Se on täytetty
Lähetetty: 17.02.2016 22:57C.O. Rosenius
Kahta sanaa en koskaan voi oppia, en koskaan voi oikein uskoa niihin enkä milloinkaan ymmärtää niitä. Nuo sanat ovat ”kadotettu” ja ”täytetty”.
Kerrotaan uskovasta, jolla oli kristityille niin ominainen kaipaus saada uskon lisäksi hiukan lohdutusta omasta vaelluksestaan. Kauan hän eli syvästi murtuneena ja rukoili: ”Kuinka arvoton ja syntinen minä olenkaan! Ja miten kauhean kylmä ja kuollut minä olen! Ja minulta puuttuu voima! Eikä Jumala näytä kuulevan rukouksiani kun pyydän, että hän vapauttaisi minut synnin tekemisestä! Eikä minulla ole edes oikeaa murhetta synnin tähden. En ole aito. Voi miten kauheaa!
Tällä tavalla, itseensä vajonneena, tämä ihminen eli kauan pimeydessä.
Lopulta Herra puhui
Lopulta Herra puhui hänelle erikoisella tavalla unessa. Unessa tämän ihmisen oli määrä laulaa yhdessä muutamien ystävien kanssa. Laulukirja oli vanha ja sen lehdet kellastuneet. Kun hän avasi kirjan hän huomasi, että laulu oli sivulla kahdella palstalla. Laulu oli hyvin pitkä ja se oli painettu vanhanaikaisella mutta selvällä kirjasimella.
Kun hän katsoi laulun sanoja ja alkoi laulaa niitä, hän näki että koko pitkä laulu sisälsi yhden ainoan sanan, joka toistui toistumistaan:
Täytetty! Täytetty! Täytetty!
Hän silmäili laulua eteenpäin ja näki, että samoilla vanhoilla kirjasimilla oli painettu yhä uudestaan: Täytetty! Täytetty! Täytetty!
Seuraavalla sivulla sama jatkui ja siitä eteenkin päin tämä päättymätön laulu kuului: Täytetty! Täytetty! Täytetty!
Kaikki, kaikki on täytetty
Siihen uni päättyi. Mutta tuo kallisarvoinen sana täytetty, jonka merkitystä iankaikkisuudessa laulava taivaallinen kuoro korottaa ja kiittää, alkoi elää hänen sielussaan. Ja Henki paljasti hänelle: kaikki, kaikki mitä sinun pitäisi olla ja mitä sinun pitäisi tehdä, Jeesus on täyttänyt – se on täytetty sinun puolestasi!
Kaikki, ja nimenomaan se, mikä laille oli mahdotonta, sen Jumala teki! Hän tuli pelastamaan sen mikä oli kadotettu.
Kaikki meissä on kadotettu. Mutta kaikki on täytetty Kristuksessa!
Mutta minun pitäisi siinä tapauksessa todella pelätä Jumalaa?
– Kyllä, mutta se on täytetty!
Mutta ainakin minun pitäisi aidosti katua ja rukoilla? – Se on täytetty!
Mutta ainakin minun pitäisi paljon rakastaa Jumalaa? – Se on täytetty!
Mutta mitä teen loppumattomilla synneilläni ja tottelemattomuudellani? – Se on täytetty!
Mutta olen kiittämätön ja välinpitämätön? – Se on täytetty!
Nyt hän itkee rakkaudesta tällaiseen Jumalaan. Ja nyt hän tuntee sydämessään mikä antaa hengen ja pyhyyden.
Laupias Jumala! Avaa tämä pyhä asia minun sielulleni! Ja kirjoita suurin palavin kirjaimin sieluni silmien eteen nämä sanat:
”Kristus: Lain loppu. Kaikki, kaikki meissä on kadotettu – kaikki on täytetty Kristuksessa!”
Tähän tahdon jäädä
tässä on hyvä olla.
Tässä lupaat antaa
väsyneelle rauhan.
Tässä myrskysäällä
suojattu satama,
turva ja leposija
kuoleman hetkellä.
(Suom. POM)
Kahta sanaa en koskaan voi oppia, en koskaan voi oikein uskoa niihin enkä milloinkaan ymmärtää niitä. Nuo sanat ovat ”kadotettu” ja ”täytetty”.
Kerrotaan uskovasta, jolla oli kristityille niin ominainen kaipaus saada uskon lisäksi hiukan lohdutusta omasta vaelluksestaan. Kauan hän eli syvästi murtuneena ja rukoili: ”Kuinka arvoton ja syntinen minä olenkaan! Ja miten kauhean kylmä ja kuollut minä olen! Ja minulta puuttuu voima! Eikä Jumala näytä kuulevan rukouksiani kun pyydän, että hän vapauttaisi minut synnin tekemisestä! Eikä minulla ole edes oikeaa murhetta synnin tähden. En ole aito. Voi miten kauheaa!
Tällä tavalla, itseensä vajonneena, tämä ihminen eli kauan pimeydessä.
Lopulta Herra puhui
Lopulta Herra puhui hänelle erikoisella tavalla unessa. Unessa tämän ihmisen oli määrä laulaa yhdessä muutamien ystävien kanssa. Laulukirja oli vanha ja sen lehdet kellastuneet. Kun hän avasi kirjan hän huomasi, että laulu oli sivulla kahdella palstalla. Laulu oli hyvin pitkä ja se oli painettu vanhanaikaisella mutta selvällä kirjasimella.
Kun hän katsoi laulun sanoja ja alkoi laulaa niitä, hän näki että koko pitkä laulu sisälsi yhden ainoan sanan, joka toistui toistumistaan:
Täytetty! Täytetty! Täytetty!
Hän silmäili laulua eteenpäin ja näki, että samoilla vanhoilla kirjasimilla oli painettu yhä uudestaan: Täytetty! Täytetty! Täytetty!
Seuraavalla sivulla sama jatkui ja siitä eteenkin päin tämä päättymätön laulu kuului: Täytetty! Täytetty! Täytetty!
Kaikki, kaikki on täytetty
Siihen uni päättyi. Mutta tuo kallisarvoinen sana täytetty, jonka merkitystä iankaikkisuudessa laulava taivaallinen kuoro korottaa ja kiittää, alkoi elää hänen sielussaan. Ja Henki paljasti hänelle: kaikki, kaikki mitä sinun pitäisi olla ja mitä sinun pitäisi tehdä, Jeesus on täyttänyt – se on täytetty sinun puolestasi!
Kaikki, ja nimenomaan se, mikä laille oli mahdotonta, sen Jumala teki! Hän tuli pelastamaan sen mikä oli kadotettu.
Kaikki meissä on kadotettu. Mutta kaikki on täytetty Kristuksessa!
Mutta minun pitäisi siinä tapauksessa todella pelätä Jumalaa?
– Kyllä, mutta se on täytetty!
Mutta ainakin minun pitäisi aidosti katua ja rukoilla? – Se on täytetty!
Mutta ainakin minun pitäisi paljon rakastaa Jumalaa? – Se on täytetty!
Mutta mitä teen loppumattomilla synneilläni ja tottelemattomuudellani? – Se on täytetty!
Mutta olen kiittämätön ja välinpitämätön? – Se on täytetty!
Nyt hän itkee rakkaudesta tällaiseen Jumalaan. Ja nyt hän tuntee sydämessään mikä antaa hengen ja pyhyyden.
Laupias Jumala! Avaa tämä pyhä asia minun sielulleni! Ja kirjoita suurin palavin kirjaimin sieluni silmien eteen nämä sanat:
”Kristus: Lain loppu. Kaikki, kaikki meissä on kadotettu – kaikki on täytetty Kristuksessa!”
Tähän tahdon jäädä
tässä on hyvä olla.
Tässä lupaat antaa
väsyneelle rauhan.
Tässä myrskysäällä
suojattu satama,
turva ja leposija
kuoleman hetkellä.
(Suom. POM)