Parantumista etsimässä
Lähetetty: 09.11.2025 12:09Jari Iivanainen
Voiko ihminen parantua nykyaikana? Mitä asioita meidän kannattaa huomioida, kun etsimme Jumalalta parantumista?
Tässä kirjoituksessa on aiheena sairaudet ja terveys. Jokainen meistä voi sairastua, mutta mistä sairaudet johtuvat ja voidaanko niistä parantua? Kyse ei ole mitättömästä asiasta, koska miljoonat ihmiset, myös uskovat, ovat sairauksien kourissa ja kärsivät kivuista. Me tiedämme Raamatun perusteella, että vuosituhansia sitten tapahtunut syntiinlankeemus on sairauksien ja tautien perimmäinen syy, mutta mikä osuus on omilla valinnoillamme ja elämäntavoillamme terveyteemme? Sitä pohditaan tässä kirjoituksessa.
Lopuksi aiheena on jumalallinen parantuminen, mistä löydämme monia esimerkkejä Raamatun sivuilta. Joskus ainoa mahdollisuus parantumiselle, kun kaikki inhimilliset keinot ja yritykset on jo käyty lävitse, on Jumalan puuttuminen tilanteeseen. Jeesus, joka on ihmisen sielun pelastaja, voi olla myös fyysisen kehon parantaja, kun ihmiset kääntyvät hänen puoleensa ja turvautuvat häneen. Hän on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti (Hebr 13:8).
Oletko varmasti pelastunut? Kun monilla on haaveena parantuminen, joka tietenkin on hyvä asia, niin vielä tärkeämpää on sielun pelastuminen. Syy on yksinkertainen: ruumiin terveys koskee vain tätä elämää mutta sielun pelastuminen iankaikkisuutta. Kysy sen tähden itseltäsi, oletko todella pelastunut ja oletko toivottanut Jeesuksen elämäsi Vapahtajaksi ja Herraksi.
Valitettavasti seurakunnissa on monia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan olleet koko olemuksellaan Jumalan lain ja pyhyyden edessä. He eivät ole nähneet kadotettua tilaansa ja miten heidän elämänsä on ollut ja on ristiriidassa Jumalan pyhyyden kanssa. Kun tämä valmistusvaihe on jäänyt heiltä kokematta, on heistä saattanut tulla tyhmien neitsyiden kaltaisia henkilöitä, joilla on ulkonaiset kristillisyyden muodot, mutta joiden sydämen ulkopuolella Jeesus seisoo edelleen. Heillä on kuollut usko, joka usein vastustaa Jumalan tahtoa ja asettaa kyseenalaiseksi Hänen sanansa (”Onko Jumala todellakin sanonut?” 1 Moos 3:1).
Kuitenkin Jumala voi vanhurskauttaa ja pelastaa vain sellaisen ihmisen, joka näkee itsensä hukkuvana syntisenä ja joka on toivottomassa tilassa ilman Jeesusta. Pelastuminen tapahtuu siinä vaiheessa, kun ihminen huomaa kadotetun tilansa ja samanaikaisesti laittaa luottamuksensa Sanan lupauksiin siitä, miten Jeesus Kristus on jo kantanut hänen syntinsä ja vienyt ne pois (esim. Joh 1:29: Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!)
Sen tähden, jos epäilet pelastumistasi, mieti sitä, onko Jeesus vielä sydämesi oven ulkopuolella vai oletko toivottanut Hänet omaksi Vapahtajaksesi ja Herraksesi, laittaen luottamuksesi Häneen ja turvautuen Hänen ristintyöhönsä:
- (Ilm 3:20) Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.
Pelastusrukous. Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.
Jos ihminen toivottaa Jeesuksen elämänsä Herraksi ja Vapahtajaksi, tarkoittaa se myös sitä, että ihmisen tulee luovuttaa koko elämänsä Jumalalle ja Jeesukselle. Meidän pitäisi sitoutua Jeesuksen seuraamiseen huolimatta siitä, saammeko Jumalan siunauksia tämän elämän aikana vai emme - tämä koskee myös parantumista. Jos ihminen haluaa parantumista Jeesukselta, mutta ei muuten halua seurata Jeesusta, miksi Jumala olisi velvollinen parantamaan tällaisen ihmisen?
Sen tähden, oletko valmis hyväksymään sen, että asetat Jumalan ja Jeesuksen elämässäsi ensisijalle, vaikka et paranisikaan tämän elämän aikana? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, koska meidän on helppo etsiä Jumalalta vain siunauksia mutta unohtaa tärkein eli pelastuminen ja oikea suhde Jumalaan. Jokaisen ihmisen kannattaisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Jumalan ei tulisi olla meille pelkkä juoksupoika vaan Herra, jonka tahtoon haluamme alistua:
- (Matt 6:9) Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.
- (Matt 6:33) Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
- (Matt 16:24-26) Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
25 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.
26 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?
Perusopetusten tärkeys. Kun seurakunnissa julistetaan Jeesusta parantajana ja sairauksien kantajana, on se hyvä ja raamatullinen opetus. Samoin on hyvä rukoilla ihmisille parantumista fyysisistä sairauksista tai vapautumista kaikista vääristä siteistä.
Kuitenkin yksi avaintekijä parantumisessa on Raamatun perusopetusten painottaminen. Näitä ovat sellaiset asiat kuin parannuksen teko eli mielenmuutos syntiin nähden, anteeksiantaminen, Jumalan armon ymmärtäminen, syyllisyydestä vapautuminen, rakkaus lähimmäisiin, kiitollisuus ja oikea suhde itseen. Moni saattaa parantua pelkästään sitä kautta, että hän ottaa tosissaan nämä Raamatun tärkeät opetukset.
Niinpä mm. Peter Horrobin, jolla on laaja kokemus parantumis- ja vapauttamistyöstä, on kertonut yhdessä kirjoistaan (Parantuminen vapauttamalla / Healing Through Deliverance, osa 1, s. 25), miten hän tiiminsä kanssa on nähnyt ihmisten parantuvan fyysisesti monenlaisista vaivoista, kun sisäiset asiat, kuten anteeksiantamus muita kohtaan, ensin on ratkaistu. Ne liittyvät juuri edellä mainittuihin Raamatun opetuksiin.
Seuraava lainaus viittaa samaan asiaan. Siinä Peter Horrobin edelleen kertoo siitä, miten hän huomasi Raamatun perusopetusten tärkeyden ihmisten parantumisessa ja vapautumisessa:
Mitä siis löydämme, kun tarkastelemme evankeliumeihin kirjattuja Jeesuksen opetuksia? Näemme perusopetuksia Jumalan valtakunnasta: rakkaudesta, anteeksiantamuksesta, veljensä rakastamisesta. Luemme myös kertomuksia, jotka havainnollistavat kristilliseksi elämäksi kutsumamme elämän perustotuuksia. Saatat ajatella, että kaikesta tästä ei ole kovin paljon apua nuorelle opetuslapselle, jonka pitäisi ajaa riivaaja ulos. Mutta siinä sinä erehdyt. Tässä on paljon äärimmäisen tärkeää tietoa.
… Juurisyiden käsitteleminen on ehdottoman tärkeää. Opetuslasten oli opittava, että perimmäisiä ongelmia ei ratkaista niinkään jollain vapauttamistekniikalla vaan perusopetuksella. Juuri tämän Herra opetti minulle rukouksen ja näyn kautta jo kauan ennen Ellel-palvelujärjestön perustamista ja paljon ennen kuin minulla oli mitään merkittävää kokemusta parantumisesta tai vapauttamisesta.
… En aluksi kuvitellut, että parantumisen palvelutyössä olisi kyse perusopetusten kärsivällisestä läpi kahlaamisesta. Kyselin Herralta, olinko sittenkään kuullut oikein, mutta hän ei antanut minulle mitään muita avaimia. … Näin ihmisten saapuvan täynnä ongelmia ja erilaisista fyysisistä sairauksista kärsien. Opetin kaikki ne evankeliumin perusasiat, joita Jumala oli näyttänyt heidän kipeästi tarvitsevan, ja sitten sen jälkeen hän näytti minulle, mitä siitä seuraisi…. Aloin nähdä ihmisten parantuvan ja vapautuvan… Käsitin, että vaikka meidän täytyikin ottaa auktoriteetti pimeyden valtojen yli ajaaksemme ulos riivaajia, juuri Jeesuksen opettama totuus mahdollisti ihmisten vapautumisen. (1)
Parannuksen teko eli mielenmuutos syntiin nähden
- (Ps 51:12-14) Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.
13 Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.
14 Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.
- (Ps 139:23,24) Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.
Edellä todettiin, miten suhde Jumalaan ja Jeesukseen on tärkein yksittäinen asia, kun Jumalalta etsitään parantumista. Monien ongelmat ja sairaudet voivat johtua siitä, etteivät he anna Jeesuksen olla heidän elämänsä Herra. He haluavat parantumista, mutta eivät halua muuten olla tekemisissä Jeesuksen kanssa. Se on väärä lähtökohta, joka saattaa estää Jumalan parantavan toiminnan. Tai totta kai Jumala voi parantaa Jeesuksenkin torjuvan ihmisen, mutta se on aika harvinaista. Siksi parasta, myös iankaikkisuuden kannalta, on luovuttaa koko elämänsä Jumalalle ja Jeesukselle.
Tähän alueeseen, elämän luovuttamiseen Jumalalle ja Jeesukselle, kuuluu myös parannuksen teko, mielenmuutos syntiin nähden. Kun Jeesus aloitti toimintansa, oli hänen julistuksensa painopiste tässä asiassa, joten mekään emme saisi sitä unohtaa. Joskus pelkästään se, että ihminen ojentautuu elämässään Jumalan tahdon suuntaan, voi tuoda fyysisen parantumisen. Jokaisen kannattaisi pyytää Jumalaa osoittamaan, mikä hänen elintavoissaan on Jumalan tahtoa vastaan (rukous: ”Herra, vapauta minut sairaudestani, mutta osoita minulle, missä olen ajatellut ja toiminut sinun tahtosi vastaisesti”):
- (Matt 4:17) Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".
- (Ps 139:23,24) Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.
Ei parannuksen teko ja mielenmuutos ole mikään helppo asia. Joskus ihmisen on todella vaikea ottaa sitä askelta. Jos takana elämässä on epärehellisyyttä liikeasioissa, varkauksia, kavalluksia, vääriä seksuaalisuhteita, verotulojen salaamista tai muita vastaavia asioita, haluaisi ihminen viivyttää parannuksen tekoa ja asioiden selvittelyä viimeiseen asti. Jos seurauksena on, että ihminen joutuu huonoon valoon muiden silmissä, syntyy siitä usein kova taistelu ihmisen sisimmässä. Kuitenkin ihminen kokee vapauden sisimmässään, ehkä myös fyysisen terveyden, vasta sitten, kun hän ottaa askeleen oikeaan suuntaan. Ihmisen on tunnustettava syntinsä Jumalalle ja ehkä myös selviteltävä asioita ihmisten kanssa:
- (Ps 32:1-7) Daavidin mietevirsi. Autuas se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty!
2 Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa ja jonka hengessä ei ole vilppiä!
3 Kun minä siitä vaikenin, riutuivat minun luuni jokapäiväisestä valituksestani.
4 Sillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana minun päälläni; minun nesteeni kuivui niinkuin kesän helteessä. Sela.
5 Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.
6 Sentähden rukoilkoot sinua kaikki hurskaat aikana, jona sinut löytää voidaan. Vaikka suuret vedet tulvisivat, eivät ne heihin ulotu.
7 Sinä olet minun suojani, sinä varjelet minut hädästä, sinä ympäröitset minut pelastuksen riemulla. Sela.
- (San 28:13) Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.
- (1 Joh 1:9) Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
Anteeksiantaminen. Kuten todettiin, on mielenmuutos syntiin nähden yksi avaintekijä parantumisessa. Uskovillakin voi olla vääriä asenteita, joita he eivät ole huomanneet tai tuoneet Jumalan eteen, tunnustaen niitä synteinä. Meidän on helppo keskittyä vain fyysisiin oireisiin ja odottaa muiden rukoilevan puolestamme parantumista, mutta Jumala haluaa ensin aloittaa sisimmästämme. Usein parantuminen saattaa seurata pelkästään siitä, että ihminen tunnustaa Jumalalle väärät asenteensa ja haluaa luopua niistä.
Kaikkein yleisin synti, johon saatetaan syyllistyä, on anteeksiantamattomuus. Ihmisille on saattanut tapahtua todella vakavia asioita kuten seksuaalista hyväksikäyttöä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, jotakuta rakasta ihmistä, kuten omaa lasta on vahingoitettu, puoliso on tehnyt aviorikoksen, vanhemmat ovat torjuneet lapsen tai on tapahtunut muuta, joka on saanut ihmisen katkeraksi. Toisaalta aina ei ole kyse kovin suurista asioista, mutta ihmisellä saattaa silti olla tuomitseva, paheksuva ja syyttävä asenne jotain lähellä olevaa ihmistä kohtaan (usein omia vanhempia kohtaan tai vanhemmat voivat toimia samoin lapsiaan kohtaan). Ihminen miettii alituiseen lähimmäisensä vikoja, eikä kykene tai halua tehdä parannusta syyttävästä asenteestaan. Tämä voi olla esteenä myös parantumiselle. Esim. Nicky Cruz on kertonut, että on hyödytöntä rukoilla ihmisten parantumista, jos he eivät ensin ole antaneet anteeksi:
Meninpä minne tahansa, ihmiset pyytävät minua jatkuvasti rukoilemaan, että he parantuisivat, selviytyisivät taloudellisesta kriisistä tai vapautuisivat paholaisen jatkuvista hyökkäyksistä. Sen sijaan että rukoilisin heti, kysyn nykyään, ovatko he antaneet anteeksi.
On hämmästyttävää, miten rumia asioita nousee pintaan, kun testaan heitä hiukan.
On hyödytöntä rukoilla heidän puolestaan, jos taustalla on anteeksiantamaton mieli. Anteeksiantamattomuus päästää paholaisen sisälle elämäämme ja uhkaa kaikkea, mitä rakastamme - perhesuhteita, uraa, työtä, ruumiillista ja henkistä terveyttä. (2)
Smith Wigglesworth, joka oli tunnettu siitä, että tuhannet parantuivat hänen kokouksissaan, on ottanut esille saman asian. Jos olemme arvostelevia ja anteeksiantamattomia, ei Jumala voi siunata meitä:
Käsitän aivan hyvin, että Jumala ei voi meitä siunata, niin kauan kuin meillä on kivisydän ja niin kauan kuin me olemme arvostelevia ja anteeksiantamattomia. Tämä on nimittäin suurimpana uskon esteenä kuin mikään muu… Olen varma siitä, että monet saisivat kokea parantumisen, elleivät he suosisi sydämessään asioita, jotka ovat kuin ruostetta. Poista nämä asiat tunnoltasi! Anna anteeksi ja Herra antaa sinulle anteeksi… Anna kaiken tulla valoon! Jumala on lakaiseva sen pois, kunhan vain sallit Hänen tehdä sen. Anna Jeesuksen kalliin veren puhdistaa sinut kaikesta synnistä. Jos sinä vain uskot, on Jumala kohtaava sinua ja tuova elämääsi rakkautensa auringonpaisteen. (3)
Toisaalta Peter Horrobin on todennut, miten anteeksiantamus on usein ratkaisevin tekijä siinä, että ihminen vapautuu vääristä voimista tai parantuu. Anteeksianto ei muuta menneisyyttä, mutta se voi vaikuttaa myönteisesti ihmisen omaan tulevaisuuteen:
Kun henkilö on sydämestään lausunut antavansa anteeksi, häntä hallitsevan demonin valta murtuu. Se ei enää pysty kontrolloimaan häntä synnin avulla, ja vapautuminen voi tapahtua. Olemme nähneet anteeksiantamuksen periaatteen soveltamisen johtavan useampiin parantumisiin ja vapautumisiin kuin minkään muun hengellisen periaatteen. (4)
Koko kirjoitus täältä
Voiko ihminen parantua nykyaikana? Mitä asioita meidän kannattaa huomioida, kun etsimme Jumalalta parantumista?
Tässä kirjoituksessa on aiheena sairaudet ja terveys. Jokainen meistä voi sairastua, mutta mistä sairaudet johtuvat ja voidaanko niistä parantua? Kyse ei ole mitättömästä asiasta, koska miljoonat ihmiset, myös uskovat, ovat sairauksien kourissa ja kärsivät kivuista. Me tiedämme Raamatun perusteella, että vuosituhansia sitten tapahtunut syntiinlankeemus on sairauksien ja tautien perimmäinen syy, mutta mikä osuus on omilla valinnoillamme ja elämäntavoillamme terveyteemme? Sitä pohditaan tässä kirjoituksessa.
Lopuksi aiheena on jumalallinen parantuminen, mistä löydämme monia esimerkkejä Raamatun sivuilta. Joskus ainoa mahdollisuus parantumiselle, kun kaikki inhimilliset keinot ja yritykset on jo käyty lävitse, on Jumalan puuttuminen tilanteeseen. Jeesus, joka on ihmisen sielun pelastaja, voi olla myös fyysisen kehon parantaja, kun ihmiset kääntyvät hänen puoleensa ja turvautuvat häneen. Hän on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti (Hebr 13:8).
Oletko varmasti pelastunut? Kun monilla on haaveena parantuminen, joka tietenkin on hyvä asia, niin vielä tärkeämpää on sielun pelastuminen. Syy on yksinkertainen: ruumiin terveys koskee vain tätä elämää mutta sielun pelastuminen iankaikkisuutta. Kysy sen tähden itseltäsi, oletko todella pelastunut ja oletko toivottanut Jeesuksen elämäsi Vapahtajaksi ja Herraksi.
Valitettavasti seurakunnissa on monia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan olleet koko olemuksellaan Jumalan lain ja pyhyyden edessä. He eivät ole nähneet kadotettua tilaansa ja miten heidän elämänsä on ollut ja on ristiriidassa Jumalan pyhyyden kanssa. Kun tämä valmistusvaihe on jäänyt heiltä kokematta, on heistä saattanut tulla tyhmien neitsyiden kaltaisia henkilöitä, joilla on ulkonaiset kristillisyyden muodot, mutta joiden sydämen ulkopuolella Jeesus seisoo edelleen. Heillä on kuollut usko, joka usein vastustaa Jumalan tahtoa ja asettaa kyseenalaiseksi Hänen sanansa (”Onko Jumala todellakin sanonut?” 1 Moos 3:1).
Kuitenkin Jumala voi vanhurskauttaa ja pelastaa vain sellaisen ihmisen, joka näkee itsensä hukkuvana syntisenä ja joka on toivottomassa tilassa ilman Jeesusta. Pelastuminen tapahtuu siinä vaiheessa, kun ihminen huomaa kadotetun tilansa ja samanaikaisesti laittaa luottamuksensa Sanan lupauksiin siitä, miten Jeesus Kristus on jo kantanut hänen syntinsä ja vienyt ne pois (esim. Joh 1:29: Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!)
Sen tähden, jos epäilet pelastumistasi, mieti sitä, onko Jeesus vielä sydämesi oven ulkopuolella vai oletko toivottanut Hänet omaksi Vapahtajaksesi ja Herraksesi, laittaen luottamuksesi Häneen ja turvautuen Hänen ristintyöhönsä:
- (Ilm 3:20) Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.
Pelastusrukous. Herra, Jeesus, käännyn sinun puoleesi. Tunnustan, että olen tehnyt syntiä sinua vastaan ja etten ole elänyt sinun tahtosi mukaan. Tahdon kuitenkin kääntyä synneistäni ja seurata sinua koko sydämestäni. Ja uskon myös, että syntini ovat anteeksiannetut sinun sovitustyösi kautta ja että olen sinun kauttasi saanut iankaikkisen elämän. Kiitän siitä pelastuksesta, jonka olet minulle lahjoittanut. Amen.
Jos ihminen toivottaa Jeesuksen elämänsä Herraksi ja Vapahtajaksi, tarkoittaa se myös sitä, että ihmisen tulee luovuttaa koko elämänsä Jumalalle ja Jeesukselle. Meidän pitäisi sitoutua Jeesuksen seuraamiseen huolimatta siitä, saammeko Jumalan siunauksia tämän elämän aikana vai emme - tämä koskee myös parantumista. Jos ihminen haluaa parantumista Jeesukselta, mutta ei muuten halua seurata Jeesusta, miksi Jumala olisi velvollinen parantamaan tällaisen ihmisen?
Sen tähden, oletko valmis hyväksymään sen, että asetat Jumalan ja Jeesuksen elämässäsi ensisijalle, vaikka et paranisikaan tämän elämän aikana? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, koska meidän on helppo etsiä Jumalalta vain siunauksia mutta unohtaa tärkein eli pelastuminen ja oikea suhde Jumalaan. Jokaisen ihmisen kannattaisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Jumalan ei tulisi olla meille pelkkä juoksupoika vaan Herra, jonka tahtoon haluamme alistua:
- (Matt 6:9) Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa.
- (Matt 6:33) Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
- (Matt 16:24-26) Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
25 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.
26 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?
Perusopetusten tärkeys. Kun seurakunnissa julistetaan Jeesusta parantajana ja sairauksien kantajana, on se hyvä ja raamatullinen opetus. Samoin on hyvä rukoilla ihmisille parantumista fyysisistä sairauksista tai vapautumista kaikista vääristä siteistä.
Kuitenkin yksi avaintekijä parantumisessa on Raamatun perusopetusten painottaminen. Näitä ovat sellaiset asiat kuin parannuksen teko eli mielenmuutos syntiin nähden, anteeksiantaminen, Jumalan armon ymmärtäminen, syyllisyydestä vapautuminen, rakkaus lähimmäisiin, kiitollisuus ja oikea suhde itseen. Moni saattaa parantua pelkästään sitä kautta, että hän ottaa tosissaan nämä Raamatun tärkeät opetukset.
Niinpä mm. Peter Horrobin, jolla on laaja kokemus parantumis- ja vapauttamistyöstä, on kertonut yhdessä kirjoistaan (Parantuminen vapauttamalla / Healing Through Deliverance, osa 1, s. 25), miten hän tiiminsä kanssa on nähnyt ihmisten parantuvan fyysisesti monenlaisista vaivoista, kun sisäiset asiat, kuten anteeksiantamus muita kohtaan, ensin on ratkaistu. Ne liittyvät juuri edellä mainittuihin Raamatun opetuksiin.
Seuraava lainaus viittaa samaan asiaan. Siinä Peter Horrobin edelleen kertoo siitä, miten hän huomasi Raamatun perusopetusten tärkeyden ihmisten parantumisessa ja vapautumisessa:
Mitä siis löydämme, kun tarkastelemme evankeliumeihin kirjattuja Jeesuksen opetuksia? Näemme perusopetuksia Jumalan valtakunnasta: rakkaudesta, anteeksiantamuksesta, veljensä rakastamisesta. Luemme myös kertomuksia, jotka havainnollistavat kristilliseksi elämäksi kutsumamme elämän perustotuuksia. Saatat ajatella, että kaikesta tästä ei ole kovin paljon apua nuorelle opetuslapselle, jonka pitäisi ajaa riivaaja ulos. Mutta siinä sinä erehdyt. Tässä on paljon äärimmäisen tärkeää tietoa.
… Juurisyiden käsitteleminen on ehdottoman tärkeää. Opetuslasten oli opittava, että perimmäisiä ongelmia ei ratkaista niinkään jollain vapauttamistekniikalla vaan perusopetuksella. Juuri tämän Herra opetti minulle rukouksen ja näyn kautta jo kauan ennen Ellel-palvelujärjestön perustamista ja paljon ennen kuin minulla oli mitään merkittävää kokemusta parantumisesta tai vapauttamisesta.
… En aluksi kuvitellut, että parantumisen palvelutyössä olisi kyse perusopetusten kärsivällisestä läpi kahlaamisesta. Kyselin Herralta, olinko sittenkään kuullut oikein, mutta hän ei antanut minulle mitään muita avaimia. … Näin ihmisten saapuvan täynnä ongelmia ja erilaisista fyysisistä sairauksista kärsien. Opetin kaikki ne evankeliumin perusasiat, joita Jumala oli näyttänyt heidän kipeästi tarvitsevan, ja sitten sen jälkeen hän näytti minulle, mitä siitä seuraisi…. Aloin nähdä ihmisten parantuvan ja vapautuvan… Käsitin, että vaikka meidän täytyikin ottaa auktoriteetti pimeyden valtojen yli ajaaksemme ulos riivaajia, juuri Jeesuksen opettama totuus mahdollisti ihmisten vapautumisen. (1)
Parannuksen teko eli mielenmuutos syntiin nähden
- (Ps 51:12-14) Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.
13 Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.
14 Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.
- (Ps 139:23,24) Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.
Edellä todettiin, miten suhde Jumalaan ja Jeesukseen on tärkein yksittäinen asia, kun Jumalalta etsitään parantumista. Monien ongelmat ja sairaudet voivat johtua siitä, etteivät he anna Jeesuksen olla heidän elämänsä Herra. He haluavat parantumista, mutta eivät halua muuten olla tekemisissä Jeesuksen kanssa. Se on väärä lähtökohta, joka saattaa estää Jumalan parantavan toiminnan. Tai totta kai Jumala voi parantaa Jeesuksenkin torjuvan ihmisen, mutta se on aika harvinaista. Siksi parasta, myös iankaikkisuuden kannalta, on luovuttaa koko elämänsä Jumalalle ja Jeesukselle.
Tähän alueeseen, elämän luovuttamiseen Jumalalle ja Jeesukselle, kuuluu myös parannuksen teko, mielenmuutos syntiin nähden. Kun Jeesus aloitti toimintansa, oli hänen julistuksensa painopiste tässä asiassa, joten mekään emme saisi sitä unohtaa. Joskus pelkästään se, että ihminen ojentautuu elämässään Jumalan tahdon suuntaan, voi tuoda fyysisen parantumisen. Jokaisen kannattaisi pyytää Jumalaa osoittamaan, mikä hänen elintavoissaan on Jumalan tahtoa vastaan (rukous: ”Herra, vapauta minut sairaudestani, mutta osoita minulle, missä olen ajatellut ja toiminut sinun tahtosi vastaisesti”):
- (Matt 4:17) Siitä lähtien Jeesus rupesi saarnaamaan ja sanomaan: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".
- (Ps 139:23,24) Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.
Ei parannuksen teko ja mielenmuutos ole mikään helppo asia. Joskus ihmisen on todella vaikea ottaa sitä askelta. Jos takana elämässä on epärehellisyyttä liikeasioissa, varkauksia, kavalluksia, vääriä seksuaalisuhteita, verotulojen salaamista tai muita vastaavia asioita, haluaisi ihminen viivyttää parannuksen tekoa ja asioiden selvittelyä viimeiseen asti. Jos seurauksena on, että ihminen joutuu huonoon valoon muiden silmissä, syntyy siitä usein kova taistelu ihmisen sisimmässä. Kuitenkin ihminen kokee vapauden sisimmässään, ehkä myös fyysisen terveyden, vasta sitten, kun hän ottaa askeleen oikeaan suuntaan. Ihmisen on tunnustettava syntinsä Jumalalle ja ehkä myös selviteltävä asioita ihmisten kanssa:
- (Ps 32:1-7) Daavidin mietevirsi. Autuas se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty!
2 Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa ja jonka hengessä ei ole vilppiä!
3 Kun minä siitä vaikenin, riutuivat minun luuni jokapäiväisestä valituksestani.
4 Sillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana minun päälläni; minun nesteeni kuivui niinkuin kesän helteessä. Sela.
5 Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.
6 Sentähden rukoilkoot sinua kaikki hurskaat aikana, jona sinut löytää voidaan. Vaikka suuret vedet tulvisivat, eivät ne heihin ulotu.
7 Sinä olet minun suojani, sinä varjelet minut hädästä, sinä ympäröitset minut pelastuksen riemulla. Sela.
- (San 28:13) Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon.
- (1 Joh 1:9) Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
Anteeksiantaminen. Kuten todettiin, on mielenmuutos syntiin nähden yksi avaintekijä parantumisessa. Uskovillakin voi olla vääriä asenteita, joita he eivät ole huomanneet tai tuoneet Jumalan eteen, tunnustaen niitä synteinä. Meidän on helppo keskittyä vain fyysisiin oireisiin ja odottaa muiden rukoilevan puolestamme parantumista, mutta Jumala haluaa ensin aloittaa sisimmästämme. Usein parantuminen saattaa seurata pelkästään siitä, että ihminen tunnustaa Jumalalle väärät asenteensa ja haluaa luopua niistä.
Kaikkein yleisin synti, johon saatetaan syyllistyä, on anteeksiantamattomuus. Ihmisille on saattanut tapahtua todella vakavia asioita kuten seksuaalista hyväksikäyttöä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, jotakuta rakasta ihmistä, kuten omaa lasta on vahingoitettu, puoliso on tehnyt aviorikoksen, vanhemmat ovat torjuneet lapsen tai on tapahtunut muuta, joka on saanut ihmisen katkeraksi. Toisaalta aina ei ole kyse kovin suurista asioista, mutta ihmisellä saattaa silti olla tuomitseva, paheksuva ja syyttävä asenne jotain lähellä olevaa ihmistä kohtaan (usein omia vanhempia kohtaan tai vanhemmat voivat toimia samoin lapsiaan kohtaan). Ihminen miettii alituiseen lähimmäisensä vikoja, eikä kykene tai halua tehdä parannusta syyttävästä asenteestaan. Tämä voi olla esteenä myös parantumiselle. Esim. Nicky Cruz on kertonut, että on hyödytöntä rukoilla ihmisten parantumista, jos he eivät ensin ole antaneet anteeksi:
Meninpä minne tahansa, ihmiset pyytävät minua jatkuvasti rukoilemaan, että he parantuisivat, selviytyisivät taloudellisesta kriisistä tai vapautuisivat paholaisen jatkuvista hyökkäyksistä. Sen sijaan että rukoilisin heti, kysyn nykyään, ovatko he antaneet anteeksi.
On hämmästyttävää, miten rumia asioita nousee pintaan, kun testaan heitä hiukan.
On hyödytöntä rukoilla heidän puolestaan, jos taustalla on anteeksiantamaton mieli. Anteeksiantamattomuus päästää paholaisen sisälle elämäämme ja uhkaa kaikkea, mitä rakastamme - perhesuhteita, uraa, työtä, ruumiillista ja henkistä terveyttä. (2)
Smith Wigglesworth, joka oli tunnettu siitä, että tuhannet parantuivat hänen kokouksissaan, on ottanut esille saman asian. Jos olemme arvostelevia ja anteeksiantamattomia, ei Jumala voi siunata meitä:
Käsitän aivan hyvin, että Jumala ei voi meitä siunata, niin kauan kuin meillä on kivisydän ja niin kauan kuin me olemme arvostelevia ja anteeksiantamattomia. Tämä on nimittäin suurimpana uskon esteenä kuin mikään muu… Olen varma siitä, että monet saisivat kokea parantumisen, elleivät he suosisi sydämessään asioita, jotka ovat kuin ruostetta. Poista nämä asiat tunnoltasi! Anna anteeksi ja Herra antaa sinulle anteeksi… Anna kaiken tulla valoon! Jumala on lakaiseva sen pois, kunhan vain sallit Hänen tehdä sen. Anna Jeesuksen kalliin veren puhdistaa sinut kaikesta synnistä. Jos sinä vain uskot, on Jumala kohtaava sinua ja tuova elämääsi rakkautensa auringonpaisteen. (3)
Toisaalta Peter Horrobin on todennut, miten anteeksiantamus on usein ratkaisevin tekijä siinä, että ihminen vapautuu vääristä voimista tai parantuu. Anteeksianto ei muuta menneisyyttä, mutta se voi vaikuttaa myönteisesti ihmisen omaan tulevaisuuteen:
Kun henkilö on sydämestään lausunut antavansa anteeksi, häntä hallitsevan demonin valta murtuu. Se ei enää pysty kontrolloimaan häntä synnin avulla, ja vapautuminen voi tapahtua. Olemme nähneet anteeksiantamuksen periaatteen soveltamisen johtavan useampiin parantumisiin ja vapautumisiin kuin minkään muun hengellisen periaatteen. (4)
Koko kirjoitus täältä