Kaksi vuotta sitten poikansa haudannut Lari Launonen uskoo p

[rita4]

Kaksi vuotta sitten poikansa haudannut Lari Launonen uskoo pääsiäisenä, että menetyksen tunteita tulee vaalia
LAPSEN KUOLEMA 29.03.2024 07:01 (päivitetty 9:04)
ELINA RAUTIO / RV

[Lari Launonen on pohtinut surutyönsä aikana myös rukouksen merkitystä paranemisessa. – Jos rukoilijoiden suuri määrä lisäisi automaattisesti pyyntöjen toteutumisen todennäköisyyttä, Jumala suosisi suosittuja. Kuitenkin Raamatun perusteella voitaisiin odottaa, että Jumala kuulisi ennemmin yksinäisen ihmisen haurasta ja nöyrää rukousta. (Sakari Röyskö) ]

Teologi Lari Launonen sanoo olevansa ”surun viljelijä”.

On iltapäivä helmikuussa 2022.

Lari Launonen istuu Uuden lastensairaalan saattohoito-osastolla ja katselee vaimonsa sylissä makaavaa kolmevuotiasta esikoispoikaansa.

Pojan vatsa puristuu joka henkäyksellä tiukemmin pohjaan, aina pidemmäksi ja pidemmäksi ajaksi.

Sitten Huugo ei enää hengitä.

Teologi ja IK-opiston opettaja on kohdannut jokaisen vanhemman pahimman pelon: oman lapsen kuoleman.

– Suru voi olla kuin upottava myrsky mielen merellä. Usein lapsensa menettänyt isä tai äiti katoaa kuukausiksi, jopa vuosiksi, pimeään kuiluun. Minun suruni on sen sijaan kuin vaimea aallokko aavalla. Tunne-elämältäni viileänä ihmisenä olen surkea surija, Lari Launonen sanoo.

Siitä huolimatta – tai juuri siksi – Launonen on työstänyt parantumattomasta mukolipidoosi-aineenvaihduntasairaudesta kärsineen Huugon kuolemaa kuluneet kaksi vuotta. Hän on jakanut Instagram-tilillään videoita pojastaan ja kirjoittanut uskonnonfilosofista kirjaa, joka ilmestyy ensi syksynä.

– Ajattelen, että sureminen ei ole ainoastaan luonnollinen reaktio läheisen ihmisen poismenoon vaan myös moraalinen velvollisuus. Siksi minun tulee vaalia poikani muistoa ja viljellä surun siementä sielussani.

Kun lapsi kuolee, kuolee jotain hänen isästään ja äidistään.

Koko kirjoitus täältä