Sivu 1/1

Tuli palakoon aina

ViestiLähetetty: 03.11.2013 15:42
Kirjoittaja rita4
Charles H. Spurgeon

"Tuli palakoon aina alttarilla älköönkä koskaan sammuko." (3 Ms 6:13.)

Pitäkäämme yksityisen rukouselämämme tuli palamassa. Siitä hengellinen elämämme saa voiman. Kun henkilökohtainen rukouselämämme toimii, se sytyttää tulen myös perheen yhteisiin rukoushetkiin ja seurakunnan rukoukseen. Henkilökohtainen hiljentyminen on uskonelämän ydin, todiste sen olemassaolosta ja sen mittari.

Huolestuttava tilanne?

Pyrkikäämme hiljentymään säännöllisesti ja usein. On hyvä yrittää varmistaa, ettei meitä silloin häiritä. Harras rukous voi paljon. Eikö sinulla ole rukousaiheita? Voit rukoilla seurakuntasi, sen pastoreiden, itsesi, lastesi, sukulaistesi, naapureittesi, maasi ja Jumalan valtakunnan puolesta kaikkialla maailmassa.

Tutkikaamme itseämme: Onko henkilökohtainen hartauselämämme menettänyt merkitystään? Palaako henkilökohtaisen rukouksen liekki vain vaivoin? Jos tämä tuli on tukahtumaisillaan esimerkiksi maailmallisuuden alle, se himmentää perhehartauksiemme tulta. Emme kykene enää myöskään vaikuttamaan hengellisesti seurakunnassa tai maailmassa samalla tavoin kuin ennen.

Jos näin on, tilanne on hälyttävä. Anokaamme itsellemme katuvalla sydämellä armon ja rukouksen henkeä.

Rakkauden liekki

Tuli ei saisi myöskään sammua sydämemme alttarilta. Jumalan silmissä sydämemme on todella kuin kultainen alttari. Jumala iloitsee nähdessään omiensa sydänten hehkuvan rakkaudesta häntä kohtaan.

Antakaamme Jumalalle sydämemme. Antakaamme hänen täyttää se rakkaudellaan. Anotaan, että hänen armostaan tuo tuli ei koskaan sammuisi. Vain Herra itse kykenee hoitamaan rakkautemme liekkiä.

Monet viholliset yrittävät sammuttaa sydämemme rakkauden tulen. Kun näkymätön Käsi kaataa siihen pyhää öljyä, liekki palaa yhä kirkkaammin. Käyttäkäämme Raamatun sanaa polttoaineena rakkautemme tulelle, sillä sen sanat ovat kuin hehkuvia hiiliä. Viipykäämme ennen kaikkea paljon Jeesuksen edessä.

Re: Tuli palakoon aina

ViestiLähetetty: 15.04.2016 11:44
Kirjoittaja rita4
Niin.. rukoileminen! Kuinka tärkeää se onkaan meille ihan joka ainoalle uskossa elävälle. Mutta kuinka usein saattaa tulla kuin tunne, ettei ole mitään oikein sanottavaa. Niinpä, se on ihan normaalia, eikä sitä pidä säikähtää, tai alkaa kokea huonoa omaatuntoa, tms.. Se vain.. niin, sekin vain kuuluu uskossa elämiseemme. Ei aina voi olla poutapäiviä, eikä aina ole ihanaa tulenomaista palavuutta rukouksissammekaan. Voi, kunpa olisikin, mutta ei vain ole ja sekin on vain hyväksyttävä.

Rukoustaan voi harjoittaa, eli vain kertakaikkiaan päättää mennä, pysähtyä, hiljentyä rukoilemaan. Tuskin Herra haluaa meidän viettävän kaiken aikamme rukouksessa ollen, mutta mitä useammin tahdomme hiljentyä rukoukseen ja muistamme kiittää Isää, kaikesta, niistä vaikeistakin asioista, niin se vain kasvaa.. On kuin joku puhaltaisi hiillokseen ja kas vain; tuli syttyy sittenkin. Ja rukous alkaa palaa Hengessä, kun Pyhä Henki saa ohjata sitä Herramme tahdon mukaan. :thumbup:

Minulle rukouksesta on tullut rakas askare Herran palvelemisessa ja elämäni asioiden juttelussa Herrani kanssa. Se ei ole vastenmielistä, päinvastoin; se on jatkuva halu saada olla yhteydessä Luojaani ja Herraani Jeesukseen Kristukseen. Öisinkin sydämeni kaipaa saada olla rukouksessa Herrani ristin juurella. Sitä voisi kuvata rakkaudeksi sulhastaan kohtaan, kun haluaa olla kanssaan yhteydessä rukouksen kautta. :wink:

Todellakin, jos koet kuin taakkana, tai velvollisuutena rukoilla, niin oisko aika pyytää Herraa sytyttämään sydämeesi halun palvella ja olla hänen kanssaan yhteydessä rukouksen kautta useammin ja palavammin? Kun sitä vilpittömästi vain pyydät, niin saat huomata miten sinua alkaakin kiinnostaa yhä useammin mennä rukoukseen Jeesuksen kanssa. Sen rukouksen ei tartte olla pitkä, eikä hienokaan, vaan ava asydämesi sepposen selälleen; ole avoin ja rehellinen, anna tuskasi tulla ulos, kuin mielihyväsi ja kiitoksesikin. Rukous ei saa olla pelkkää pyytämistä, vaikka ainahan sitäkin on toki mukana siinä. Vaan se on hyvä olla Herran äänen kuuntelemista, oikein pyytää; "Puhu minulle Herra, neuvo, ohjaa minua Henkesi kautta, tms!"

Rukouksen kautta sinä alat muuttua enempi Herran tahdon mukaiseksi, kuin oman tahtosi (lihasi) tahdon mukaisena, pysymisenä. Rukous on kuin lihantahdon kuolettamista ja ristiinnaulitsemista, jotta Herra voisi meitä paremmin käyttää työssään. Se on nimenomaan; Suostumista Isän Jumalan tahtoon! Suostutko? :think:

Rakkauden liekki

Tuli ei saisi myöskään sammua sydämemme alttarilta. Jumalan silmissä sydämemme on todella kuin kultainen alttari. Jumala iloitsee nähdessään omiensa sydänten hehkuvan rakkaudesta häntä kohtaan.

Antakaamme Jumalalle sydämemme. Antakaamme hänen täyttää se rakkaudellaan. Anotaan, että hänen armostaan tuo tuli ei koskaan sammuisi. Vain Herra itse kykenee hoitamaan rakkautemme liekkiä.

Monet viholliset yrittävät sammuttaa sydämemme rakkauden tulen. Kun näkymätön Käsi kaataa siihen pyhää öljyä, liekki palaa yhä kirkkaammin. Käyttäkäämme Raamatun sanaa polttoaineena rakkautemme tulelle, sillä sen sanat ovat kuin hehkuvia hiiliä. Viipykäämme ennen kaikkea paljon Jeesuksen edessä.