hän tiesi, että hänen isänsä olisi valmis kestämään häntä, työskentelemään hänen kanssaan ja rakastamaan häntä. Tällainen on taivaallinen isämme meitä kohtaan.

Ei haittaa, kuinka kauas ajaudumme Isästämme. Meille on paluuportti aina avoinna. Meidän tulee uskoa, mitä Jumalan sana sanoo: "Sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa" (Ef.1:6).

Hän odottaa syli avoinna valmiina syleilemään kaikkia, jotka ottavat vastaan kutsun ja paluun hänen rakkauteensa.

[rita4]

MIKSI SIELUNI ON MURHEELLINEN?

by David Wilkerson | December 15, 201

Yhä uudestaan psalminkirjoittaja kysyy: "Miksi minun sieluni on niin murheellinen? Tunnen itseni hyödyttömäksi ja hylätyksi. Olen niin levoton. Miksi Herra? Miksi tunnen itseni niin avuttomaksi omassa ahdistuksessani?" (ks. Ps.42:11 ja 43:5). Nämä kysymykset koskevat monia, jotka ovat rakastaneet ja palvelleet Jumalaa.

Otetaanpa esimerkiksi vanhurskas Elia. Näemme hänet istumassa puun varjossa, rukoillen Jumalaa lopettamaan hänet. Hän on niin murheellinen, että hän on lähellä periksi antamista omassa elämässään. Voimme nähdä myös oikeamielisen profeetta Jeremian rukoilevan ahdistuksissaan: "Herra, sinä olet pettänyt minut. Käskit minun profetoida kaikista näistä asioista, mutta mikään ei ole toteutunut. Koko elämäni olen etsinyt sinua. Näinkö palkitset minut? Nyt en enää mainitse nimeäsi."

Kumpikin näistä palvelijoista on hetkellisen epäuskon hyökkäyksen kohteena. Herra ymmärsi heidän hämmennyksensä ja epäuskonsa tilan. Aina hän osoitti tien siitä ulos jonkin ajan päästä. Keskellä ahdistusta Pyhä Henki käänsi valonsa heihin.Mieti Jeremian todistusta: "Sinun sanasi tulivat, ja minä soin ne, ja sinun sanasi oli minulle riemu ja minun sydämeni ilo" (Jer.15:16). "Herran sana tuli hänelle (Elialle)" (1 Kun.19:9). Jossain vaiheessa kumpikin näistä palvelijoista muisti Herran sanan, ja siitä tuli heidän elämänsä ilo ja riemu, auttaen heidät ylös kuopasta.

Totuus on se, että kaiken aikaa näiden ihmisten kärsiessä Herra oli läsnä ja odotti. Hän kuuli heidän itkunsa ja tuskansa. Jonkin ajan päästä hän sanoi heille: "Murheen ja epäuskon aika on ohi. Nyt tahdon teidän luottavan minuun. Hakeudutko takaisin Sanani äärelle? Turvaudutko siihen lupaukseen, jonka sinulle olen antanut? Jos niin teet, minun sanani vie sinut perille."

[rita4]

INHIMILLISTEN KEINOJEN LOPPUESSA
by David Wilkerson | December 28, 2011

Paavali kirjoitti: "Ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet herättää"(2 Kor.1:9).

Hän tarkoitti: "Herra toi minut kaiken inhimillisen avun ulottumattomiin, aivan kuoleman partaalle. Olin niin epätoivoisessa tilanteessa, että ainoastaan Jumala saattoi pelastaa minut ylösnousemusvoimallaan!"

Tämä on ihana tilanne, olla omien kykyjen lopussa! Olen aina sanonut, että pudotessasi pohjalle törmäätkin Jumalaan! Jos kuuntelet uskovien puheita suurten kärsimysten keskellä, kuulet: " Kyllä minä jotenkin selviän! Riipun kiinni, elän päivän kerrallaan!"

Lapsuudesta asti meitä on lusikalla ruokittu itseriittoisuuden sopalla: "Ole mies! Miehet eivät itke!" Kuinka monta kertaa olet yrittänyt päästä yli ongelmiesi? Kuinka usein kiusaukset ovat hukuttaneet sinut?

Älä käsitä minua väärin. Uskon, että Jumala haluaa meidän taistelevan hyvän uskon taistelun.

Tosin Herralla on oma tapansa antaa meille paineita määrämitalla. Mikään yrityksesi ei onnistu. Mikään lukemasi ei tunnu auttavan sinua. Toisten yritykset hoitaa sieluasi eivät tuota tulosta. Olet yhtäkkiä kriisissä, joka romuttaa luottamuksen itseesi. Sinulla ei ole toivoa, paitsi hyljätä kaiken inhimillisen toivon. Joudut luottamaan Jumalaan. Sitten huomaat, että se onkin ainoa tapa luottaa!

Paavali sanoo meille selvästi: "Edessäni oli kuolemantuomio. Minua oli koeteltu yli määrän. Menetin kaiken toivon. Se tapahtui, jotta en luottaisi enää itseeni! Minun täytyi kääntyä Jumalan puoleen uskoen, että vain hän voisi pelastaa minut kärsimyksistäni."

"Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää"(1 Kor.10:13).

Mitä tämä pääsy on? Se tulee, kun olet omien voimiesi lopussa ja vihdoin käännyt vilpittömästi Jumalan puoleen. Silloin sanot Paavalin tavoin: "En enää luota omiin voimiini!"

Pääsy on yksinkertaista, lapsenuskoa Jumalaan. Se kokonaista luottamusta siihen, että hän auttaa sinut kaiken läpi. Silloin lasket aseesi ja sanot: "Jumala, minä laitan kaiken toivoni sinuun!".

[rita4]

JEESUS TYYDYTTÄÄ KAIKEN
by David Wilkerson | January 4, 2012

Jeesuksen ei pidä ainoastaan voittaa sydäntäsi. Hänestä pitää tulla sydämesi tyydytys! On paljon uskovia, joille Jeesus ei ole koskaan riittänyt. He heiluvat ylös ja alas olosuhteittensa mukaan.

Tämän Sulhasen morsiamelle sellainen ei sovi. Ei, hänen morsiamensa täytyy koristautua kauneudella, joka saa hänen sulhasensa ihastumaan häneen: "..ja saakoon kuningas halun sinun kauneuteesi" (Ps.45:11). Mitä tämä kauneus on?

Olet varmaan laulanut pyhyyden kauneudesta: "Kumartakaa Herraa pyhässä kaunistuksessa" (Ps.29:2). Jumalan silmät näkevät tämän kauneuden. Sen näkeminen meissä viehättää myös Jeesusta.

Pyhä Henki sanoo Kristuksen morsiamelle: "Jos hylkäät kaiken, unohdat kaikki muut ja kaunistat itsesi vain häntä varten, hänellä on oleva halu sinun kauneuteesi!" Tässä ei työ, persoona tai suhde saa tulla teidän kahden väliin!

Kuulin hurskaan vaimoni sanovan: "Mitä hurskaammaksi mieheni tulee, sitä viehättävämpi hän minusta on". Tässä on kuva hurskaasta avioliitosta. Samoin, mitä enemmän antaudut Herralle, sitä viehättävämmäksi ja kauniimmaksi tulet hänen silmissään.

"Saakoon kuningas halun sinun kauneuteesi".. (Ps.45:11). Mikä uskomaton ajatus: Jeesus ei pysty olemaan kaukana sinusta! Heprean kielen ilmaisu tarkoittaa tässä syvää kaipuuta ja halua. Toisin sanoen, Jeesus tulee lähelle sinua aivan ylitsevuotavalla halulla sinua kohtaan!

Olen vihkinyt monia pareja elämäni aikana. Ei koskaan käynyt niin, ettei sulhanen hymyillyt ilosta, jota tunsi morsiantaan kohtaan ajatellessaan: "Hän on kokonaan minun." Rakas lukijani, siitä kauneudesta puhun nyt. Sulhasemme iloitsee ja sanoo morsiamelleen: "Olen hänen silmäteränsä. Hän viettäköön mieluummin aikaa minun seurassani kuin muiden kanssa. Se tekee hänet kauniiksi silmissäni!"

Kristuksen morsiamella on sisäistä kauneutta, joka kaunistaa hänet ulkonaisestikin. Hän on ".. ylen ihana ... sisäkammiossa"(Ps.45:13), koska hän on antautunut sulhaselleen. Tällä ei ole mielessään epäilyksen häivääkään. "Hän on kokonaan minun, minulle antautunut! Hän ylistää minua ja on kuuliainen minulle. Olen hänelle kaikki kaikessa, hänen huomionsa keskipiste. Hän antaa aikaa minulle, iloitsee minun läsnäolostani ja haluaa minua jatkuvasti." Miten kaunis sitoutuminen!

[rita4]

SALATTU SYNTI
by David Wilkerson | April 4, 2014

Kun Israelin kansa oli leiriytyneenä Siinain vuorella, heidät ympäröi yhtäkkiä paksu pimeys ja uskomaton leiskuva tuli. Näiden ihmeellisten luonnonvoimien keskeltä Jumala puhui: ”Nämä sanat Herra puhui koko teidän seurakunnallenne vuorelta, tulen ja synkkien pilvien keskeltä, suurella äänellä”(5 Moos.5:22).

Tämän tapahtuessa israelilaiset jäykistyivät pelosta. He olivat varmoja, että he kuolisivat, ennen kuin Herran ääni lakkaisi puhumasta. Lopulta ääni hiljeni, salamat lakkasivat sinkoilemasta, järistys loppui, ja ennen pitkää aurinko alkoi paistaa. Kun ihmiset katselivat ympärilleen, he näkivät kaikkien olevan elossa. He olivat siis todella kuulleet Jumalan äänen ja jääneet eloon!

Ilmeisesti tämän uskomattoman ilmestyksen päätyttyä Israelin vanhimmat ja sukujen päämiehet kokoontuivat. Varmaan luulit, että se olisi ollut ihmiskunnan historian suurin ylistyskokous. Siitä ei kuitenkaan muodostunut ylistyskokousta, ei sinne päinkään. Vaikea uskoa, mutta vanhimmat sanoivat Moosekselle: ”Me emme pysty ottamaan vastaan tällaista kokemusta. Emme halua kuulla enää Jumalan pelottavaa ääntä. Jos hän puhuu meille uudestaan tällä tavoin, kuolemme. Tästä lähin haluamme kuulla hänen sanansa ihmisen äänellä”.

Heidän reaktionsa on täysin hämmästyttävä. Miksi kukaan suhtautuisi tällä tavalla sellaiseen Jumalan tekemään ihmeeseen? Kerronpa miksi: Israelilaisten salaisten syntien takia, joita heillä oli sydämessään. He palvelivat salaa epäjumalia.

On aivan uskomatonta, että tämä kansa edelleen piti kiinni pienistä kultaisista jumalankuvistaan, joita he olivat tuoneet Egyptistä. Apostoli Stefanus sanoi näiden jumalankuvien olleen ”kuvia, jotka te olitte tehneet kumarrettaviksenne”(Ap.t.7:43). Israelilaiset olivat veistäneet ne egyptiläisten jättikokoisten kultaisten vasikoiden näköisiksi, joita siellä oli palvottu. He rukoilivat: ”Sinä veit meidät pois Egyptistä. Sinä olet meidän Jumalamme.” Nyt erämaassakaan he eivät olleet päästäneet irti tuosta kauheasta epäjumalanpalveluksesta.

Stefanus nimitti tätä kansaa ”erämaan seurakunnaksi”( jae 38). Hän ihmetteli, että senkin jälkeen, kun Herra oli puhunut heille kuuluvasti, heidän sydämensä olivat kääntyneinä Egyptiin. Hän sanoi heille: ”Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan … kääntyivät sydämessänsä jälleen Egyptiin (jae 39).

Voit nähdä, miksi Jumalan ääni pani nämä ihmiset vapisemaan. He myös luulivat, että he kuolisivat pyhän, voimallisen Jumalan, ei minkään elottoman, veistetyn jumalankuvan edessä. Jumalan Henki tarttui heidän sieluunsa, ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi.

[rita4]

VOIMA KUULUU
by Gary Wilkerson | December 21, 2011

"Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja"(Luuk. 9:1).

Jeesus antoi opetuslapsilleen voiman, ei heidän intonsa tähden, vaan koska he kuuluivat hänelle. Jos kuulut Kristukselle, ei ole mitään syytä, mikset saisi hänen voimaansa. Voima syntyy kuulumisesta hänelle. Kuuluminen antaa todellisen voiman.

Monet uskovat elävät voimatonta elämää. Heillä on helmasyntinsä, ja heidän todistuksensa on kurja. Heidän hengellinen elämänsä on heikkoa. Siitä puuttuu palavuus, rukouselämä ja rukousvastaukset.

Tuntuuko sinusta voimattomalta? Lyhyt Raamatun lauseemme on täynnä voimallisia sanoja:

"Kutsui" tarkoittaa, että meillä ei ole omaa näkyä, suuntaa, tahtoa tai voimanlähdettä.

"Opetuslapset" ovat niitä, jotka hylkäävät kaiken seurataksensa opettajansa elämää, opetusta ja ohjeita.

"Kokoon" merkitsee, ettei voimaa anneta erillisiin astioihin, vaan yhteisölle, Jumalan valtakunnan työhön.

"Antoi" näyttää, ettemme voi tehdä mitään, jollei Jeesus anna meille voimaa.

"Voiman" ei tarkoita omaa haluamme, työtä, johon pyrimme, vaan ainoastaan hän voi antaa sen meille. Tästä emme kasva yhtään eteenpäin uskovina. Kaikki Jeesuksen seuraajat joutuvat odottamaan, kunnes heille annetaan voima korkeudesta.

Puuttuuko sinulta voimaa? Voit saada sitä ainoastaan häneltä, jolle kuulut. Jeesuksella on valta antaa sitä niille, jotka ovat kokonaan hänen omiaan.

Älä pyri saamaan voimaa. Sinun pitää haluta kuulua, täysin, innokkaasti, nöyrästi, kunnianhimoisesti sille, jota sydämesi kaipaa. Sitten voima tulee sinulle tavalla, jota et pysty kuvittelemaankaan.

[rita4]

HÄN AVAA TAIVAAN IKKUNAT
by David Wilkerson | September 26, 2011

Uusi Testamentti on täynnä vakuuttavia lupauksia siitä, että Jumala mielellään ylivastaa oman kansansa rukouksiin.

Yksi tunnetuimmista lupauksista on Ef.3:20:ssä. Tunnemme sen kyllä, mutta vain harvat meistä elävät todeksi, mitä uskovat. "Mutta hänelle, joka voi tehdä enemmän, monin verroin enemmän kuin kaikki, mitä me anomme tai ymmärrämme, sen voiman mukaan, joka meissä vaikuttaa"

Jumala voi vastata rukouksiimme, mutta hän haluaa tehdä paljon enemmän kuin osaamme kuvitella. Hän tahtoo vastata meille, ei vain pikkupyyntöihimme, vaan oman rikkautensa ja valtansa mukaisesti.

Raamattu kertoo meille, että Jumala haluaa vastata meille runsaasti: "Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin" (Luuk. 6:38).

"Vaan, niin kuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat". Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin"( 1Kor.2:9- 10).

"Joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee, (2 Piet. 1:4)

"Etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme"(1 Tim.6:17).

Jumala tosiaan pyytää meitä anomaan suuria!

Mielellämme kutsumme Herraa "kuninkaaksemme", mutta harvoin rukoilemme asioita, jotka ovat kuninkaamme suuruuden arvoisia. Kuninkaan velvollisuus on suojella alamaisiaan. He taas kunnioittavat häntä pyytämällä häneltä paljon. He uskovat, että hänellä on antaa kaikki, mitä he tarvitsevat, ja vieläpä runsaasti. Rakkaat lukijani, ette voi nimittää Jumalaa kuninkaaksi ja sitten moittia häntä siitä, että hänen alamaisensa joutuvat elämään edelleen puutteessa.

Oletko hämmästyttänyt Jumalaa pikkupyynnöilläsi? "Koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti"(Mal.310).

[rita4]

HALUAAKO JUMALA TULLA AVUKSENI?
by David Wilkerson | September 2, 2011

Uskotko, että Jumala haluaa tulla nopeasti ratkaisemaan sinun ongelmasi?

Tässä kohden monet uskovat erehtyvät. He tietävät, että Jumalalla on kaikki, mitä he tarvitsevat. He tunnustavat, että hän huolehtii heistä, mutta eivät ole vakuuttuneita siitä, että hän haluaisi tulla nopeasti auttamaan heitä.

Kun Jumala ei vastaa heidän huutoihinsa aivan heti, he kuvittelevat omien esteidensä ja sisäisten lukkojensa olevan syynä siihen. He luulevat, ettei Herra halua tulla heidän avukseen monenmoisten syiden takia.

Karmelin vuorella Elia syytti pakanajumala Baalia lastensa hylkäämisestä: "He huusivat Baalin nimeä aamusta puolipäivään asti, sanoen: 'Baal, vastaa meille!' Mutta ei ääntä, ei vastausta!" (1 Kun.18:26).

"Puolipäivän aikana Elia pilkkasi heitä ja sanoi: "Huutakaa kovemmin; hän on tosin jumala, mutta hänellä voi olla jotakin toimittamista, tahi hän on poistunut johonkin, tahi on matkalla; kenties hän nukkuu, mutta kyllä hän herää". Niin he huusivat vielä kovemmin ja viileksivät itseään tapansa ... niin että heistä vuoti verta... Mutta ei ääntä, ei vastausta, ei vaarinottoa!" (1Kun.18:27- 29).

Kuule nämä sanat uudelleen: "Mutta ei ääntä, ei vastausta, ei vaarinottoa!"

Tämä lause osoittaa sen, miten me syytämme Jumalaa lastensa hylkäämisestä! Me rukoilemme, me huudamme Jumalaa ääneen avuksemme, mutta jatkamme matkaa uskoen, ettei hän kuullut! Me menemme pois Herran läsnäolosta, pois seurakunnasta, pois salaisesta kammiostamme luullen, ettei hän ole huomannut meitä!

Herra on aina valmis kuulemaan ja vastaamaan meidän avunhuutoihimme. Minä rakastan Daavidin sanontaa hänestä: "Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat.. Hätäni päivänä minä sinua avukseni huudan, sillä sinä vastaat minulle" (Ps.86:5, 7).

Daavid sanoi: Minun Jumalani on valmis ja haluaa vastata minulle sillä hetkellä, jona minä huudan häntä! En pysähdy miettimään ongelmaani. En murehdi sitä enkä yritä itse löytää ratkaisua. Minä menen Herrani luo ja huudan: "Auta!"

Sitä vain Jumala odottaa: sinun särkyneen sydämen huutoasi, ilmaistuna lapsenomaisessa uskossa!