VASTAANOTOLLA

[rita4]

Viena Maria Hautaniemi

Usein yön hiljaisina hetkinä nousevat ahdistavat ajatukset, vaivat ja pelot mieleemme. Silloin on hyvä tietää ja muistaa, että meidän Herrallamme Jeesuksella ja taivaallisella Isällämme on aina erikoisvastaanotto. Jumalan sähköposti on aina käyttövalmiina. Saa avata sydämensä ja purkaa huolensa kiitoksen kanssa. On hyvä muistaa Raamatun ihania lupauksia avun saamiseksi.

Hän antaa myös palautetta. Sielumme silmillä sekä korvien kautta saamme ihania vastauksia, ja olomme helpottuu. Kiitos Herralle!

Maallisilla lääkäreillä on vain rajallinen vastaanottoaika. Vaikka maksamme vastaanottomaksun, tuskin ehdimme vastaanottoajan puitteissa valittaa kaikkia vaivojamme. Joskus voi käydä niinkin, että lääkäri tuijottaa ruutua ja tuskin kuuntelee sanojamme. Ompa joskus sanottu, että yhdellä käyntikerralla ei saisikaan puhua kuin yhdestä asiasta ja vaivasta, vaikka me vanhukset olemme yleensä monivaivaisia. Lääkärillä on usein kiire reseptiä kirjoittamaan. Saatamme myös saada sopimattomat lääkkeet. Joudumme palauttamaan ne apteekkiin saamatta korvausta.

Taivaallista vastaanottoa ei tarvitse tilata. Repäisemme vain itsemme irti joutavista maallisista asioista ja puhumme ylöspäin. Se on yksinkertaista.

Vihollinen kyllä häiritsee ja kuormittaa ajatuksiamme, niin että emme pääse linjalla helposti läpi. Syy on kuitenkin usein meissä. On hyvä puhua ääneen tai, jos on yöpuhelu käynnissä ja puoliso nukkuu vieressä, kuiskata, niin että pysymme hereillä.

Näin valtaamme asemapaikan, ja pian saamme vastapuhelun. "Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Herraa." "Minä, Herra, olen sinun parantajasi, minä pidän huolen sinun lapsistasi ja lastesi lapsista" sekä vielä seuraavistakin sukupolvista. Hartioille laskeutuu ylistyksen vaippa. Tähän puhelimeen ei tarvitse huutaa vastausta saamatta, eikä linjaa enää häiritä.

Kiitos Jumalalle, että saamme murtua ja särkyä Vapahtajamme lempeään huolenpitoon.

Olen niin nääntynyt - Lasse Heimonen

[rita4]

Usein yön hiljaisina hetkinä nousevat ahdistavat ajatukset, vaivat ja pelot mieleemme. Silloin on hyvä tietää ja muistaa, että meidän Herrallamme Jeesuksella ja taivaallisella Isällämme on aina erikoisvastaanotto. Jumalan sähköposti on aina käyttövalmiina. Saa avata sydämensä ja purkaa huolensa kiitoksen kanssa. On hyvä muistaa Raamatun ihania lupauksia avun saamiseksi.

Hän antaa myös palautetta. Sielumme silmillä sekä korvien kautta saamme ihania vastauksia, ja olomme helpottuu. Kiitos Herralle!

Maallisilla lääkäreillä on vain rajallinen vastaanottoaika. Vaikka maksamme vastaanottomaksun, tuskin ehdimme vastaanottoajan puitteissa valittaa kaikkia vaivojamme. Joskus voi käydä niinkin, että lääkäri tuijottaa ruutua ja tuskin kuuntelee sanojamme. Ompa joskus sanottu, että yhdellä käyntikerralla ei saisikaan puhua kuin yhdestä asiasta ja vaivasta, vaikka me vanhukset olemme yleensä monivaivaisia. Lääkärillä on usein kiire reseptiä kirjoittamaan. Saatamme myös saada sopimattomat lääkkeet. Joudumme palauttamaan ne apteekkiin saamatta korvausta.

Taivaallista vastaanottoa ei tarvitse tilata. Repäisemme vain itsemme irti joutavista maallisista asioista ja puhumme ylöspäin. Se on yksinkertaista.

Niinpä; kuinka usein juuri yöllä kaikki kaaos valtaa mielemme ja kivutkin moninkertaistuvat, vaikka voisi luulla kaiken olevan juuri toisinpäin, mutta ei! Ja jos mielesi täyttää ahdistus ja pelot, ym ja jäät vain koittaan olla sängyssä, niin et takuulla nuku koko yönä.. Koska se jotenkin moninkertaistuu kaikki kun on hiljaista ja ..

Minä olen koittanut opetella nousemaan ylös sängystä ja menemään tuonne keittiöön rukoilemaan. Nyt kun säryt ovat olleet jo pitkään niin "ruhtinaallisia" niin ei aina tahdo enää päästä edes polvilleenkaan, kun on niin vaikeaa siinä olla kipujeni takia; jaloissa, selässä, niskassa.. Mutta sisu ei anna periksi vaan joka kerta päätän vain mennä polvilleni, koska rakastan polvirukousta ja änkeen itseni tyynyjen päälle ja vähän väliä pitää vaihtaa asentoa jotta jotenkin edes pystyn siinä oleen..

Mutta Herra on ihmeellisesti aina auttanut ja olen pystynyt siinä olemaan ja jutteleen, enkä edes valita, vaan huomaan juttelevani kaikesta muusta Hänelle. Viime yönäkin oikein huomasin hämmästyväni itseäni, etten valita vaikka olin tosi kipee ja aluksi tuntui etten takuulla pysty meneen/ oleen polvillani, kun kipu oli niin hurjaa.. Mutta siinä vain huomasin olevani ja pysyväni, kun oli niin hyvä olla herran edessä ja purkaa sydäntäni, pyytää uutta voimaa, anteeksiantoaan, veren pesua sydämelleni, jne.. Noh, kaippa minun pitää tämäkin "kipujen koulu" käydä loppuun asti?! Olen Päättänyt kestää, jaksaa, kunhan vain saan olla Jeesukseni kanssa yhteydessä, lähellään, risdtinsä juurella ja tuntea ihan konkreettisesti; miten Hän on lähelläni ja auttaa, ymmärtää ja saan olla tällaisenani, raihnaisena omanaan sekä käytössään. Suuret luulot ainakin itsestä karisee, kun elämä koettelee.. Puhelinlinja taivaaseen on auki 24/7 Kunhan tahdomme olla kuulolla ja jutella Hänelle.

Kiittäen, koska on vieläkin sairaampia ihmisiä, kuin minä. Minä vielä pystyn käveleen, tekeen jopa edes jotakin käsilläni, näen, kuulen, pystyn puhumaan jne.. Ja nurina ja murina ei ainakaan helpota oloani, päinvastoin. Nousipa mieleeni tämä Raamatunpaikka:

Jes. 53:
2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.

Voih, kuinka usein olenkaan mennyt lääkäriin ja saanut vain ns lämmintä kättä ja hyvässä lykyssä jopa burana reseptin mukaani. Ei, ei saa puhua kuin yhdestä vaivasta, vaikka tilaa varsinaisenkin ajan, eikä mee päivystykseen. Ja naama on todellakin lääkärillä liian usein kiinni näytössä ja korvat ties missä? Hyvin, tosi harvoin saa apua lääkäreiltä. Mutta Herralta Jeesukselta saa AINA ja JOKA KERTA avun ja lohdutuksen, voiman kestää eteenpäinkin ja aina joskus Jumala on tehnyt minunkin kurjan kohdalla ihmeitään ja jopa parantanut minut, vaikka lääkäri olikin just tuumannut ettei tätä tautia, vaivaa voi parantaa, Mutta Isä on parantanut ja on sillai saanut kuin luottamusta lisää Isän Jumalan mahdollisuuksiin ja haluunsa auttaa luotuaan. Kiitos Isä rakkaudestasi ja avustasi, voimastasi, lohdutuksesta ym..Halleluja!

Sairaudet laittavat joko nöyräksi, tai sitten katkeraksi. Kumpaa sinä rakas sairas ystäväni olet? Menetkö Golgatalle, ja pyrit ojentautumaan Sanan mukaan, sekä katsomaan itsestäsi, kuin poispäin Kristukseen Jeesukseen ja nähdä ne hirveät kärsimykset, joita Hän joutui läpikäymään ja kärsimään meidän jokaisen ihmisen syntivelan takia, jotta me pääsisimme Hänen ristinverensä ja nimensä kautta, avulla myöskin kerran sinne taivaan kotiinkin asti, eikä jäätäis matkalle, tultas koviksi, anteeksiantamattomiksi, ehkä katkeriksi, kun ei parannutaakaan, vaikka kuinka on mahdollisesti oltu rukoiltavana ja öljylläkin ovat veljet voidelleet ja on ehkä luvattu Jumalan parantavan, mutta... Niin juuri, ei sittenkään olekaan tapahtunut parantumista, vaan onkin menty vain entistäkin huonompaan kuntoon?! Ja luottamus Jumalan rakkauteenkin on silloin kovilla. Siinä uskommekin koetellaan tulessa..

En voi puhua kuin omasta puolestani, tuntemuksistani ja minulla on ainakin vaivat, kivut vain lisääntyneet, pahentuneet ja kuitenkin jollain tapaa näen kuin kaiken takaa, läpi siinä kaikessa kuitenkin Jumalan rakastavan johdatuksen, vaikutuksen ja että; minua koetellaan tälläkin osa-alueella, että: Kestänkö, pysynkö ristin juurella, kiitänkö kivuista ja vaikeuksitanikin jne..

Vihollinen kyllä häiritsee ja kuormittaa ajatuksiamme, niin että emme pääse linjalla helposti läpi. Syy on kuitenkin usein meissä. On hyvä puhua ääneen tai, jos on yöpuhelu käynnissä ja puoliso nukkuu vieressä, kuiskata, niin että pysymme hereillä.

Näin valtaamme asemapaikan, ja pian saamme vastapuhelun. "Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Herraa." "Minä, Herra, olen sinun parantajasi, minä pidän huolen sinun lapsistasi ja lastesi lapsista" sekä vielä seuraavistakin sukupolvista. Hartioille laskeutuu ylistyksen vaippa. Tähän puhelimeen ei tarvitse huutaa vastausta saamatta, eikä linjaa enää häiritä.

Kiitos Jumalalle, että saamme murtua ja särkyä Vapahtajamme lempeään huolenpitoon.

2. Tess. 3:16 Mutta itse rauhan Herra antakoon teille rauhan, aina ja kaikella tavalla. Herra olkoon kaikkien teidän kanssanne.

2. Kor. 4:
10 Me kuljemme, aina kantaen Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, että Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme näkyviin.
11 Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin.
12 Niinpä siis kuolema tekee työtään meissä, mutta elämä teissä.
13 Mutta koska meillä on sama uskon Henki, niinkuin kirjoitettu on: "Minä uskon, sentähden minä puhun", niin mekin uskomme, ja sentähden me myös puhumme,
14 tietäen, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen kanssa ja asettava esiin yhdessä teidän kanssanne.
15 Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että aina enenevä armo yhä useampien kautta saisi aikaan yhä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi.
16 Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.
17 Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti,
18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.

[rita4]

Tahdon laittaa myöskin kiitosaiheen siitä tänne perään, kun todellakin olin jo kävelevä rautakanki, jolla vain särki niin järkkynä, varsinkin jalkojani, että sillä kivulla ei ollut mitään rajaa, tolkkua; oli se niin rajua ja kestämätöntä. Korkea kipukynnys?, no olipa tosiaankin, tai sitten kivut olivat niin kovia, että ne ylittivät jopa sen korkean kipukynnyksenikin?!

Noh, joka tapauksessa, en enää kestänyt sitä 24/7 särkyä, johon ei auttanut mikään. Menin aivan stoppiin..Ja yhtenä päivänä nousi kuin mieleeni ajatus, että: Jos se johtuukin siitä viime kuussa aloittamastani luontaistuote lääkkeestä, jolla luvattiin kipujen vähenevän, tai jopa ihan poistuvankin ja jäsenien notkistuvan? Olinhan syönyt vuosia erästä ruusunmarja luontaistutetta josta sain todellisen avun, kunnes se vedettiin pois markkinoilta, surukseni. Ja tämäkin oli ruusunmarja jauhetta..

Kaikkea kun tulee kokeiltua kipujen, nivelrikon, leikatun selän, fibromyalgian ym takia. Mutta kun se ajatus tuli mieleeni, niin.. Se olikin aika erikoinen tilanne koko sen päivän mieleni alueella... Sillä oli kuin joku olisi koko ajan kehottanut minua ottamaan sen annoksen, tai muuten kivut palaavat;HM? Näin minulle kuin sanottiin. Ja samalla toinen ääni sanoi; "Et ota enää sitä jauhetta!" Ja olin aika pyörityksessä, kun toinen ääni kehotti ottamaan ja hoputtikin, pakotti, pelotteli sen ottamista ja toinen ääni sydämelläni kielsi ottamasta sitä??!

Olin kahden vaiheila, mutta se lempeämpi ääni sai voiton ja en ottanut, vaikka kiusaus ottaa olikin tosi suuri koko sen päivän ajan.

Ja tiedätkös; Se kipu jaloissani alkoikin helpottaa ja liikkuvuuskin alkoi parantua!! Siis; Aivan uskomatonta!

Seuraavana päivänä se ei enää edes yrittänytkään saada minua ottaan sitä jauhetta, koska olin sen vienyt Jeesukselleni, ristin juurelle rukouksessa ja sain kuin varmuuden siinä samalla, miksi se ääni kehotti mua ottaan vaan sitä jauhetta.. Nooh; koska se halusi minun olevan niin sairaan kipee, ettei edes enää jaksanu ajatella, tehä mitään, eikä edes pystynyt, kun kipu oli niinkin rajua ja jatkuvaa. Kuka saa aikaan tällaista? Noh, sielunvihollinenhan se oli asialla ja sain siihen vastauksen ja varmuudenkin kun olin seuraavana yönä pitkään vielä uudestaankin asian tiimoilta rukouksessa. Ja se ääni, joka kertoi minun kipujeni tulleen sen jauheen takia ja etten enää saa ottaa sitä, niin hän oli tietenkin Herran Henki, auttajamme, neuvonantajamme; kiitos Herralle siitä!

Haluan kertoa tämän siksi, että: me tajuaisimme, miten jotkut valintamme, niin viattomilta ja jopa hyviltäkin kuin ne mielestämme saattavatkin tuntua, niin ne voivatkin johtaa meidät ojasta allikkoon. Mutta samalla tahdon kuin nostaa, koroittaa sitä, minkä alan edes jotenkin itsekin jo ymmärtää ja oppia, niin; rukouksen kanava on aina auki ja kun vuodatamme sydäntämme Hänelle, Auttajallemme Jeesukselle Kristukselle, niin Hän kyllä aina tahtoo meitä omiaan myöskin auttaa ja neuvoa Henkensä kautta, Puolustajan kautta! Kiitos siitä Herrallemme, ainiaan!

Tahdon laittaa tämän laulun meille tähän vielä Jeesuksen tärkeydestä ihmisen elämässä: Pertti Kallio Sinut Jeesus kohdata tarvitsen

[rita4]

VASTAANOTOLLA Tuosta otsikosta juontui mieleeni tämän päivän käyntini fysioterapiassa. Olen ollut todella kipeä oikeasta jalastani ja niskastani nyt yli 3 viikkoa. Ja kun se ulkolainen lääkäri ei muka löytänyt minusta mitään syytä käyntiini sen luona 10 pv, niin hän pyysi tilaan ajan fysioterapiaan. Noh, mä tilasin ja sain tälle aamulle, jota sitten odotin kuin kuuta nousevaa, kun olin niin sairaan kipee ja en enää kyennyt kunnolla käveleenkään, muusta nyt puhumattakaan, esim nukkumisesta.

Nooh, menin sinne ja sain jopa kyydinkin mut viemään sinne ja kaikki näytti sillai hyvältä, mutta kun pääsin sinne sisälle niin aloin epäillä jo jonkin nyt olevan pielessä, kun siellä on aina vain 1 asiakas kerralla ja sinne tuli vanhemman puoleinen mies odottamaan aikaansa. Noh, se hoitaja tuli ja pyysi miehen sisään huoneeseensa ja tuli kysymään, että; "onko sinulla aikaa?" Hän oli juuri se nainen jolle soitin ja joka antoi minulle ajan itselleen sille päivälle. Sanoin olevan klo 9 ja hän haki toisen fysioterapeutin paikalle ja tämä samoin kysyi, että; onko minulla aika? Ja taas sanoin olevan niin hän kutsui minut toiseen huoneesen ja katsoi koneelle, eikä siellä ollutkaan minulle aikaa varattuna. Se toinen oli mokannut asian ja siirtänyt sen yhdelle toiselle fysioterapeutille, jolla olen pari vuotta sitten jo käynytkin.. Ja tämä mies taas oli muuttanut suunnitelmiaan ja mennytkin tänään rantsilaan .. "Kiva!"

Noh, tämä toinen alkoi katsella minulle uutta aikaa, kun samalla selitin hänelle vaivojani ja hankaluutta olla, kävellä, nukkua, ym.. Niin mitä hän tekikään? Hän alkoikin tutkia minua ja painella kipukohdista ja hieroi, sekä tehtiin erilaisia voimistelu liikkeitäkin ja kas vain; huomasin tunnin kuluneen ja sain siihen hetkeen riittävän avun, kun hän löysi kipupisteitä pakarasta, reidestä, pohkeestani sekä jalkapohjasta. Ja olin aivan otettu, kun hän auliisti hoiti ja auttoi minua ja sain avun siihen akuuttiin vaivaani. Eihän se mihinkään toki poistunut, mutta hiukka edes helpotti ja tiedän nyt ettei se ole issiasta, vaan hermot on pakarassa varsinkin puristuksessa ja pahasti, jonka takia reiteni on kuin kiveä ja kipeä.

Olen niin äärettömän kiitollinen Isälle, joka taas kerran auttoi mua ja sain avun ja sen ihanan tyttösen, joka oli valmis auttamaan minua, jotta selviän ens maanantaihin asti kotona. Kiitos Isä, Kiitti Rakas Herrani ja Jumalani, Amen!