Jesaja 2:
2 Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne.
3 Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana".
4 Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.
5 Jaakobin heimo, tulkaa, vaeltakaamme Herran valkeudessa.
6 Sillä sinä olet hyljännyt kansasi, Jaakobin heimon, koska he ovat täynnä Idän menoa, täynnä ennustelijoita niinkuin filistealaiset, ja lyövät kättä muukalaisten kanssa.
7 Heidän maansa tuli täyteen hopeata ja kultaa, eikä heidän aarteillaan ole määrää; heidän maansa tuli täyteen hevosia, eikä heidän vaunuillaan ole määrää.
8 Heidän maansa tuli täyteen epäjumalia, he kumartavat kättensä tekoa, sitä, minkä heidän sormensa ovat tehneet.
9 Silloin ihminen masentuu ja mies painuu maahan, mutta älä anna heille anteeksi.Tällainen Raamatunpaikka nousi sydämelleni, kun mietin tätä nykyaikaamme ja millaista se on. Valitettavasti me uskovinakin saatamme ihastua egyptin aarteisiin ja menoon uudestaan ja laittaa sen kaiken muun edelle elämässämme, kuten raha, menestys, hyvä elämä, ruoka, hieno vaatetus, tms..Televisio ym laitteet vievät kuin salaa meitä siihen, mitä tämä maailma tarjoaa, eikä siihen, mikä on Jumalamme tahto.
Nyt on sadonkorjuun aika. On aika katsoa miten elämme uskoamme todeksi. Ja niin valtavan monet masentuvat, kun kaikki näyttääkin menevän ihan toisin kuin itse sen haluaisi menevän/olevan elämässään. Ja uskonelämäkin on kuivaa sekä raskasta kuljettavaa, eikä tule, ole niitä keidashetkiäkään ollut enää pitkään aikaan elämässään..
Ilm. 3:
1... 'Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.
2 Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan; sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä.
3 Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut, ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen.Tämä on kova sana ja
saattaa loukata sinua, mutta se ei ole kenellekään henk koht kirjoitettu, vaan
meille ihan kaikille, jokaiselle: Herran Jeesuksen nimeä mainitseville ja koroittaville se on annettu kuin varoitukseksi.. Kysymys onkin enempikin siitä, tahdommeko nöyrtyä, suostua, totella, sekä palata ensirakkauteemmekin ja laittaa pois se mitä maailma tarjoaa eri juttujen ja kanavienkin, mainosten tms kautta ja alkaa taas elää 100%;sesti vain yksin Herrallemme, Jeesuksellemme ja Valvoa
Omaa uskontilaamme, (ei toisten) sydäntämme, joka niin kovinkin helposti aina mieltyy kaikkeen mukavaan ja helppoon elämään..
Miksi masennumme? Mikä masentaa? Eikö Herra voisi varjella niin, ettemme
enää uskovina masentuiskaan? Varmasti voisi ja syyt, miksi masentaa ovat usein kuin salattujakin, ettemme edes aina välttämättä' tiedä; mikä vei ilon ja voiman elämästä,... Niin viekö se meitä...hiljaa tai ääneen huutamaan Herran puoleen.. pyytämän apuaan sekä voimaansa, lohdutusta, tms?
Minulla ei ole vastauksia, kun en itsekään aina tiedä, miksi ja mikä masentaa.. Mutta jotenkin kokisin ja ymmärtäisin asian olevan niinkin, että:
Masennuksenkin kautta Herra voi vetää meitä lähemmäksi itseään! Ja jos vain tahdomme, siis suostumme etsimään kasvojaan sekä tahtoaankin, niin vaikka ei jaksaiskaan sillai rukoilla, lukea Sanaakaan, niin se hiljainen suostuminen, kääntyminen Herran Jeesuksen puoleen riittää, SE RIITTÄÄ!! On jäljellä vain salattu, hiljainen huokaus Herran puoleen;
"Herra auta ja armahda!" 
Ja Hän kuulee heikoimmankin huokauksen, rukouksen ja näkee kun on halua pysyä lähellä veristä ristinpuuta. Ei tarvitse, eikä pidäkään uuvuttaa itseään yrittämällä olla jotain pyhempää tai paremppaa kuin mitä oikeasti kuitenkaan ei ole, vaan
riittää, kun sydän kääntyy jälleen Herran puoleen ja odottaa apuaan, voimaa nousta jälleen jaloilleen ja jaksaa tätä elämää vaeltaa Kanssaan loppuun asti, kohti sitä ihanaa kirkkauden rantaa kohden.
Pysy Herran Jeesuksen omana loppuun asti! 
Fil. 4:13 Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa. Ole siunattu rakas ystäväni!
Tämä laulu vielä lopuksi:
J.A.M - Tule sellaisenaan
Lähetetty: 28.10.2022 16:16