Katoavat ja katoamattomat aarteet

[rita4]

JARMO MÄKI-MIKOLA

LUUK. 12:13-21
Vanhin veli sai juutalaisen oikeuskäytännön mukaan kaksinkertaisen perinnön, koska hänen piti elättää äiti ja naimattomat sisaret. Ellei isä ollut eläessään jakanut omaisuuttaan, syntyi helposti erimielisyyksiä. Epäselvissä tapauksissa juutalaiset rabbit ratkaisivat usein perintöriidat. Tähän tehtävään Jeesusta nyt pyydettiin, mutta hän ei siihen suostunut. Hänhän oli tullut johdattamaan ihmisiä Jumalan yhteyteen, ei kullan ja tavaran omistajiksi. Tai voidaan ajatella, että Jeesus luotti maallisten viranomaisten kykyyn ratkaista omaisuusongelmat. Jeesus halusi vapauttaa ihmiset ajallisista sidonnaisuuksista ja kutsua heidät ajallisen elämän aikana toisten palvelemiseen. Mitkä lienevät esteemme antaa itseämme lähetyksen Herran käyttöön?

Ahneus merkitsee aina vain yhä enemmän haluamista. Ahneutta pitää karttaa, eli pitää olla varuillaan, jottei salakavala vihollinen saisi valtaansa ja veisi koko ihmistä lopulta perikatoon (kadotukseen). Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; ja saa monet luopumaan uskosta (1.Tim. 6:10). Ahneus on epäjumalanpalvelusta (1. Kor. 5:10, Kol. 3:5).

Jeesuksen esittämä vertaus kertoo rikkaasta miehestä. Rikkaaksi voi sanoa ihmistä, jolla on enemmän kuin hän tarvitsee. Ruokaan ja vaatteisiin pitäisi olla tyytyväinen (1.Tim. 6:8). Vertaus opettaa elämän lyhyyttä ja yllätyksellisyyttä. Tärkeämpää kuin eurot pankissa on omistaa rikkauksia Jumalassa. Jeesus ei kuitenkaan sanonut, että on väärin olla rikas (vrt. VT:n Aabraham). Rikasta miestä ei saa kuvata liian kielteisesti. Hän ei ollut epärehellinen, vaan ahkera ja tuloksellinen työssään. Kuitenkin hän oli mieletön, hullu. Miksi?

Jumala näkee ajatukset ja salaisimmatkin suunnitelmat (Luuk.12:17-19). Rikkaan miehen itsekkyys näkyi hänen käyttämästään sanasta: "minä". Rikas otti huomioon vain oman persoonansa ja vain tämän elämän. Hän ei ollut vain rikas, vaan myös nautinnonhaluinen. Elämän ainoita huolia olivat syöminen ja juominen.

Rikkaan suunnitelmat ulottuivat vuosia eteenpäin hänen viimeisenä elinpäivänään. Olihan tässä jotakin tervettäkin - omenapuu pitää istuttaa, vaikka maailmanloppu tulisi huomenna -, mutta rikkaan erehdys oli Jumalan ja lähimmäisen sivuuttaminen. Ihminen päättää, mutta Jumala säätää.

Rikkaan mielettömyys oli sitä, että hän huomioi vain sen, mitä näki ja omisti; ikuisuuteen hänen katseensa ei ulottunut. Kuoleman hetkellä mies oli yksinäinen ja köyhääkin köyhempi. Hänellä ei ollut ketään eikä mitään, kun hän astui Jumalan eteen. Hän oli unohtanut Jumalan kiittämisen ja köyhien auttamisen.

Aarteiden kerääminen maan päälle on suurin virhe, jonka ihminen voi tehdä. Mitään ei jää jäljelle, kun lähdön aika tulee. Jeesus kehottaa: Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle (Matt. 6:19-21).

Virret: 184:1-4, 126, 521:1-4, 303:4-7, 434, 315

[rita4]

Aarteiden kerääminen maan päälle on suurin virhe, jonka ihminen voi tehdä. Mitään ei jää jäljelle, kun lähdön aika tulee. Jeesus kehottaa: Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle (Matt. 6:19-21).

Olen usein miettinyt rikkauden ihanuutta sekä kirousta. Niin kuin tuossa kirjoituksessakin käy ilmi, niin ei rikkaus ole synti, mutta se on sellainen, joka niin salakavalasti sitoo itseensä ihmissydämen ja saa siten kuin palvomaan, sekä kaipaamaan yhä vain lisää mammonaa. Siis se on viisasten hommaa.. Olen kuunnellut kapinointia rikkauksia omistavia kohtaan. Mutta itse olen vuosikymmenten saatossa kuin havainnut, että: "On parempi sittenkin olla köyhempi ja elämän perusarvot omaava. Kuin aina vain rikastuva ja hälläväliä kaikelle oleva, kun on sitä millä mällätä.".Rahan ja tavaran houkutus sekä himo sokaisee ja kylmentää liian usein ihmissydämenkin, niin; lähimmäisiään kohtaan kuin Jumalaansakin kohtaan.

Miksi yleensäkään kerätä itselleen mammonaa ja rikastua sekä: ylpistyä sen myötä, kun et tiedä; milloin aikasi on Jumalan kirjassa täyttynyt ja on aika siirtyä ajasta iäisyyteen; halusit sitä sitten tai et? Silloin ei kysytäkään sitä: paljonko sinä omistat rahaa, tai tavaraa, osakkeita, tms, tai; rakastatko sitä sinun omistamaasi..olipa se sitten ihan mitä vain maan ja taivaan väliltä. Vaan kysytään, että; onko tilivälit Jumalan kanssa kunnossa ja onko sydän Herramme Jeesuksen Kristuksen verellä, puhtaaksi pesty: synnistä ja saastasta, maailman sekä itsensäkin vääränlaisesta rakastamisesta?

Se on sellainen; ikävä, sekä karukin totuus, että tavara ja raha koukuttaa ja siihen kiintyy, ja niin se lopulta vie sydämenkin, vaikka kuinka uskottelisikin itselleen: etteihän nyt minulle niin tapahdu koskaan. On paljon parempi olla köyhä ja paljon Jeesusta rakastava, sekä Häntä tarvitseva, kuin rikas, ylpeä, kova sydäminenkin, joka ei edes välitä pelastuksestaan, eikä Jeesuksen sovitus kuolemallakaan ole hänelle mitään arvoa, tai merkitystä. Koska sellainen ajattelee vain omaisuttaan ja miten sitä saisi vielä lisääkin kartutettua..Eikä koe huolta sielunsa iaankaikkisuus arvosta, siitä; Mihin sielunsa joutuu kuoltuaan. Surullista, hyvin surullista.

On paljon parempi olla köyhä ja paljon Herraa tarvitseva asioissaan ja elämässään, kuin rikas joka ei tartte kuin rahansa ja itsensä..Alasti tänne tullaan ja alasti täältä lähdetään ja mitään ei saa kukaan täältä mukaansa.. Moni köyhä on siltikin onnellisempi, kuin rikas.

Ilm. 3:17-19
Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston. Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus.

Jaak. 1:
2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,
3 tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.
4 Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset.

5 Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.
6 Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.
7 Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa,
8 kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.

9 Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään,
10 mutta rikas alhaisuudestaan, sillä hän on katoava niinkuin ruohon kukka.

11 Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee, ja sen muodon sulous häviää; niin on rikaskin lakastuva retkillänsä.
12 Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!

Minun aarteeni - Daniela Penttilä - Turun Evankeliumintalo