Jumala puhuu

[rita4]

Erkki Mäkinen

Raamattu kertoo, että Herra puhuu tavalla ja puhuu toisella. Hän neuvoo lapsiaan ja tahtoo aina parastamme.

Näky keväällä 2018

Luin tapani mukaan Raamattua ja ummistin hetkeksi silmäni, kun ne tuntuivat väsyneiltä. Pian näin itseni kävelemässä Vanhansillantiellä, ja kohta minua vastaan kääntyi umpipakettiauto.

Samalla huomasin, että auton etuikkunan yläosassa oli iso kyltti ja sana, jota en heti tunnistanut. Mutta kun auto tuli lähemmäksi, huomasin, että siinä luki: PETTULEIPÄ!

Toinen tapaus: Herrani Jeesuksen kiitokseksi!

Syksyllä jalkani kipeytyi, ja kipu koveni kovenemistaan, mutta minä en antanut periksi. Kävellä linksutin sauvoihin turvaten.

Sitten tuli ratkaiseva päivä. Lähdin tavanomaiselle lenkille, ja jalkaani koski entistä enemmän. Päätin kertoa tämän asian Jeesukselle ja puhelin yksinkertaisesti niin kuin Jeesus olisi ollut vierelläni. Niinpä hän kai olikin.

Puhuin sisimmässäni: "Eikö me, Jeesus, tehdä sellainen kompromissi, että sinä parannat minun jalkani ja minä ylistän ja kiitän sinua ja haluan rakastaa vielä enemmän!" Kun pääsin kotiini, kipu oli hävinnyt jalastani! Tästä kaikesta kunnia Jeesukselle!

"Puhu, Herra; palvelijasi kuulee." (1 sam. 3:9)

Sairastuin ennen joulua virtsaputkentulehdukseen. Se oli minulle tutttu asia, koka olin kokenut sen monta kertaa. Ei muuta kuin kyselemän Jeesukselta:"Mitä minä nyt teen? Lääkkeitä en halua enkä lääkäreitä!"

Kohta tuli vastaus: "Syö sipulia ja ruokaöljyä!" Siinä vaiheessa oli päästä nauru, mutta hillitsin itseni ja päätin kokeilla, kun siitä ei koitunut paljon kustannuksiakaan.

Pilkoin sipulit pieniksi lautaselle ja söin niitä kolme-neljä ruokalusikallista päivässä aterian yhteydessä. Noin viikon kuluttua olin terve ja olen vieläkin siitä vaivasta. Öljyä lisäsin maun mukaan.

Toinen sairaskohtaus

Vatsaani alkoi nipistellä, ja se laajeni pian koko vatsan alueelle ja muuttui aivan poltteeksi! En ymmärtänyt, mitä piti tehdä, kun ei ollut mitään vatsalääkkeitä ainakaan käden ulottuvilla.

Kun mietiskelin, mitä voin tehdä, ääni sanoi sisimmässäni: " Ota omenaviinietikkaa!" hankin sitä, panin lorauksen vesilasiin ja otin kulauksen. Kohta alkoi helpottaa, ja siihen ne tuskat jäivät. Nyt otan joka päivä kyseistä "lääkettä."

Korona

Uutisissa kerrottiin, että koronavirus koetteli ankarasti Italiaa ja Espanjaa. Mietin itsekseni, onko tämä peräti jokin uusi virus, joka noin paljon tappaa ihmisiä.

Sain vastauksen: "Se ei ole uusi tauti, vaan taudin voimakkuus johtuu siitä, kuinka paljon viruksia menee ihmiseen."

En ollut kuullut tätä keneltäkään ihmiseltä, mutta jälkeenpäin olen kuullut, että tiedemiehet ovat todenneet tämän saman asian.

Lähde: Ristin Kansa lehti nro 7/2020

[rita4]

Lueskelin tuota edellistä kirjoitusta ja voi kuinka se siunasikin, kiitos Herralle veljestämme!

Itselleni nousi mieleeni sairastamisesta ja siitä, kuinka monilla onkaan kaiken maailman vaivoja, isompia, vaikeampia, vieden jopa elämästäkin maun, tai pienempiä ja paremmin kestettäviä. Mutta olipa vaivamme sitten mikä tahansa, niin se ei ole mukavaa, vaan se kiusaa meitä sekä haittaa elämäämme tavalla tai toisella, eikös näin?!

Tuossa eräs ihminen kertoi vaivoistaan ja lupasin tapani mukaan rukoilla puolestaan. Ja rukoilenkin. Mutta samalla tuli mieleeni ajatus, että; "Kuinka tärkeää ja arvokastakin on, kun tahdomme kantaa rukouksin toisia ihmisiä, kun he sairastavat, tai kun liikkuminen on vaikeaa tms.."

Herra voi parantaa, mutta aina Hän ei jostain syystä parannakaan, vaan sallii vaivojemme tai sairautemme jatkua? Siinä sitten sitä ihmettelee, kun ei vaan parane, vaikka itse rukoilee, toiset rukoilevat, vanhimmat voitelevat öljylläkin ja rukoilevat Raamatun Sanan opetuksenkin mukaan, mutta parantumista ei vain tapahdu? Miksi näin? En tiedä ja tuskin sitä tietää yksikään ihminen, parhainkaan uskova..

Olen itse alkanut viime aikoina kuin enempi ajatella sitä, kun sitten kerran saan ja saamme siirtyä sinne kirkkauteen, Jeesuksen hääjuhlaan ja jossa ei enää ole kipua ei vaivaa, ei murhettakaan.. Mitä se voikaan kaikessa ihanuudessaan olla siellä? Sen Täytyy olla ihanaa ja aivan uskomatonta kirkkautta, lepoa, rauhaa, iloa ym ym..

2. Kor. 3:18 Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki.

1. Tess. 4:
13 Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole.
14 Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.

15 Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.
16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
17 sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.
18 Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.

Sain nuorena tyttösenä nähdä uninäyn, sellaiseksi sen miellän, kuinka Jeesus tuli pasuunan soidessa hakemaan omiaan taivaan kotiin. Ja sain silloin nähdä vanhimman siskonikin nousevan sinne ylös kirkkauteen ja kuinka valtavat kaariovet suljettiin paukahtaen, niin kuin vain voi valtaisat tammiovet pamahtaa kun ne vedetään kiinni.. Ja näin toki paljon muutakin, mutta se että meillä on totisesti taivas,... paikka johon Herraan Jeesukseen uskovat kerran pääsevät täältä maailman vaivoista ja murheista elämään, niin olihan se puhuttelevaa ja koskettavaa, rohkaisevaakin,ihana asia! Kiitos Herrallemme! Halleluja! Amen!

Jes. 40:
1 "Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani", sanoo teidän Jumalanne.
2 "Puhukaa suloisesti Jerusalemille ja julistakaa sille, että sen vaivanaika on päättynyt, että sen velka on sovitettu, sillä se on saanut Herran kädestä kaksinkertaisesti kaikista synneistänsä."

3 Huutavan ääni kuuluu: "Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme.
4 Kaikki laaksot korotettakoon, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon; koleikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhut lakeaksi maaksi.
5 Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut."

6 Ääni sanoo: "Julista!" Toinen vastaa: "Mitä minun pitää julistaman?" Kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen:
7 ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, kun Herran henkäys puhaltaa siihen. Totisesti, ruohoa on kansa.
8 Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.

9 Nouse korkealle vuorelle, Siion, sinä ilosanoman tuoja; korota voimakkaasti äänesi, Jerusalem, sinä ilosanoman tuoja. Korota, älä pelkää, sano Juudan kaupungeille: "Katso, teidän Jumalanne!"
10 Katso, Herra, Herra tulee voimallisena, hänen käsivartensa vallitsee. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanansa, hänen työnsä ansio käy hänen edellänsä.

MUA PUDISTA RAKKAHIN JEESUS

[rita4]

Room. 9:1-3 Jeesuksen nimessä!
Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele-sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä- että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni. Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta..

Tämä Raamatunpaikka on usein noussut mietintääni, kun sitä olen lukenut.. sukulaisia lihan puolesta..

Noh meistä kukin ajattelee ja mieltää tämän oman ajattelunsa mukaan, mutta minä aloin ajatella omia lapsiani ja varsinkin nyt nousi sydämelleni vanhin pojistani. Kun eilen häntä katselin täällä, niin .. se tuska ja ne säryt, vaikeudetkin joita hänellä on, niin .. mutta varsinkin ne sairaudet, joita hänellä on ollut jo 20v ja kuinkahan monia leikkauksia on tehty ja oli Todellai sairas.

Kun sitten vein häntä rukouksessa Isän eteen ja ristin juurelle, niin se mitä siinä hetkessä koin ja tuli sydämelleni, niin se mursi minua niin äitinä, kuin uskovanakin. Kun pyysin Isältä apua poikani elämään ja niihin päätöksiin, joita hän nyt taas joutuu ties kuinka monennen kerran käymään läpi, kun ei saa vaan eläkettä ja on täysin työkyvytön. Mutta kun on vasta 45v niin.. Onko liian nuori vai mitä pelleilyä tää on ollut kun aina on hylätty eläke ja juoksutetaan vain työkkärissä ja nauretaan kun hän sanoo ettei enää pysty tekeen käsillään mitään tai käveleen ja ei edes kunnolla istumaankaan edellisen ison leikkauksen jälkeen, niin ei, töihin vain..

Noh, hän on minun kaltaiseni että pyrkii vain tekeen ja liikkuun ja koittaa kestää, mutta se mitä eilen minulle itselleni tapahtui siinä rukoushetkessä.. jälleen kerran, niin se puhutteli minua tosi voimakkaasti. Kun Jumala puhui sydämelleni Henkensä kautta siitä, miten Hän, Isämemme ja Jumalammekin itkee ja kärsii, kun Hänen lapsensa kärsivät ja ovat sairaita, alakuloisia, masentuneita tai ihan mitä vain joka vie ihmiseltä voimat ja halun elääkin jopa.

Ja koin miten sydämelleni kuin laskettiin ja näytettiin se tuska ja suru, murhe, joka Isällämme on kun me itse, Hänen omansa, Poikansa verellä pestyt, tai joku läheisemme, mutta varsinkin; joku Hänen omansa on sairas tai kärsii..Niin minulle kuin näyettiin se Valtava suru, murhe ja tuska mikä silloin on taivaan Isällämme ja kuinka Hän haluaa, poistaa sen kaiken mikä satuttaa, tai vie mielen maihin, tms..ja kuinka Hän Haluaa auttaa jaksamaan, kestämään ja jos se on Hänen tahtona, niin jopa parantaakin.

Ei Hän ole unohtanut tai hylännyt sinua eikä minuakaan, jotka olemme sairaita, tai murheellisia tms.. Vaan Hän vain koettelee, toki, miten silloin kestämme, tai toimimme, pysymmekä lähellään, ristin juurella, ym, mutta koko ajan silti Hän valvoo ja seuraa meitä, sekä jaksamistamme ja on aina valmiina auttamaan ..Olemmdehan Hänen lapsiaan, joita Hän Rakastaa!

Niin kuin me äidit koemme tuskaa, kun lapsemme sairastuvat tai sairastavat pysyvästi, niin kuin minun vanhin pojistani tekee, niin se tuska mikä on silloin äidin sydämellä ja kuinka haluaisi sanoa, tehdä jotain lapsensa hyväksi,auttaa häntä, lievittää tuskiaan, niin ettei hänen tarvitsisi aina vaan olla sairas, kipeä, tms.. Niin minulle näytettiin se Valtava tuska ja suru mikä on Isällämme meistä kaikista [u]omistaan[/u] kun meillä on huolia, tuskaa, murhetta, mutta varsinkin sairautta.

Saatoin kuin tajuta sen miltä Hänestä tuntuu kun meillä on jotakin huolta, murhetta, kipua, sairautta, tms.. Saatoin siis samaistua Isän Jumalamme kokemukseen tai tunteisiin siitä, miltä Hänestä tuntuu silloin kun esim minä olen sairaan kipeänä ja melkein liikkumisetkin liikuttu ym..Ja varmasti, aivan varmasti Isä haluaa kuulla rukouksiamme omaistemme ja läheistemme, jopa ..joo joo, jopa vihamiestemmekin puolesta ja koskettaa sekä auttaa heitäkin, kun kannamme heitä rukouksin Taivaan Isän eteen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimen ja veren kautta!

Jesaja 44:
1 Mutta nyt kuule, Jaakob, minun palvelijani, ja Israel, jonka minä olen valinnut.
2 Näin sanoo Herra, sinun Luojasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta, joka sinua auttaa: Älä pelkää, minun palvelijani Jaakob, sinä Jesurun, jonka minä olen valinnut.
3 Sillä minä vuodatan vedet janoavaisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Minä vuodatan Henkeni sinun siemenesi päälle ja siunaukseni sinun vesojesi päälle,
4 niin että ne kasvavat nurmikossa kuin pajut vesipurojen partaalla.
5 Mikä sanoo: "Minä olen Herran oma", mikä nimittää itsensä Jaakobin nimellä, mikä piirtää käteensä: "Herran oma", ja ottaa Israelin kunnianimeksensä.
6 Näin sanoo Herra, Israelin kuningas, ja sen lunastaja, Herra Sebaot: Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, ja paitsi minua ei ole yhtäkään Jumalaa.

Kuuntele, pysähdy sinäkin ja hiljenny, hiljennä kiireistä menoasi ja pysähdy kuuntelemaan, mitä sinunkin Herrasi ja Jumalasi haluaisi sinullekin puhua, sanoa! Keskustele Jeesuksen kanssa aivan kuin puhuisit parhaalle ja rakkaimmalle ihmiselle ainakin. Hän ei ole kaukana sinusta, eikä Hänen korvansa ole kuuro kuulemaan sinua, EI! Vaan Hän odottaa, että Hän saisi ja voisi olla sinulle armollinden, Amen!