Pelot värittävät monen elämää ja rajoittavat mielipiteiden i
Pelot värittävät monen elämää ja rajoittavat mielipiteiden ilmaisua – ”Pelko heikentää kykyä ajatella kriittisesti”
pelot 27.11.2025 09:04 (päivitetty: 9:38)
IRR-TV Toimitus
IRR-TV

Ajassa-ohjelmassa terapeutti ja Turvassa-kirjan kirjoittanut Elli Meklin sekä pastori, toimittaja Timo Keskitalo keskustelevat pelkojen vaikutuksista.
Erilaisiin uhkiin liittyvät pelot ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat läsnä monen elämässä. Pelkoa käytetään myös tietoisesti ihmisten hallitsemiseen.
Pelkoa aiheuttavien maailman tapahtumien tiivis seuraaminen on varma keino ylläpitää pelon tunnetta. Aivot eivät erota sitä, onko pelko todellista vai kuviteltua, vaan reagoivat niihin samalla tavalla.
Aiheesta kirjan Turvassa (Aikamedia, 2025) kirjoittanut perheterapeutti Elli Meklin sanoo, että pelko myy.
– Median puolella tiedetään, että ihminen ei reagoi mihinkään yhtä nopeasti kuin pelkoon.
Meklin käsittelee kirjassaan esimerkiksi koropandemiaan liittyneitä pelkoja. Muita pelkoa aiheuttavia kriisejä ovat olleet viime vuosina Ukrainan sota ja ilmastokriisi.
– Suomen kansalle on tullut aika äkkiä kansallinen pelkotila, toteaa radiotoimittaja ja pastori Timo Keskitalo.
Vuodet lähetystyössä ovat opettaneet, että ihmisten kokemat pelot riippuvat pitkälti niistä olosuhteista, joihin on tottunut.
– Jos ajatellaan vaikkapa Afganistanin kansaa, niin siellä on jo muutaman sukupolven ajan oltu jatkuvassa sotatilassa. Pelon tunne on vähän erilaisissa suhteissa.
Sosiaaliset pelot ovat lisääntyneet
Suomessa sosiaalisten tilanteiden pelko on paisunut jo kansalliseksi ongelmaksi, sillä siitä kärsii nykyään jopa neljännes alle 25-vuotiaista miehistä. Taustalla voi olla kiusaamista ja ulkopuolelle jättämistä ja kokemus, ettei kuulu laumaan.
Elli Meklinin mukaan sosiaaliset pelot ovat jollain tavalla läsnä kaikkien elämässä.
– Aivojen sosiaalinen valvontajärjestelmä mittaa koko ajan tämän hetken turvallisuutta, ennakoitavuutta ja oikeudenmukaisuutta ilman, että me tiedämme sitä. Tämä järjestelmä valvoo sosiaalista turvallisuuttamme, koska meidät on luotu elämään laumassa. Yksinäisyys on tutkitusti ihmiselle hätätila ja aiheuttaa erilaisia sairauksia.
Yksinäisyyteen vetäytyminen ei tarkoita välttämättä sitä, ettei olisi lainkaan ihmissuhteita. Timo Keskitalo uskoo, että syrjäytyneillä nuorilla miehillä voi olla kontakteja toisiin internetin kautta.
– Nettimaailmasta voi löytyä vertaisryhmä ja oma heimo. Toisaalta se on väärä paikka heimoutua, koska se rajoittaa meitä ja tekee meistä toistemme vihollisia. Siitä voi syntyä polarisaatiota, mikä lisää pelkoa.
Pelolla hallitaan mielipiteitä
Koko juttu täältä
pelot 27.11.2025 09:04 (päivitetty: 9:38)
IRR-TV Toimitus
IRR-TV

Ajassa-ohjelmassa terapeutti ja Turvassa-kirjan kirjoittanut Elli Meklin sekä pastori, toimittaja Timo Keskitalo keskustelevat pelkojen vaikutuksista.
Erilaisiin uhkiin liittyvät pelot ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat läsnä monen elämässä. Pelkoa käytetään myös tietoisesti ihmisten hallitsemiseen.
Pelkoa aiheuttavien maailman tapahtumien tiivis seuraaminen on varma keino ylläpitää pelon tunnetta. Aivot eivät erota sitä, onko pelko todellista vai kuviteltua, vaan reagoivat niihin samalla tavalla.
Aiheesta kirjan Turvassa (Aikamedia, 2025) kirjoittanut perheterapeutti Elli Meklin sanoo, että pelko myy.
– Median puolella tiedetään, että ihminen ei reagoi mihinkään yhtä nopeasti kuin pelkoon.
Meklin käsittelee kirjassaan esimerkiksi koropandemiaan liittyneitä pelkoja. Muita pelkoa aiheuttavia kriisejä ovat olleet viime vuosina Ukrainan sota ja ilmastokriisi.
– Suomen kansalle on tullut aika äkkiä kansallinen pelkotila, toteaa radiotoimittaja ja pastori Timo Keskitalo.
Vuodet lähetystyössä ovat opettaneet, että ihmisten kokemat pelot riippuvat pitkälti niistä olosuhteista, joihin on tottunut.
– Jos ajatellaan vaikkapa Afganistanin kansaa, niin siellä on jo muutaman sukupolven ajan oltu jatkuvassa sotatilassa. Pelon tunne on vähän erilaisissa suhteissa.
Sosiaaliset pelot ovat lisääntyneet
Suomessa sosiaalisten tilanteiden pelko on paisunut jo kansalliseksi ongelmaksi, sillä siitä kärsii nykyään jopa neljännes alle 25-vuotiaista miehistä. Taustalla voi olla kiusaamista ja ulkopuolelle jättämistä ja kokemus, ettei kuulu laumaan.
Elli Meklinin mukaan sosiaaliset pelot ovat jollain tavalla läsnä kaikkien elämässä.
– Aivojen sosiaalinen valvontajärjestelmä mittaa koko ajan tämän hetken turvallisuutta, ennakoitavuutta ja oikeudenmukaisuutta ilman, että me tiedämme sitä. Tämä järjestelmä valvoo sosiaalista turvallisuuttamme, koska meidät on luotu elämään laumassa. Yksinäisyys on tutkitusti ihmiselle hätätila ja aiheuttaa erilaisia sairauksia.
Yksinäisyyteen vetäytyminen ei tarkoita välttämättä sitä, ettei olisi lainkaan ihmissuhteita. Timo Keskitalo uskoo, että syrjäytyneillä nuorilla miehillä voi olla kontakteja toisiin internetin kautta.
– Nettimaailmasta voi löytyä vertaisryhmä ja oma heimo. Toisaalta se on väärä paikka heimoutua, koska se rajoittaa meitä ja tekee meistä toistemme vihollisia. Siitä voi syntyä polarisaatiota, mikä lisää pelkoa.
Pelolla hallitaan mielipiteitä
Koko juttu täältä