Ajatuksia Musiikista

Ajatuksia Musiikista

ViestiKirjoittaja rita4 » 26.07.2024 08:21

Raine Pitkonen

Minun on pakko purkaa itseäni, ajatuksiani ja tunteitani musiikista sekä siitä aiheutuneista mielentiloista. Ensinnäkin musiikki on aina, olkoonpa se maallista tai hengellistä, elementti, joka liikuttaa kuulijansa sielullista minuutta. Koska hengen ja sielun välinen verho on seitinohut, se vaikuttaa, kenellä enemmän, kenellä vähemmän, myös hengelliseen minuuteen.

Voimme siis kysyä, onko olemassa muuta kuin hengellistä musiikkia. Tulisi aina muistaa virka, jossa Lusifer oli ennen lankeamistaan. Hän oli ylistyksen johtaja, kaunein kaikista, joka tiesi ja tietää musiikista kaiken. Musiikilla hän hallitsee ja villitsee maailmaa tehden aina uusia ja hajottavampia musiikin muotoja, jotka vaikuttavat erityisesti nuorisoon ja joihin uskovatkin helposti eksyvät.

Saatat sanoa: Eihän musiikissa ole mitään pahaa. Ei olekaan, sehän on vain instrumentista tulevaa ääntä, mutta mitä se saa aikaan sieluissamme, hajottaako se vai parantaako? Mikä on se henki, joka ääniaaltojen mukana etenee? Minä en voi enkä saakkaan kirjoittaa toisten mietteitä, mutta omiani kyllä. Nykyisin tehdään paljon "hengellisiä" lauluja, mutta onko niissä kaikissa tarkoitus ylistää Kristusta, Sovittajaa, verta vuotavaa Jumalan Karitsaa, vai onko esille tuotu vain omia taitoja, toiveena edessä oleva menestys?

Kaikki laulut, joissa puhutaan Jumalasta, Luojasta, rakkaudesta tai ihmisen hyvyydestä, eivät ole kolminaisuudesta lähtöisin. Vain Jumalan kolminaisuudesta lähteneet laulut ja melodiat ruokkivat meidän henkeämme, sieluamme kyllä muutkin. Kuitenkin Jumala, joka on Kaikkivaltias, voi meitä siunata selkeästi maallisten laulujen kautta, jos tahtoo.

Kerran kuljin allapäin, pahoilla mielin, lähes masentuneena. Minua lohdutettiin yllättävällä laululla: "Sä kuulut päivään jokaiseen, sä kuulut aamuun ja iltaan.. oot ensimmäinen aatoksissain, miete myös viimeinen.."

Siinä ymmärsin, kuka puhui. Herra, sinä olet ensimmäinen ja viimeinen. Sinä hallitset kaikkea. Mitä sitten musiikin voimakkuuteen tulee, sen tulisi olla oikeassa suhteessa sanoihin, eikä se saisi aiheuttaa vaurioita kuuloelimissä, muuten me olemme kohta kaikki kuuroja.

Osattiin sitä muinaisinakin aikoina soittaa kauas kuuluvasti. Kerrotaan, että Jerusalemin temppelipalveluksessa soitti harppuorkesteri, jonka vahvuus oli 400 erikokoista harppua. Sen soitto kuului Jerusalemista Jerikoon. Matkan pituus oli 43 kilometriä. Korkeusero kaupunkien välilllä oli lähes 800 metriä. Ei ole siis ihme, jos ymmärrämme, että ylhäällä taivaassa soitamme harppuja.
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9696
Liittynyt: 20.10.2013 10:53

Re: Ajatuksia Musiikista

ViestiKirjoittaja rita4 » 08.09.2024 09:02

Raine Pitkonen kirjoitti:
Voimme siis kysyä, onko olemassa muuta kuin hengellistä musiikkia. Tulisi aina muistaa virka, jossa Lusifer oli ennen lankeamistaan. Hän oli ylistyksen johtaja, kaunein kaikista, joka tiesi ja tietää musiikista kaiken. Musiikilla hän hallitsee ja villitsee maailmaa tehden aina uusia ja hajottavampia musiikin muotoja, jotka vaikuttavat erityisesti nuorisoon ja joihin uskovatkin helposti eksyvät.

Saatat sanoa: Eihän musiikissa ole mitään pahaa. Ei olekaan, sehän on vain instrumentista tulevaa ääntä, mutta mitä se saa aikaan sieluissamme, hajottaako se vai parantaako? Mikä on se henki, joka ääniaaltojen mukana etenee? Minä en voi enkä saakkaan kirjoittaa toisten mietteitä, mutta omiani kyllä. Nykyisin tehdään paljon "hengellisiä" lauluja, mutta onko niissä kaikissa tarkoitus ylistää Kristusta, Sovittajaa, verta vuotavaa Jumalan Karitsaa, vai onko esille tuotu vain omia taitoja, toiveena edessä oleva menestys?


Tuo aihe nousi mieleeni, mistä veljemme kirjoittaa; ajatuksia musiikista, varsinkin siitä musiikista, jota soitetaan sekä lauletaan seurakunnissa. :roll:

Kävimme eilen yhdessä seurakunnassa, jossa toki jo entisestään tiesimme olevan kuoro, sekä uruilla soittava henkilö. Tiesimme tämän soittajan helposti innostuvan laulamaan sekä soittamaan kovaa ja korkeelta, ok. Mutta nyt hänelle oli annettu enemmänkin valtaa soittaa, laulaa sekä siinä samalla rukoilla, ylistää..todellakin, musiikki oli niin kovaa, että toivoin että oisin ottanut pumpulit korviini ja vetäjä/soittaja lauloi melkein huutaen, ja sanon näin;"muka rukoili ja ylisti". :???:

Noh, onhan tuota isolla äänellä kuunneltua laulua, soitoa ennenkin kuulut, mutta se, mikä siinä alkoi häiritä, niin oli hänen rukouksensa, jossa hän välilä puhui ihan.. etten sanoisi, pimeitä juttuja. :thumbdown: Kaikenlaista sitä meikäläinenkin on tämän 35 uskossa olovuoteni aikana kuullut, mutta tämä meni jo yli ymmärrykseni..Hän kuin villitsi kuulijoita ja näytti kyllä onnistuvankin, minua se ei likuttanu mitenkään, enkä kokenut tarvetta nousta, nostaa käsiäni, tai mitään muutakaan, se oli hirveää musiikin ja laulun sekaisen huutamisen sekamelskaa.. :-o

Noh, eipä siihen srk tule enää halua koskaan mennä uudestaan..Jos oman mielipiteeni sanon, niin se oli saatanallista sekä soittajan/laulajan itsensä koroittamista.. :roll:

Kaipaako Herra hirveää musiikin pauhua, tai kattoa, sekä korvia hajottavaa laulamista ja soittamista, jolla kuin saadaan kuulijat olemaan kuin sekopäät, olemaan kuin eläimet? :think: En usko, en todellakaan usko, vaan päinvastoin; Herra kauhistuu ja kuin pakenee paikalta, kun huudetaan ja soitetaan kuin yritettäis huutaa katonkin läpi taivaaseen.. :thumbdown:

Herran Henki viihtyy kauniissa sopusoinnussa, rauhallisessa rukouksen, sekä ylistyksen hengessä olevassa tilaisuudessa, jossa sydämet vaatimattomasti, hiljaa ylistää Jumalaa koko pienellä sydämellään, kiittäen läsnäolostaan.Ja silloin voi jopa tapahtua ihmeitäkin, parantumista, ym.. Herra rakastaa hiljaisuutta sekä nöyrää, alistuvaa mieltä, joka viihtyy kiiitoksen ja ylistyksen maastossa, eikä itseään esitellen, tai taitojaan, ei. Vaan kiittäen sekä ylistäen Jumalaa niin kuin oikeaksi näkee ja kokee. Koska on hyvä aina muistaa se tosiasia, että: Jumala näkee sydämeen, millainen se on Hänen edessään.

Milään möykällä eikä esittämisellä se onnistu, vaikka saisikin kansan karkeloimaan ja sit nauttii tilanteesta. Mutta se on silloin vain oman lihansa ruokkimista, ei todellista Jumalan lähestymistä, nöyrtymistä Hänen edessään.. Ollaan edessään; katsoen vain yksin Jeesukseen, kuollen pois oman lihamme sekä halujemme tahdosta. Sitä lähtee oikea, todellinen parannuksen teko, sekä Jumalan kunnioittaminen! :thumbup:

Tämä laulu vielä: Pyhä Henki sydämeen saavu
Sananl. 8:17 Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
Avatar
rita4
Ylläpitäjä
 
Viestit: 9696
Liittynyt: 20.10.2013 10:53


Paluu Ajatuksia, ym musiikista....lauluja

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron