David Wilkersonin kirjoituksia

[rita4]

PALVELIJANA
by David Wilkerson | May 7, 2013

Ylpeys on palvelemisen pahin vastustaja. Tänä päivänä jokainen tahtoo olla kaikkea muuta kuin palvelija. Lasten keskuudessa suosittu peli on ”Masters of Universe”, maailmankaikkeuden hallitsijat. Siitä on kuitenkin tulossa monien kristittyjen teologiaa. Luemme Raamatusta näin: ” Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta”(Gal.4:7). Tässä Paavali sanoo oikeastaan, että lapsi, joka on oppinut oikein, tietää, että hän kuninkaan lapsi kaikilla oikeuksilla, mutta hän rakastaa isäänsä niin paljon, että valitsee palvelijan osan. Paavali sanoi, että hän oli ”Jeesuksen Kristuksen palvelija”(Room.1:1) ja Jaakob nimitti itseään ”Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelijaksi”(Jaak.1:1).

Palvelijalla ei ole omaa tahtoa. Hänen isäntänsä sana on hänen tahtonsa. Risti kuvaa kaikkien omien suunnitelmieni, omien ajatusteni, halujeni, toiveideni ja unelmieni kuolemaa. Se merkitsee ennen kaikkea oman tahtoni ehdotonta kuolemaa. Tämä on todellista nöyryyttä. ”Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti”(Fil.2:8). Hän sanoi opetuslapsilleen: ”Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon”(Joh.4:34). Toisin sanoen: ”Kieltäydyn ottamasta asioita omiin käsiini. Odotan Isältäni johdatusta kaikkeen.”

Johannes kirjoitti: ”Sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa”(1 Joh. 4:17). Jokaisen tosi uskovan pitää pystyä sanomaan: ”Haluan todella tehdä hänen tahtonsa”. Tässä kohdin kuitenkin kadotamme sen. Panemme sydämemme johonkin, jota haluamme, mikä näyttää hyvältä, mikä kuulostaa loogiselta, mutta ei ole Jumalan tahto. Paastoamme, rukoilemme ja pidämme esirukouksia. Me itkemme kyynelvirtoja. Pidämme sen totena. Siteeraamme Raamattua. Saamme toiset olemaan kanssamme samaa mieltä. Pahin ansa uskoville on hyvä ajatus, joka ei ole Jumalasta. Hyvä menetelmä, joka ei ole hänestä, hyvin kehitelty suunnitelma, joka ei ole Jumalan. Voitko haluta jäädä eloon ristillä? Voitko mennä tiehesi ja jättää kuolematta sillä? Sinun pitää pystyä sanomaan rehellisesti: ”Ehkä paholainen ei olekaan se, joka estää minua, vaan sinä itse. Jos tämä ei ole sinun tahtosi, se voi tuhota minut. Annan sen ristille. Tee, Herra oman tahtosi mukaan!”

[rita4]

LAULUA VAIKEIDEN AIKOJEN KESKELLÄ
by David Wilkerson | May 8, 2013

”Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja ja orjuuttajamme iloa: ’Veisatkaa meille Siionin virsiä’. Kuinka me voisimme veisata Herran virsiä vieraalla maalla?”(Ps.137:3-4).

Jumalan kansa oli elämänsä vaikeimmassa paikassa. Kun heitä vietiin pois, heidän vangitsijansa vaativat heitä laulamaan. Heissä ei ollut enää mitään elämää, vain masennusta, epätoivoa, toivottomuutta.

Tänään uskovien joukot ovat samassa tilanteessa. Ehkä olet joutunut olosuhteittesi ansaan tai paholainen tulee luoksesi vanhojen kiusausten kanssa. Olet melkein antamassa periksi ajatellen: ”En pysty siihen. Kaikista rukouksistani ja huudoistani huolimatta vanha side vainoaa minua ikuisesti!”

Kun Israel joutui pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan, heidän vangitsijansa huusivat heille: ”Laulakaa meille! Soittakaa meille! Olemme kuulleet teistä kaiken. Myös sen, mitä Jumala teki teille. Ottakaa nyt tamburiininne, ottakaa esiin harppunne. Soittakaa meille laulu. Näyttäkää ilonne Jumalassanne!”

En usko, että tämä pyyntö esitettiin vain pilkkana. Uskon, että siinä oli mukana sääliä. Babylonian jumalat eivät antaneet heille mitään, vaan olivat tyhjiä ja kuivia. Heillä ei ollut toivoa. He olivat kuulleet Israelin laulavan Jumalalleen, joka oli vienyt heidät läpi mahdottomien olosuhteiden. He sanoivat: ”Näillä on Jumala, joka voi avata meren heidän kulkea läpi. Hänen tulensa tulee alas taivaasta, ja hän seisoo heidän vihollisiansa vastassa. Heidän Jumalassaan on oltava jotakin erityistä”.

Niin kuin koko maailma, hekin halusivat nähdä kansan, joka oli kärsinyt samoja ongelmia kuin he itse ja kohdannut samoja taisteluja kuin he. Kuitenkin nämä lauloivat ja huusivat ja pysyivät uskossaan pimeimpänä hetkenä! Babylonialaiset vaativat laulua, koska jokaisen ihmisen sydämessä on jotakin, mikä huutaa: ”Mikä maailmassa voi panna sinut laulamaan, vaikka olet menettänyt kaiken?” He halusivat todisteen! Jumalan lapsille on tärkeätä laulaa Siionin lauluja aikana minä hyvänsä: ”Jumala, luotan sinuun, tapahtui mitä tahansa.”

Maailma huutaa meille: ”Voitteko näyttää jonkin ihmeen! Ei meitä vakuuta Punaisen meren halkaiseminen. Eikä sokean silmien avautuminen tai ramman parantaminen. Meille riittää todisteeksi vain se, että voit nähdä elämäsi pimeimmän hetken, tilanteen, joka on toivoton kaiken inhimillisen mittapuun mukaan, ja kuitenkin hymyillä ilosta, laulaen ylistystä Jumalalle. Se on ihme, jonka haluamme nähdä”.

[rita4]

AUTA MINUN EPÄUSKOANI
by David Wilkerson | May 9, 2013

”Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa”(Jaak.1:6-7)

Maailma on täynnä uskovia, jotka eivät pitäydy Jumalan sanassa. He ajattelevat viattomaksi jutuksi istua Jumalan huoneen pöydässä ja murista sekä valittaa, ikään kuin Jumala ei kuulisi. Jumala kuulee meidän murinamme! Ne ovat syytöksiä häntä kohtaan siitä, että hän ei välitä, vihjailua, että hän on hyljännyt minut.

Jumala on varoittanut minua lausumasta nalkuttavia epäilyjä ja pelkoja, ei vaimolleni, ystäville, läheisille eikä työtovereille. Jumala käskee meidän viedä nuo epäilykset ristille ja sanoa: ”Jeesus, auta minun epäuskoani. Ota se pois”.

Israel vietti neljäkymmentä vuotta sekasortoa: epämiellyttävää, valitusta, täynnä katkeruutta ja kateutta. Mitä surkeata heillä olikaan, kun he toisaalta väittivät olevansa Jumalan lapsia, pyhiä. Se oli heidän todistuksensa, ei Jumalan.

Sinun pitää tulla paikkaan, jossa voit luottaa häneen. Jos opit sen nyt, seuraavan kriisin tullessa voit laulaa ja huutaa ylistyksiä Vapahtajallesi. Voitto on siinä, mutta tärkeämpää on, että olet antanut kuoliniskun kaikelle epäilylle, pelolle ja epäuskolle.

Mistä alkaisit? Katso ensin Jumalan sanan peiliin. Mieti sitten sanojasi ja tekojasi viimeisten kolmenkymmenen päivän aikana: Oletko murissut tai valittanut? Voit vastata: ”Kyllä, mutta en ole murissut Jumalalle!” Kyllä vain olet! Olet valittanut jostakin asiasta tai henkilöstä, mutta kaikki kohdistuu lopulta Jumalaan.

Mihin käännynkin Raamatun sivuilla, näen aina sanat: ”Luota minuun ja minä autan sinut perille. Anna vain kaikki tiesi minun haltuuni.” Mitä se vaatii? Yksinkertaisesti: Seiso paikallasi ja näe Herran pelastus. Sinä kysyt: “Jos ei tapahdukaan mitään?” Tuo vastaus osoittaa epäilyn ja pelon.

Rakas lukija, käänny tänään Jumalan puoleen ja sano: ”Herra, olen tehnyt kaiken voitavani tässä tilanteessa. En osaa ratkaista tätä ongelmaa missään tapauksessa. Minä aion luottaa sinuun ja odottaa sinun voittoasi.”

Anna Jumalan todistaa maailmalle, todistaa omasta uskollisuudestaan. Rakasta häntä kaikesta sydämestäsi juuri nyt. Anna hänelle kaikki ongelmasi, uskosi ja luottamuksesi.

[rita4]

HÄNEN ARMOLLISUUTENSA
by David Wilkerson | May 16, 2013

Meidän tulee julistaa Herran armollisuutta kaikelle maailmalle. Daavid sanoi: ”Minä en peitä sinun vanhurskauttasi omaan sydämeeni, vaan puhun sinun uskollisuudestasi ja avustasi; minä en salaa sinun armoasi ja totuuttasi suurelta seurakunnalta”(Ps.40:10).

Daavid ei pitänyt tätä ihanaa sanomaa vain omana tietonaan, hän tiesi että koko seurakunta tarvitsee sitä niin kuin koko tuskainen maailmakin. Daavid oli kiitollinen Jumalalle siitä valtavasta rakkaudesta, koska hän tunsi olevansa omien epäonnistumisiensa ympäröimänä:

”Minun rikkomukseni ovat ottaneet minut kiinni”(Ps.40:12). Sillä ei ole mitään merkitystä, kuinka paljon ihmiset ovat tehneet syntiä, Jumala rakastaa heitä silti. Siksi hän lähetti Poikansa. Siksi me myös saarnaamme maailmalle!

Voitko sanoa Daavidin kanssa: ”Minä en peitä sinun vanhurskauttasi omaan sydämeeni”?

Ehkä kaikkein eniten siteerattu ja laulettu jae Jumalan sanassa on tämä: ”Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua”(Ps.63:3). Saatat kysyä: ”Mitä tarkoitat, hänen armonsa muka parempi kuin elämä?” Elämä on lyhyt! Se kuihtuu kuin ruoho, joka kukoistaa hetken ja kuihtuu pian. Hänen armonsa sen sijaan pysyy iankaikkisesti. Miljardin vuoden päästä tästä Jeesus on yhtä hellä ja rakastava meitä kohtaan kuin juuri nyt. Toiset voivat ottaa sinulta hengen, mutta he eivät voi ottaa sinulta hänen armoaan.

Parhaiten voit ilmaista hänen armoaan iloisesti ylistäen. Pysähdy hetkeksi ajattelemaan: Jumala ei ole enää vihainen sinulle. Jos olet valmis hylkäämään syntisi, voit saada anteeksi ja kaikki uudistuu juuri tällä hetkellä.

Jumalan Sana sanoo, ettei mikään voi tulla meidän ja Herramme väliin: ei synti, ei syyllisyys, ei tuomitsevat ajatukset. Voit sanoa: ”Minun elämäni on siunaus Herralle, ja voin iloita ja ylistää häntä. Olen puhdas, vapaa, olen saanut anteeksi, minut on vanhurskautettu, pyhitetty ja vapahdettu.”

Jos oikein ymmärtäisit, kuinka hellä, kuinka kärsivällinen, kuinka huolehtivainen hän on sinua kohtaan, kuinka valmis antamaan anteeksi ja siunaamaan, et pystyisi hillitsemään itseäsi. Sinä huutaisit ja ylistäisit häntä äänesi käheäksi.

Rakas lukija, Jeesus tulee ja me olemme valmiit lähtemään. Sinulla on rakastava, hellä Isä, joka välittää sinusta. Hän on pannut talteen kaikki kyyneleesi, jotka olet vuodattanut. Hän on nähnyt kaikki sinun tarpeesi ja tiennyt kaikki ajatuksesi, ja hän rakastaa sinua.

[rita4]

LOPUTON MYÖTÄTUNTO
by David Wilkerson | May 17, 2013

Kaunis, 19-vuotias sairaanhoitaja pysäytti minut erään kokoussarjan esirukouspalvelussa. Hän sopersi kyynelehtien säälittävän tunnustuksen: ”Herra Wilkerson, olen lesbo. Koen itseni niin likaiseksi ja epäpuhtaaksi. Seurakunta, jossa olen käynyt, käski minua poistumaan. Pastori sanoi, ettei hän voi ottaa sitä riskiä, että viettelisin muita hänen seurakunnassaan. Minulla ei taida olla muuta tietä ulos tilanteesta kuin itsemurha. Elän kovan pelon ja tuomion alaisena. Pitääkö minun tappaa itseni löytääkseni rauhan?”

Hän perääntyi minusta koko ajan kuin tuntien itsensä liian epäpuhtaaksi minun lähelläni. Kysyin, rakastiko hän edelleen Jeesusta. ”Voi, kyllä”, hän vastasi. ”Jokaisen valveilla olon hetken sydämeni huutaa hänen puoleensa. Rakastan Kristusta kaikella voimallani, mutta silti olen sidottu tähän kauheaan tapaani.”

Oli ihanaa nähdä, miten hänen kasvonsa alkoivat loistaa, kun kerroin, kuinka paljon Jumala rakastaa häntä huolimatta hänen taistelustaan. Sanoin hänelle: ”Älä anna itseäsi syntisi valtaan. Jumala piirtää rajan juuri sinun kohdallesi. Mikä hyvänsä lisääntynyt yrityksesi hänen puoleensa luetaan vanhurskaudeksi. Rajan ylitys taaksepäin, poispäin hänen luotaan taas on synti. Jos me lähestymme häntä, hän lähestyy meitä. Pidä huolta hengellisestä lähestymisestäsi. Rakasta Jeesusta edelleen, vaikka et ole voittanut tapaasi kokonaan. Ota vastaan hänen päivittäinen anteeksiantamuksensa. Elä päivä kerrallaan! Ole varma siitä, että Jeesus rakastaa syntisiä. Siksi hän varmasti rakastaa myös sinua.”

Hän hymyili huojentuneena ja sanoi: ”Herra Wilkerson, te olette ensimmäinen pastori, joka on tarjonnut minulle toivon sädettä. Syvällä sydämessäni tiedän, että hän rakastaa minua yhä, ja tiedän, että hän voi päästää minut tästä siteestä. Kaikki muut ovat tuominneet minut. Kiitos teille toivon ja rakkauden sanomasta.”

Tämän hartauden lukija, elätkö sinä tuomion alla? Oletko tehnyt syntiä Herraa vastaan? Oletko murehduttanut Pyhän Hengen elämäsi aikana? Arveletko häviäväsi taistelun ylitse käyvää kiusausta vastaan?

Sinun pitää vain lukea Jumalan Sanaa ja löytää siitä armon, rakkauden ja loputtoman myötätunnon Jumala. Daavid sanoi: ”Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää? Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus, että sinua peljättäisiin”(Ps.130:3-4).

[rita4]

KANSAN JÄÄNNÖS
by David Wilkerson | June 7, 2013
[May 19, 1931 – April 27, 2011]

Jokaisessa sukupolvessa on jäännös, joka juoksee Jeesusta kohti innokkaana ja ylistävänä. Uskon, että samarialainen spitaalinen juoksi takaisin Jeesuksen luokse, koska häntä eivät sitoneet säännöt eivätkä kaavat (ks. Luuk. 7:22- 29). Hänen ei tarvinnut ”oppia pois” niistä kaikista. Muut yhdeksän oli näet kasvatettu puhdasoppisiksi. Heidän mielensä oli harjoitettu lapsuudesta asti kaavoihin ja seremonioihin. Heitä sitoivat sen lisäksi perinteet. Kun samarialainen näki koko uskonnollisen järjestelmän, hän huusi: ”Ei käy!”.

Hän todisti uskonnollisten johtajien ja kirkossakävijöiden valheellisuutta. Hän näki fariseusten ryöstävän leskiä ja ottavan heiltä heidän kotinsa. Hän näki pappien lahjovan ja ottavan vastaan lahjuksia. Hän näki temppelin täynnä rahanvaihtajia, jotka muuttivat Jumalan huoneen varkaiden luolaksi. Hän näki kirjanoppineet tekemässä sääntöjä toisille, vaikka eivät koskaan nostaisi sormeaan noudattaakseen niitä itse.

Hän näki valkeaksi kalkitut julkisivut, teeskennellyt kasvot ja kahden tien kulkijat ja sanoi itsekseen: ”Tässä sokea ohjaa toistaan, mutta siihen en halua ryhtyä. Minä haluan jotakin aitoa.”

Kun hän lähestyi kylää noiden yhdeksän muun kanssa, takaisin pappien, seurakunnan, yhteiskunnan ja hyvän elämän luo, hän pysähtyi ajattelemaan: ”Hetkinen! Muistan, millaista oli omistaa rahaa, arvonantoa, turvallisuutta. Olin surkea! Minun ns. ystäväni hylkäsivät minut, kun ensimmäiset merkit spitaalistani ilmaantuivat. Olin tyhjä, synnillisiin tapoihin sidottu, täynnä vihaa ja katkeruutta. Se oli elävää helvettiä. Miksi minun pitäisi mennä takaisin?”

Sitten jokin hänen sydämessään alkoi palaa: ”Katsokaa minua. Olen puhdas. Jeesus paransi minut. Seurakunta saa odottaa, perheeni ja urani samoin. Minä menen Jeesuksen luokse! Haluan oppia tuntemaan hänet, joka paransi minut!” Hän tuli samaan johtopäätökseen kuin kaikki jäännösihmiset tulevat: ”Ei ole mitään, mitä haluan. Se on turhuutta! Minä menen Jeesuksen luokse ja hänestä tulee minun todellisuuteni.”

[rita4]

EHDOTON PÄÄSY
by David Wilkerson | June 11, 2013

Joka neljäs vuosi amerikkalaiset asettavat presidentin virkaansa, jota he sanovat “kaikkein mahtavimmaksi maan päällä”. Hän johtaa maailman vahvinta armeijaa. Hänen valtansa ei ole kuitenkaan mitään sen voiman rinnalla, jonka Jeesus on antanut meille, sinulle ja minulle.

Meillä on ehdoton pääsy Luojan, elävän Jumalan läsnäoloon. ”Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkein pyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi …, niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa” (Hebr.10:19- 22).

Sana luja luottamus tässä jakeessa tarkoittaa ”toimia avoimesti luottaen tai turvaten julkisesti”. Rakas lukija, tuo ”julkisuus” on pelkästään paholaisen tähden. Se merkitsee, että me sanomme joka demonille helvetissä: ”Jeesuksen Kristuksen veren tähden minulla on oikeus vaeltaa Jumalan läsnäolossa ja puhua hänelle, niin kuin hänkin minulle.”

Uskotko, että Jumala todella tahtoo tulla ulos tapaamaan sinua? Käykäämme hänen luokseen sydän täynnä uskon varmuutta! Älkäämme tulko jonkun linnun tai vuohen tai härän veren kautta, vaan Herran Jeesuksen veren kautta.

”Ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkein pyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!” (Hebr.9:12 -14).

Ei mikään ilahduta Jumalan sydäntä enemmän kuin saada lapsensa tulemaan hänen luokseen uskon varmuudella, arkailematta. Hän haluaa meidän tulevan hänen luokseen sanoen: ”Minulla oikeus olla juuri tässä. Jos sydämeni syyttäisikin minua, Jumala on suurempi kuin sydämeni” (ks.1Joh.3:20).

[rita4]

Liian pieni ympyrä
David Wilkerson

Oletko huolissasi perheenjäsenestä tai ystävästä, joka näyttäisi olevan etääntymässä uskosta? Kun teet tällaisen arvion hänen elämästään, mitä käytät mittapuuna? Omaa käsitystäsi uskosta ja Kristuksesta? Oletko mielessäsi piirtänyt ympyrän, jonka sisälle todellisen Kristuksen seuraajan tulee sijoittua, etkä näe rakkaasi olevan tuon ympyrän sisällä?

Onko mahdollista, että käsityksesi Kristuksesta olisi rajoittunut? Onko Jeesuksesi niin pieni, niin tiukasti rajattu, ettet voi uskoa hänen Henkensä tekevän syvää, salattua työtä? Tuomitsetko läheisesi, kun hän ei yllä määrittelemällesi tasolle? Uskotko, että Jumala on niin suuri, että hän voi tehdä työtä läheisesi elämässä tavalla, jota ei voi silmin nähdä?

Noin 35 vuotta sitten surullisen kuuluisa nainen nimeltä Celeste Horvath käveli sisään jengityön Teen Challenge -keskukseen Brooklynissa. Hän oli New Yorkin pahamaineisin rouva. Hän johti prostituutiorinkiä, joka "palveli" kansakuntamme johtavia miehiä. Celeste oli kasvanut helluntaikodissa, ja aikoinaan hänen rukoileva isoäitinsä oli profetoinut hänelle: "Sinusta tulee evankelista." Celeste oli kuitenkin kääntynyt pois lapsuutensa uskosta ja kasvatuksesta, ja päätynyt prostituution piiriin.

Kun Celesten prostituutiorinki kasvoi, hän tuli riippuvaiseksi huumeista. Tuona aikana hänen sydämessään käytiin taistelua. Ilta toisensa jälkeen hän rukoili: "Herra, anna minun elää edes yksi päivä vielä." Lopulta hänet pidätettiin. Uutinen päätyi lehtien etusivuille. Jossain kohdin Celesten veli kirjoitti hänelle: "Olet häpäissyt perheesi, olet päätynyt katumuksen ulkopuolelle."

Mutta Jeesus ei koskaan hylännyt häntä. Eräänä yksinäisenä hetkenä Celeste rukoili - ja murtui Herran edessä. Hän muuttui hetkessä, hänestä tuli uusi luomus.

Ne, jotka olivat seuranneet Celesten elämää ulkopuolelta, pitivät häntä toivottomana tapauksena, täysin muuttumattomana ja kylmänä. Mutta heidän käsityksensä Kristuksesta oli rajallinen. He eivät nähneet, miten Pyhä Henki teki työtään Celesten elämässä kaikki vuodet. Kun ihmiset näkivät hänet tavallisena ja epäpuhtaana, Herra näki hänet evankelistana.

Celeste ilmaantui jengityön keskukseen juuri ennen kuin hänet tuomittiin, ja me otimme hänet vastaan. Hän joutui vankilaan, jossa hän toimi kutsumuksensa mukaisesti evankelistana. Hän johti monia Jeesuksen luo. Kun hänet vapautettiin, hänestä tuli katusaarnaaja ja lopulta hän perusti seurakunnan Long Islandille. Tuo seurakunta palaa evankeliumille yhä tänäänkin.

[rita4]

JUMALA TOIMII
by David Wilkerson | June 14, 2013

Avainsanoma tämän päivän uskoville on, että Jumala on ennalta ohjelmoinut tulevaisuuden. Hän tietää tarkoin Kristuksen paluun, suuren ahdistuksen, tuomiopäivän ja Harmagedonin taistelun hetken. Ne ovat kaikki hänen kalenterissaan.

Jumala, joka hallitsee kaikkea taivasta ja maata, sanoi: ”Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa… Kaikki kansakunnat ovat niin kuin ei mitään hänen edessään, ne ovat hänelle kuin olematon ja tyhjä”(Jes.40:15, 17).

Jumala tahtoo meidän jatkavan työtä Kristuksen paluuseen saakka. Se tarkoittaa yksinkertaisesti, että meidän tulee toimia, ikään kuin loppu ei tulisikaan, ja elää, kuin se tulisi huomenna.

Jumalalla on edelleen tiedossaan päämme hiuksien lukumäärä. Hän pitää edelleen kirjaa putoavista varpusista, kuulee pyyntömme ennen kuin lausummekaan niitä ja vastaa niihin etukäteen. Hän antaa edelleen runsaasti enemmän, kuin me voimme anoa tai ymmärtää. Niin, miksi pitäisi pelätä? (ks. Matt.(6:25 -34).

Valmistautuneet uskovat, herätkää! Kaikki on hallinnassa, ja Jumala toimii! Hän pelastaa, parantaa, kastaa ja pitää huoneensa järjestyksessä. Pelkääminen on jumalanpilkkaa. Meidän on käsketty rohkaista itsemme Herrassa ja alkaa laulaa ja iloita, kun näemme viimeisen hetken lähestyvän. Joku voi kysyä: ”Miten voisin riemuita, kun näen tämän vanhan synnin kiroaman maailman hajoavan?”

Minun vastaukseni on Raamatun sana: ”Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti… odottaen lapseksi ottamista, lunastusta” (Room.8:22- 23).

Synnyttävä nainen saattaa huutaa kipunsa tähden, kuitenkin hänen sydämensä iloitsee, koska lapsi syntyy. Jumalan valtakunta on tulossa. Saatanan valtakunta hajoaa. Niinpä uskova voi sanoa luottaen: ”Jumalalla on kaikki hallinnassa.!

[rita4]

HERRAN PÄIVÄ ON TULOSSA
by David Wilkerson | June 19, 2013

Kun Herran päivä tulee, ei kukaan seuraavista pääse sisään: ”Pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain "(Ilm.21:8). Tosiasiassa, kaikkien näiden ”osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa”(sama jae).

Mieti New Age -uskon aiheuttamaa kauhua! Miljoonat ihmiset ovat täysin varmoja siitä, että he ottavat osaa uuteen maailmanjärjestykseen. He uskovat, että heille pian koittaa rauha ja täysi tyydytys. Kaikki syyllisyys, pelko ja tuomio katoavat. Synti ei enää vainoa heitä. He voivat vapaasti nauttia homoseksuaalisuudesta ja haureudesta ilman rangaistuksen, sairauden tai sakon pelkoa. He vakuuttavat itselleen: ”Pois minusta kaikki uudesti syntymisen uskonto! Pois kaikki tuomio, joka aiheuttaa ihmisille pahaa oloa ja itseinhoa. Me saamme uuden maailman, jossa voimme tehdä, niin kuin tahdomme. Kukaan ei häiritse tai saata meitä pois tolaltamme.”

He joutuvat kohtaamaan surullisen heräämisen. Kun he löytävät itsensä jumalattomasta helvetistä, pilkkaava paholainen julistaa innokkaana: ”Tervetuloa New Ageenne, tervetuloa uuteen maailmanjärjestykseenne!”

Helvetistä tulee varmaan itkun, valituksen ja hampaiden kiristyksen paikka. Siellä vasta valhe paljastuu: ikuisessa tulipätsissä. Yhtäkkiä tuomitut huutavat: ”Minua on petetty! New Age, jonka uskoin tulevan, onkin iankaikkinen helvetti!” Petoksen kauhu vain jatkuu lisääntyen koko ajan iankaikkisuuden läpi.

Ihmisjoukot Amerikassa kääntyvät okkultismiin: Hollywood- johtajat, Wallstreetin nousijat, Broadwayn näyttelijät, hallituksen johtajat, kaikkien kansanryhmien edustajat. He ottavat riemuiten vastaan New Agen väärän evankeliumin: skientologian, kanavoinnin (channeling), saatanan palvonnan, voodoon, astrologian ja kaikenlaiset idän demoniset uskonnot. He ovat sokeita, petettyjä, valheeseen uskovia!

Apostoli Pietari kertoo totuuden tulevasta uudesta maailmasta ja siitä, minkälainen se on oleva. Hän sanoo, että nykyinen maailma häviää. Se on kulkemassa kohti tulista ytimensulamista, jonka Jumala itse vaikuttaa. Todella, Herra päästää irti varaamansa tulen, puhdistaa sekä taivaat että maan: ”Mutta Herran päivä on tuleva niin kuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat”(2 Piet.3:10).