”Ihminen, joka näkee minut vain hyvinä hetkinä, saattaa kyse

[rita4]

”Ihminen, joka näkee minut vain hyvinä hetkinä, saattaa kyseenalaistaa, olenko sairas ollenkaan”
PITKÄAIKAISSAIRAUS 26.07.2023 13:00 (päivitetty 14:54)
KAROLIINA RAUHIO-POKKA

Minna Helanen sairastaa harvinaista sidekudossairautta. Hän ei pelkää kuolemaa vaan uskoo kuolemanjälkeiseen elämään taivaassa.

– Sairaus ei aina näy päällepäin, työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Minna Helanen muistuttaa. Hän sairastaa harvinaista sidekudossairautta.

Jos seuraavana päivänä on tiedossa paljon puuhailua, Minna Helasen täytyy valmistautua siihen ennakkoon lepäämällä. Pitkäaikaissairaan elämä on suunnittelua – ja siitäkin huolimatta suunnitelmat usein peruuntuvat.

– Voimavarani vaihtelevat päivästä toiseen, ja niitä täytyy koko ajan laskea. En saa innostua liikaa, vaan minun pitää aina harkita, mitä teen. Se on tällaiselle herkästi innostuvalle tyypille raskasta, Minna huokaa.

Hän sairastaa harvinaista sidekudossairautta. Se aiheuttaa muun muassa ihon venymistä ja haavojen hidasta paranemista, silmäongelmia, kroonista kipua, nivelten yliliikkuvuutta ja lihasheikkoutta.

”Sairaus ei aina näy päällepäin”

Sairaus todettiin vasta kymmenen vuotta sitten, kun Minna pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle. Hän oli kaatunut työmatkalla polkupyörällä eikä toipunut. Sidekudossairauksissa on tyypillistä, että vammat jäävät elämään kehoon.

Jo ennen kaatumista Minna oli joutunut olemaan pitkiä aikoja pois työelämästä. Koska oireille ei tuntunut löytyvän selitystä, lääkärit tulkitsivat oireet psykosomaattisiksi.

Lisäksi Minnaa neuvottiin tekemään erilaisia jumppaliikkeitä, joilla hän tulisi kuntoon. Niistä ei kuitenkaan ollut apua. Edelleen Minna saa joskus tuttavilta näitä hyvää tarkoittavia neuvoja.

– Ihminen, joka näkee minut vain hyvinä hetkinä, saattaa kyseenalaistaa, olenko sairas ollenkaan. Sairaus ei aina näy ihmisestä päällepäin, Minna muistuttaa.

Parhaimpina päivinä hän pystyy kävelemään, kun taas huonoimpina päivinä hän ei pääse sängystä ylös. Siksi hänellä on autossaan liikuntaesteisen pysäköintitunnus eli invalupa.

***

Mistä Minna Helanen saa voimaa ja toivoa? Lue hänen koko haastattelunsa maksutta Uuden Tien verkkolehdessä.

[rita4]

Luin tuota ja mietin itsekin kun usein koen tuon saman tunteen, miten ihmiset eivät kykene ajattelemaan tai edes uskomaan sitä, että; "Olisin oikeastikin niin sairas ja heikkokuntoinen, kuin kerron, mutta joka ei näy kuitenkaan ulospäin, niin eihän he usko minua!"

Kun kuitenkin pystyn tekemään joitakin asioita kuin ennenkin, mutta kuitenkin yleiskuntoni on heikko, vapisen, kädet tärisee, tai koko muija vapisee, sydän muljahtelee, jne.. Kun tärinä, heikkous ei näy ulospäin ja kun koittaa vaan toimia niin kuin ennenkin, niin itsehän minä annan läheiselleni vääränlaista informaatiota itsestäni, kunnostani niin miten hän silloin voisi uskoa todeksi sanojani..? Kun koitan pyrkiä siihen miten ennen pystyin.. mutta en enää pystykkään samaan ..

Mutta se mihin haluan rohkaista jokaista, niin on: tulla, ja oppia kuin päättää vain tulla ristinsä juurelle, kertoa Jeesukselle mikä painaa, tai pelottaa, harmittaa, tms..Olla avoin ja rehellinen ja pyytää apuaan, syntejään anteeksi, sekä verensä pesua, ja vain kiittää Häntä kaikesta siitä, mitä Hän on tehnyt hyväkseni, hyväksesi, ja pyrkiä vain luottamaan siihen, että: "Isä kuulee ja ymmärtää, auttaa, antaa uuden voiman jokaiseen päiväämme, eikä anna enempää huolta, taakkaa, kipuakaan, kuin mitä jaksamme kantaa." Päivämme on Herran kädessä, samoin voimamme!!