ilosanoma.munfoorumi.com

Oletko kuullut Raamatun tapahtumista, joissa joku ihminen on kuullut Jumalan äänen korvillaan yhtä selvästi kuin kuullaan toisen ihmisen puhe?

Raamatussa

Eräs tällainen oli nuori poika Samuel. Hän asui Eeli-nimisen ylipapin kodissa valmistautuessaan nuoresta asti tulevaan suureen tehtäväänsä. Kerran tapahtui hämmästyttävä juttu, kun Samuel-poika kuuli yövuoteellaan, että joku kutsui häntä: "Samuel, Samuel!" Näin kävi jopa kolme kertaa. Joka kerran Samuel juoksi Eelin luokse ilmoittautumaan, että oli tullut kutsusta.

Kolmannen kerran Eeli käsitti, että Jumala oli itse puhutellut Samuelia. Eeli osasi neuvoa, että Samuel menisi nukkumaan, mutta jos häntä vielä kutsutaan, hän vastaisi Jumalalle:" Puhu, Herra, palvelijasi kuulee."

Näin kävi, ja Samuel toimi ohjeiden mukaan. Silloin tämä, iältään vielä poikanen, sai omilla korvillaan kuulla, mitä asiaa Jumalalla oli pappi Eelille kerrottavaksi.

Tämä tapahtui sellaisena historian aikana, jolloin suuri osa ihmisistä ei välittänyt Jumalasta. Kylläpä lapsi saattoikin olla tärkeä Jumalan työssä!

Nykyään

Tänäänkin voi kuulla samalla tavalla, vaikka se onkin melko harvinaista. Tavallisempaa tietääkseni on "kuulla" Jumalan ääni ikään kuin pään sisällä voimakkaana ajatuksena. Se on aivan erilainen kuin oma ajatus. Se on tavallaan pään sisällä oleva ääni. Minullakin on juuri tällaisesta kokemuksia. Näin voi saada ennakkoon jonkin tärkeän tiedon.

Luomistyö on aivan käsittämättömän huikea juttu. Esimerkiksi ihmisen korva. Siinä on jos minkälaista osasta, jotka huolehtivat, että ääni menee lopulta hermorataa pitkin aivoihin ja ymmärrämme sen sisällön.

Teksti: Leena Heiskanen

Oletko kuullut Raamatun tapahtumista, joissa joku ihminen on kuullut Jumalan äänen korvillaan yhtä selvästi kuin kuullaan toisen ihmisen puhe?

Tämä aihe on ainakin minusta hyvinkin mielenkiintoinen ja yksi syy siihen on oma kokemukseni vuonna 2006, jota vielä monia vuosiakin myöhemmin mietin ja joka laittaa pienelle, sekä arallekin paikalle Herramme edessä.

Olin tapani mukaan rukouksessa polvillani keittiömme sohvan edessä keskellä kirkasta päivää. Olin yksin kotona, koska mieheni oli töissä ja poikani veljellään. Muistan kuinka rukoilin siinä erään vanhan ihmisen puolesta, jota olin käynyt auttelemassa ja luettiin Raamattua ja laulettiin heng lauluja kanssaan. Hän asui tällä kylällä. Hänen poikansa oli hiljan kuollut äkillisesti. Niin, silloin, kesken rukoukseni, kun olin vain hiljaa, niin kuin pyrin olemaan, jotta voisin kuulla Jumalani puheen sydämelleni, niin silloin se tapahtui aivan yllättäen..

Siinä kuin odottaessani Herran neuvoja ja puhetta sydämelleni kuulin ihan näillä omilla korvillani sellaisen miellyttävän, matalan miehen äänen ja hän puhui minulle kuin lempeästi ja kehotti minua menemään sen mumman luokse kertomaan, että: hänen poikansa on pelastunut, eli päässyt perille. Se oli niin Mahtava kokemus, jota en koskaan tule unohtamaan. Mutta olihan mä ihmeissäni ja vain kuuntelin puhettaan. Siinä Hän seisoi eteisen oven vieressä, mutta mitään en silti nähnyt, ääni vain kuului ja selvä ja ymmärrettävä puhe, joka rohkaisi minua ja pyysi viemään lohdutuksen sanoja sille mummalle.

Se oli niin todellista ja se ei ollut mitään luulottelua, vaan ihan selvä ääni ja puhe, lempeä ja rauhallinen miehekäs puhetyyli, ja ääni. Kiitos Isä, kun sen sain silloin kuulla! Halleluja! Ja lähdin heti muistaakseni sille mummalle kertoon sen ilouutisen.