Päivän Sanaa ja opetusta, rohkaisua ja lohdutustakin

[rita4]

27. JOULUKUUTA
Sinun pyhiinvaelluksesi
LUE 1. KORINTTOLAISKIRJE 9:26-27

Sillä minut jo uhrataan, ja minun lähtöni aika on jo tullut. Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt. 2.kirje Timoteukselle 4:6-7

Paavalin elämän viimeinen luku kirjoitettiin roomalaisessa vankityrmässä, ja hänen teloitushetkensä oli lähellä. Hän päätti kirjeensä Timoteukselle komeaan julistukseen; "Sillä minut jo uhrataan, ja minun lähtöni aika on jo tullut. Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt. " (4:6-7.)

Ikääntyvä evankeliumin puolustaja seisoi kasvotusten kuoleman kanssa ja katseli sitä aivan kuten hän oli katsellut elämää, rohkeasti ja pelottomasti. Hänen tunnusmerkkinsä, varmuus Herrassa, oli edelleen huipussaan. Paavali ymmärsi, miten tärkeää oli päättää juoksu kunniakkaasti. Hän oli verrannut uskoa kilpajuoksuun, jossa päämääränä on voitto (1.Kor. 9:26-27).

Onko sinulla mielessäsi kauaskantoinen tavoite? Aiotko päättää juoksusi antamalla horjumattoman todistuksen Kristuksesta? Voit käsitellä hetkellisiä koetuksiasi luottavaisin mielin. Olet varmasti toisinaan epätietoinen, mutta jatkat silti eteenpäin. Saatat saada mustelmia matkan varrella mutta toivut niistä ja kuljet seuraavan virstanmatkan.

Mitä haluaisit muiden ajattelevan ja sanovan, kun päätät vaelluksesi maan päällä? Mitä päätöksiä sinun täytyy tehdä tänään, jotta elämäsi päättyessä sinusta annetaan toivomasi todistus? Voit juosta hyvin ja päättää juoksun hyvin, kun Kristuksen tunteminen on se asia, mitä haluat elämältä eniten.

Isä Jumala, haluan päättää vaellukseni hyvään todistukseen. Vahvista minua seuraavaa virstanmatkaa varten. Auta minua jatkamaan kilparadalla ja päättämään juoksuni hyvin.

[rita4]

28. JOULUKUUTA
Jumalan antamat tavoitteet.
LUE FILIPPILÄISKIRJE 2:13-16

Ei ole ikiajoista kuultu, ei ole korviin tullut, ei ole silmä nähnyt muuta Jumalaa, paitsi sinut, joka senkaltaisia tekisi häntä odottavalle. Jesaja 64:3

Amy Carmichael kirjoitti:

Usein ymmärrämme edellä kirjoitetun jakeen siten, että Jumala ohjaa ja hallitsee ulkoisia asioita niin, että hämmennys muuttuu rauhaksi, ja se onkin totta. Mutta kun luemme jakeen yhdessä Filippiläiskirjeen toisen luvun kolmannentoista jakeen kanssa, löydämme vielä suuremman lohdun.

Me haluamme olla rehelliset. Tahdomme vilpittömästi sekoittaa suolaa (meidän sitoumuksemme) Kristukselle osoittamamme palvonnan suitsukkeeseen, mutta pelkäämme epäonnistumista. Sinun ei kuitenkaan tarvitse palvoa Herraa avuttomassa voimassasi. Jumala on se, joka koko ajan ruokkii ajatuksiasi ja antaa vallan tehdä päätöksiä ja voiman suorittaa ja toteuttaa hänen hyvää tahtoaan.

Amy Carmichael selitti, että vaikka sitoumus ja Kristuksen palveleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita, yhtä tärkeää on meidän halumme luottaa Jumalan hyvyyteen, niin että rohkaistumme käyttämään kaikki ne mahdollisuudet, jotka hän asettaa eteemme.

Monet menettävät Jumalan siunaukset yksinkertaisesti sen vuoksi, että he eivät luota siihen, että Jumala haluaa heille hyvää. Kun näet mahdollisuuden edessäsi, älä ole niin hätäinen, että olet heti torjumassa sitä. Kokeile sen pitävyys Sanan kanssa. Onko unelmasi tai tavoitteesi Raamatun mukainen? Onko se samansuuntainen Jumalan tahdon kanssa? Rukoile, että Jumala edelleen tekisi tiensä selväksi sinulle. Hänen antamansa alkusysäys ja sisäinen rauha ovat todisteita hänen hyvästä tahdostaan.

Taivaallinen Isä, auta minua asettamaan tavoitteita, jotka tuovat kunniaa sinulle. Anna minulle alkusysäys ja sisäinen vahvuus ja rauha todisteiksi siitä, että hyväksyt suunnitelmani.

[rita4]

29. JOULUKUUTA
Kasvokkain tulevaisuuden kanssa
LUE ROOMALAISKIRJE 5:1-2

Mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu. Roomalaiskirje 5:5

Suositussa puskuritarrassa lukee: No God, no peace. Know God know peace (Ei rauhaa, ei Jumalaa. Tunne Jumala, tunne rauha.suom. huom.). Viesti on lyhyt ja selkeä, ja lisäksi se on aivan totta.

Sielunhoitajat voisivat vahvistaa sen todeksi kun heidän vastaanotolleen tulvii haavoitettuja ihmisiä, joiden ongelmien perimmäinen syy on lähtöisin sisäisen rauhan puutteesta. Monet sielunhoitoa tarvitsevat ovat uskovia, joilla ei ole Jumalan armon tuomaa turvallisuutta ja rauhaa. Heiltä puuttuu selkeä käsitys siitä, miten Jumala suunnitteli ristin sovitustyön. He eivät ole ymmärtäneet, että saisivat iloita sen vaikutuksista elämässään.

Alla on muutamia itsetutkisteluun tarkoitettuja kysymyksiä, joiden avulla voit saada selville, mikä on sisäinen tilanteesi:

> Oletko levoton tai veltto hengellisten asioiden tai yleensä elämän suhteen, jopa silloin kun olosuhteet ovat hyvät?
> Roikkuuko syyllisyyden pilvi ylläsi aikaisempien väärien tekojesi takia?
> Hermostutko helposti ympärilläsi olevien ihmisten heikkouksiin?
> Kadehditko salaa niitä, jotka vaikuttavat onnellisilta ja tyytyväisiltä ja uskot heidän vain teeskentelevän?
> Toivoisitko olevasi joku muu?
> Pelkäätkö, että Jumala rankaisee sinua, jos sotket asiasi?

Jos vastasit johonkin kysymykseen myöntävästi, sinulta saattaa puuttua sisäinen rauha. Pyydä, että Herra näyttää sinulle alkuperäisen syyn, jonka vuoksi sinusta on tullut rauhaton. Hän auttaa sinua näkemään hellän rakkautensa ihmeet tänä päivänä, niin että koet hänen antamaansa rauhaa ja saat voimia tulevaisuuden kohtaamiseen.

Jumala, vapauta minut levottomuudesta, velttoudesta, syyllisyydestä ja vihamielisyydestä. Tee minusta kärsivällisempi toisten heikkouksia kohtaan. Anna minulle rauha ja voima kohdata tulevaisuus. Herra, auta minua näkemään anteeksiantosi todellisuus ja lepäämään sen varassa.

[rita4]

30. JOULUKUUTA
Etsitkö oikotietä
LUE MATTEUKSEN EVANKELIUMI 6:25-34

Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä. 1 Tessalonikalaiskirje 5:24

Kyltissä luki: Vaara! Pysy polulla. Neljätoista retkeilijää ei kuitenkaan kiinnittänyt varoitukseen huomiota vaan aloitti kiipeämisen. He järkeilivät, että mitä pikemmin he pääsisivät huipulle, sitä enemmän aikaa heille jäisi rinteen reunamia koristavien mielenkiintoisten riippukivimuodostelmien tutkimiseen.

Puolivälissä seinämää kolmanneksi viimeisen miehen jalka lipsahti ja lähetti irtokiviä alla kiipeävien kahden miehen päälle. Samalla hetkellä kaksi viimeistä kiipeilijää horjahtivat ja lähtivät kierimään alas jyrkkää rinnettä. Matkallaan alaspäin he yrittivät epätoivoisesti tarttua pieniin pensaisiin ja kasveihin toivoen niiden hidastavan syöksyä, mutta mikään ei auttanut.

Lopulta miehet pysähtyivät haavoilla ja mustelmilla, ja toinen heistä tajusi kätensä menneen murskaksi. Kaikki retkeilijät myönsivät, ettei heidän olisi kannattanut oikaista lyhyempää reittiä, sillä sen takia kaksi heidän parasta ystäväänsä olivat olleet vähällä menettää henkensä.

Hyvin harvat elämän oikopolut ovat vaivan arvoisia. Saatamme muutaman kerran selvitä niistä ruhjeitta, mutta jos päätämme valita tien, joka ei kuulu Jumalan suunnitelmaan, jäämme aina loppujen lopuksi häviäjän osaan.

Jos sinusta tuntuu, että Jumala viivyttelee jonkin sinulle antamansa lupauksen toteuttamisessa, mieti uudestaan, miten paljon hän sinua rakastaa ja miten omistautunut hän on sinun kasvullesi ja menestyksellesi. Älä hätäile. Mitä tahansa hän onkaan varannut sinua varten, sitä kannattaa odottaa. Iankaikkisuus kuuluu hänelle, ja voit luottaa siihen, ettei hän unohda lupauksia, jotka hän on sinulle antanut.

Herra, joskus näyttää menevän todella pitkä aika, ennen kuin lupauksesi täyttyvät. Auta etten hätäilisi. Sinun suunnitelmasi on odottamisen arvoinen. Tahdon kulkea sitä tietä, jonka olet suunnitellut minua varten.

[rita4]

31. JOULUKUUTA
Uskon matka
LUE HEBRERALAISKIRJE 11:8-10

Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut. Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa. Roomalaiskirje 8: 28-29

Et pääse vuorenhuipulle, ellet ensin kiipeä sen rinteillä. Et voi saapua määränpäähäsi kohtaamatta matkan haasteita. Sitä tarkoittaa uskon askeleen ottaminen. Älä tarraudu tuttuun ja turvalliseen elämääsi vaan luota Jumalaan, joka haluaa viedä sinut uusiin paikkoihin.

Alussa Abraham ei voinut sanoa aivan varmasti ymmärtävänsä Jumalan toimintatapoja ja tarkoitusta. Silti hän ymmärsi, että Jumalalla on hyvä suunnitelma, ja hän tiesi, että hänen täytyisi antaa itsensä alttiiksi.

Kirjassaan Faith: The Substance of Things Unseen (Usko; niiden asioiden olemus,jotka eivät näy, suom. huom.), Penelope Stokes kuvaa uskonriskien ottamisen suurta arvoa:

Se on pelottava käsite, uusi syntymä - - - että meidät singotaan pienten avuttomien vauvojen lailla tuntemattomaan, kenties jopa vihamieliseen maailmaan - - - että antaisimme itsemme kokonaan sydäntä ja sielua myöten Jumalalle, joka kutsuu meidät uuteen elämään, uusiin kokemuksiin, syviin hengellisiin vesiin.

Sekä ennen että jälkeen sen kokemuksen, kun antauduin Kristukselle syyskuun 15. päivänä vuonna 1970, voin nähdä Jumalan tekemässä työtä elämässäni, vetämässä minua hengellistä tietoisuutta kohti, johtamassa minua uskon matkalla - - - Ja koko tien pituudella näen uhrialttareita, aikoja, jolloin Jumala kutsui minut uuteen paikkaan, syvempään läheisyyteen, jatkuvaan kasvuun - - - Meidän täytyy ottaa se riski, että menemme eteenpäin kuten Jumala meitä johtaa, elämään Hengessä.

Herra, kiitos että olet minun oppaani. Iloitsen nähdessäni, miten olet ohjannut askeleeni kuluvan vuoden aikana. Otan tulevaisuuden vastaan uskossa ja luottavaisin mielin.