ilosanoma.munfoorumi.com

W.C. Moore

Jos olet uudestisyntynyt kristitty, ja sinulla on vain hailea huoli herätyksen puolesta, kuule tämä sana: ”Nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi.” (Joh 4:35, Luuk 10:2.) Katselkaa hirvittäviä tarpeita, sieluja matkalla helvettiin kaikkialla ympärillänne, ihmisiä ongelmien keskellä, vääryyttä, joka täytyisi oikaista!

Jumalan täytyy muuttaa asiat, ja Jumala sanoo, että hän tekee yhteistyötä kansansa kanssa. Me olemme Jumalan työtovereita. (1 Kor 3:9.) Me olemme Kristuksen lähettiläitä (edustajia). (2 Kor 5:20.)

Jumalan Sana sanoo: ” - - hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa.” (1 Joh 4:4.) Ottakaamme siis Jumalan Sana todesta ja nouskaamme ja lyökäämme esteet Jumalan antamalla valtaoikeudella. Elä taistellen tehokkaasti pimeyden voimia vastaan. (Ef 6:10-20.) ”Katso”, sanoo Jeesus, ”minä olen antanut teille vallan tallata - - kaikkea vihollisen voimaa.” (Luuk 10:19.) Tämä on totista Sanaa, mutta Jumalan kansan täytyy panna se täytäntöön.

Näyttämön takana olevat pahat henget, ”tässä pimeydessä hallitsevat maailmanvaltiaat” (Ef 6:12) aiheuttavat sekaannusta tänä päivänä. Ja meidät, joilla on Jumalan koko sota-asu, on asetettu taistelemaan tehokkaasti näitä pahoja sekaannuksen henkiä vastaan käyttämällä valtuuttamme Kristukselta, kaiken voiman yli, ”rukoillen joka aika” (Ef 6:18).

Oi jos voisimme keskittyä ja liittyä yhteen huutamaan Jumalaa uskossa, jotta voisimme jälleen herätä! (Ps 85:6.) Vastustakaamme vihollista yhdessä Jeesuksen nimessä, kunnes hän pakenee meitä. (Jaak 4:7.)

Älkää kuluttako aikaanne hyödyttömään juoruiluun, itsenne hemmottelemiseen, epäoleellisiin asioihin, vaan ”etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on”. (Jes 55:6.)

Aloittakaa nyt! Huutakaa Jumalaa! Ryhtykää rukoustaisteluun. ”Rukoilkaa lakkaamatta.” (1 Tess 5:17.)

Oi jos voisimme keskittyä ja liittyä yhteen huutamaan Jumalaa uskossa, jotta voisimme jälleen herätä! (Ps 85:6.) Vastustakaamme vihollista yhdessä Jeesuksen nimessä, kunnes hän pakenee meitä. (Jk 4:7.)

Älkää kuluttako aikaanne hyödyttömään juoruiluun, itsenne hemmottelemiseen, epäoleellisiin asioihin, vaan ”etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on”. (Jes 55:6.)

Aloittakaa nyt! Huutakaa Jumalaa! Ryhtykää rukoustaisteluun. ”Rukoilkaa lakkaamatta.” (1 Ts 5:17.)

Olen paljon miettinyt uskovien yhteyttä ja sitä, miksi uskovat ovat niin erillään ja eripuraisiakin, vain itseään rakastavia ja jopa maailmaakin rakastavia..? Ollaan tultu herkkähipiäisiksi ja loukkaannutaan ihan pienestäkin. Ei kärsitä mitään, eikä ainakaan nuhtelua ja synnistä varoittamista. Halutaan hakea yhteyttä ja suvaitsevaisutta sieltä, missä kaikki on sallittua ja mukavaa. Ja sitä myöten todellinen hätä hukkuvista sieluista vähenee ja katoaa, kun on tärkeimpänänä vain; minä ja minulle,...

Tai on käännetty selkä toiselle uskovalle, kun hän ei elä, toimi, puhu niin kuin yhteisö haluaisi hänen elävän ja toimivan, puhuvan, ajattelevan, uskovankin. Missä on se kuulu Jumalan rakkaus heidän sydämimmistään, jotka kuitenkin vetoavat kaiken juuri sillä Jumalan rakkaudellla ja uskovíen yhteydelläkin.

Emme voi taistella pimeyden valtoja vastaan; yksin, tai edes yhteisössäkään, jos emme pidä lujasti kiinni Jumalan Sanan totuudesta, arvovallasta, sekä suostu kuolemaan omille haluillemme, lihallisuudellemme, ja halullemme touhuta "hengellistä", joka ei rakenna ketään, ei itseä, eikä muitakaan, vaan on loppujen lopuksi jonnen joutavaa touhua, höpinää, itsensä esillä pitämistä ainoastaan.. Surullista minusta ainakin!

Laitampa tämän Raamatun luvun ja vaikka laitoin vain tuon yhden jakeen, niin on hyvä lukea se koko luku kokonaankin. 2. Kor. 4:5

Niin meidän tulee, ei tulisi, vaan: Tulee; käydä rukoustaisteluun ja yhdessä pyrkien, sekä voittaen Jeesuksen nimessä ja verensä voittovoimassa: kaikki pimeyden juonet sekä; herätä uskossamme valvomaan uskomme tilaa. Sen, miten Jumala meidät itsekunkin näkee ja tuntee, tietää, mitä tekoa me itse kukin olemme, voimamme sekä intommekin... Eikä niin kuin toiset uskovat meidät näkee, tai tuntee. Tärkeintä kaikessa on aina Jumalan tahto, sekä Jumalan Sana, ei se mitä me itse haluamme..

Koska lihamme niin helposti tahtoo vain kaikkea sitä, mitä maailma tarjoaa, tai ..Niin rakkaat: Syttyköön sydämiimme hätä hukkuvista sieluista ja kuinka voimme kertoa heillekin evankeliumia ja olla Herran käytössä johdattamassa heitäkin pelastukseen, veren pesuun, saamaan syntinsä anteeksi, sekä uudestisyntymään Elävään uskoon Jeesuksessa Kristuksessamme!

Älä nuku enään, äläkä ruoki omaa lihaasikaan, vaan; Herää VALVOMAAN JA RUKOILEMAAN, OLEMAAN YHTÄ NIIDEN KANSSA JOTKA SYDÄMISTÄÄN HUUTAVAT AVUKSEEN HERRAAMME KRISTUSTA JEESUSTA!

Jos olet uudestisyntynyt kristitty, ja sinulla on vain hailea huoli herätyksen puolesta, kuule tämä sana: ”Nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi.” (Jh 4:35, Lk 10:2.) Katselkaa hirvittäviä tarpeita, sieluja matkalla helvettiin kaikkialla ympärillänne, ihmisiä ongelmien keskellä, vääryyttä, joka täytyisi oikaista!

Jumalan täytyy muuttaa asiat, ja Jumala sanoo, että hän tekee yhteistyötä kansansa kanssa. Me olemme Jumalan työtovereita. (1 Kr 3:9.) Me olemme Kristuksen lähettiläitä (edustajia). (2 Kr 5:20.)

Onko minulla vain hailea, lähes mitätön huoli, murhe sieluista? Miten sinulla on asianlaita rakas ystäväni? Ollaanko me jo niin täynnä tätä omaa uskoamme tai hyvyyttämme, tai vain niin kamalan väsähtäneitä, ettei jakseta panostaa rukoukseen, Raamatun lukemiseen, tai lähimmäistemme kohtaamiseenkaan? Eikö nappaa mikään?

Meillä kävi tänään 2 aikuista reppanaa, joista toinen on vanhemman puoleinen nainen ja jo miehen ikään ehtinyt mies ja molemmilla on omat ns ongelmansa ja ovat vielä uskosta osattomia. Mietin molempia ja yhtä asiaa varsinkin molempien kohdalla.. Ja se asia on; rakkaus, jossa kuin haluaa huomioida sen toisen ihmisen omine erikoisineenkin piirteineen ja juttuineen, sekä osoittaa välittämistä, sekä sitä rakkautta, jota on itse saanut ja saa Jeesukselta, olinpa itse sit millasella päällä tahansa tms..Niin vain kuin pyrkiä osoittamaan niille toisillekin lämpöä ja kiinnostusta ihmisenä olemiseensa. Eikä niinkään tuijottaa niihin puutteisiinsa taii ..

Kun se nainen sit lähti kotiinsa 2 t istunnon jälkeen ja kun oli kahveet juotu ja raatattu, niin se jäi kuin ottaan jotain ovelle.. Ja silloin tämä likka tuli ja halasi häntä ja hän puristikin oikein reippaasti, niin että tuntui luissakin.. Hän on sellainen reppana ja yrittää olla niin pätemisen haluista useinkin. Olen kuin oppinut pitämään hänestä omalla erikoisella tavallani näiden 15v aikana. Alkuun oli hiukka hankalampaa.. Mutta hänkin on kuitenkin, niin kuin se mieskin Jumalan luomia yksilöitä omine persoonineen ja vaikeuksineen elämässään.. Hekin ansaitsevat ihmismäisen kohtelun, jota eivät aivan kaikki pysty heille suomaan..

Mietinkin jälleen sitä minun omaa kohteluani ja onko se aitoa, välittävää, rohkaisevaa, ja Herraa Jeesustakaan unohtamatta, vai onko se sittenkin kuin sitä, jopa kuin häveten olla puhumatta evankeliumiakin? niin, jos Herra Jeesus siihen vain Henkensä kautta tahtoo vaikuttaa tavalla tai toisella, ja minä vaikenisin kaikesta.. Olen kuin huomioinut heidän molempien kohdalla, että; Hekin kuitenkin kuin kaipaavat saada kuulla miten Jeesus on, joka heitäkin rakastaa! Kerrommeko sen..? Vai pidämmekö uskovina Jeesusta omana omaisuutenamme, joka ei voi, tai tahdo, tai ehkä me emme vain tahdo kertoa muille, miten Hän, Herramme rakastaa ja välittää ns laitapuolenkin matkaajista ja tahtoo heidätkin pelastaa ja parantaa, ja auttaa ym... Onhan Herra Jeesus jokaisen ihmisen maailmassa Vapahtaja!

Jes. 40:
1 "Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani", sanoo teidän Jumalanne.
2 "Puhukaa suloisesti Jerusalemille ja julistakaa sille, että sen vaivanaika on päättynyt, että sen velka on sovitettu, sillä se on saanut Herran kädestä kaksinkertaisesti kaikista synneistänsä."

3 Huutavan ääni kuuluu: "Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme.
4 Kaikki laaksot korotettakoon, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon; koleikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhut lakeaksi maaksi.
5 Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut."

6 Ääni sanoo: "Julista!" Toinen vastaa: "Mitä minun pitää julistaman?" Kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen:
7 ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, kun Herran henkäys puhaltaa siihen. Totisesti, ruohoa on kansa.
8 Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.

9 Nouse korkealle vuorelle, Siion, sinä ilosanoman tuoja; korota voimakkaasti äänesi, Jerusalem, sinä ilosanoman tuoja. Korota, älä pelkää, sano Juudan kaupungeille: "Katso, teidän Jumalanne!"
10 Katso, Herra, Herra tulee voimallisena, hänen käsivartensa vallitsee. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanansa, hänen työnsä ansio käy hänen edellänsä.


Tuossa ollaan käsitelty ehkä enempikin niitä ihmisiä, jotka eivät vielä ole pelastuneet, heitä, joilla on kyllä oma näkemyksensä uskosta, kuin uskovistakin, mutta ovat nielleet valtion kirkkomme, etten sanoisi katolilaisten valheopetuksen pelastumisen askelista.. On vauvakastetta, jolla sit liitetään vauva kirkon jäseneksi, on konfirmaatiota, jolla uskotaan olevan vahvistava sinetti siihen, että on vauvakasteessaan jo pelastunut ja pääsee kuoltuaan taivaaseen,jne.. Se on Jumalan armoa, kun Hän auttaa meitä omiaan kertomaan noillekin harhaan viedyille Jumalan Sanan totuutta: niin uskoontulon, eli uudestisyntymisen tarpeesta, siitä ihmeestä, kun ihminen raamatullisestikin pelastuu, ja kun hän saa syntinsä anteeksi Vapahtajaltaan Jeesukselta Kristukselta, kun Jeesuksen maahan vuotanut sovintoveri saa puhdistaa sydämen, mielen ja kielenkin, sekä saa aloittaa uuden elämän ja muuttuneen elämän Herransa Jeesuksen Kristuksen kanssa kohti taivaan kirkkautta.

Mutta se on minua nyt alkanut kuin puhutella, niin se on me, ne, jotka olemme jo uskoontulleet, pelastuneet, mutta ne, jotka kuitenkin ovat kyllästyneet elämään lähellä Herraa Jeesusta, ovat kyllästyneet tutkimaan Raamattujaan ja rukouskin on tainnut muuttua vain vaatimuksiksi saada itselleen sitä ja tätä, mutta ei ole enää kuin haluakaan nöyrtyä, kuolla lihansa tahdollle, maailmankaan houkutuksille, tai edes käydä uskovien yhteydessä, jne..

Tiedämme jokainen jo uskoontullut sen tosiasian, että; Lopun aikoina se uskonelämän varjeleminen, totuudessa vaeltaminen, sekä ne seurakunnat/uskovat, jotka haluavat vain lihalleen ruokaa, helppoa elämää, hauskuutta, fiiliksiä, ja näitä jo eksyneitä opettajia/puhujia, ym.. Niin siinä me tarvitsemmekin; sitä juuri tarvitsemmekin itse kukin Jumalalta pyytämäämme viisautta: erottaa harhaopettajat, sekä maailman hengessä viihtyvät seurakunnat, jotka eivät pysy Sanan totuudessa, eivätkä enää elä parannuksessakaan, vaan ovat vaihtaneet totuuden valheeseen, joka kyllä ruokkii lihaa, mieltymyksiämme, opettaa vastoin Sanaa, niin ovelasti, että jos et elä lähellä Herraa Jeesusta, niin takuulla eksyt, menet harhaan, valheen oppiin mukaan ilomielin.. Mutta missä on sielusi silloin, kun aikasi päättyy? Onko se pelastettujen joukossa enään? Vaiko niiden 5 tyhmän neitsyen joukossa, joilta puuttui öljy lampuistaan?

Se, mikä minua juuri nyt huolestuttaa on se, kun kukaan ei ota vastaan varoituksiamme, kun tahtoisimme varjella ne kerran niin ihanasti uskoon tulleet ihmiset/sielut noilta eksyttäviltä ja lihaa miellyttäviltä uskostaan luopuneilta "uskovien seurakunnilta ja harhaan vieviltä opetuksiltaankin..!" Onko meillä nain haileaa huolta heistä, jotka eivät rtahdo pysyä Raamatun totuudessa, vaan etsivät itselleen mieluisia korvasyyhyynsä olevia seurakuntia, joissa on kyllä ääntä ja elämää, ylistystäkin, jne.. Mutta ketä he ylistävät? Sitä toista jeesustako, joka ei voi antaa syntejä anteeksi, koska sillä ei ole pisaraakaan Jumalan Pojan verta. Se on se jeesus, jota he kutsuvat ja ylistävät, mutta jonka kautta Ei taivas aukea.

Matt. 22:
8 Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.
9 Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'
10 Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.

11 Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.
12 Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.
13 Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
14 Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."

Rakas ystäväni, uskon veljeni tai sisareni; Onhan sinulla jo ne häävaatteet, jotka on Herramme Jeesuksen Kristuksen verellä puhtaaksi pestyt. Joissa ei ole tahraa, eikä ryppyä, ja jotka hohtavat puhtauttaan Jumalammekin edessä

Onhan sinulla huoli niistä siskoistasi ja veljistäsi, jotka ovat mieltyneet valheen sokaisevaan huumaan, muta ovat kuin palanneet sinne ahtaan portin ulkopuolelle iloitsemaan, että ovat pelastuneet, kunnes eräänä päivänä he heräävät siihen totuuteen, etteivät olleetkaan taivaskelpoisia, enään. Ole Herra armollinen minua ja meitä jokaista omaasi kohtaan, niin ettemme eksy totuudesta valheen kieroon opetukseen ja jää siten pois hääaterialtasikin kerran taivaan ihanuudessa.

Ja lopuksi tämä, joka on minua ainakin kauhistuttava sana, jos en varoita ainakin sitä, niitä, heitä, jotka ovat eksymässä pois totuudesta. Pois ristin juurelta.

Hes. 3:
17 "Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani.

18 Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalattomasta tiestänsä, että pelastaisit hänen henkensä, niin jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
19 Mutta jos sinä varoitat jumalatonta ja hän ei käänny jumalattomuudestansa eikä jumalattomalta tieltänsä, niin hän kuolee synnissänsä, mutta sinä olet sielusi pelastanut.

20 Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee-kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta-mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
21 Mutta jos sinä vanhurskasta varoitat, ettei vanhurskas tekisi syntiä, ja hän ei tee syntiä, niin hän totisesti saa elää, koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet sielusi pelastanut."