Viisaasti annettuja ääri avuttomuuden tunteita

[rita4]

Kiinan lähetti Hudson Taylorin (1832-1905) salaisuuksia

Hudson Taylorilla oli paljon salaisuuksia, sillä hänellä oli jatkuvasti jotain kehitteillä Jumalan kanssa. Mutta niitä oli se yksi ainoa - yksinkertainen, syvällinen salaisuus ammentaa kaikkiin tarpeisiin, maallisiin ja hengellisiin "Kristuksen rikkauden syvyydestä."

Tämä oli epäilemättä keskeistä Taylorin suurille saavutuksille ja vaikutukselle. Hän tunsi Herran läheisesti ja sai Häneltä elämää ja voimaa. Hän oppi luottamaan täysin Herraan tämän läheisen yhteyden ansiosta.

Rakkaus Herraan oli todellinen vaikutin hänen työlleen. Tärkeintä hänelle oli "Kristuksen ei Kiinan asia." Hän kirjoitti, että kristittyjen tulisi muistaa "työmme tärkeämpi puoli - se, että olemme kuuliaisia Jumalalle, kirkastamme Hänen nimeään, ilahdutamme Jumalaamme ja Isämme sydäntä sillä, että elämme ja palvelemme Hänen rakkaina lapsinaan."

Vaikeuksien voittaminen

Taylorin luottamus Jumalan huolenpitoon teki mahdolliseksi sen, että hän selvisi uskomattomista vaikeuksista. Hän kirjoitti näin:

"Kylmyys, jopa nälkä, vahtivuorot ja unettomat yöt vaarojen keskellä sekä ajoittainen äärimmäisen yksinäisyyden ja avuttomuuden tunne olivat kaikki hyvin ja viisaaasti valittuja, lempeästi ja rakastavasti annettuja---."

Hän väitti, mettä Jumala usein lähettää "omiaan keskelle vaikeuksia tarkoituksella, jotta he oppisivat tuntemaan Hänet siten kuin he eivät muuten voisi oppia." Hän sanoi, että "sillä ei oikeastaan ole merkitystä, kuinka voimakasta paine on.

Sen sijaan merkitystä on sillä, mihin paine kohdistuu, katso, ettei se tule koskaan sinun ja Herran väliin. Mitä kovempi paine näet on, sitä tiukemmin se painaa sinut Hänen rintaansa vasten."

Rukoukselle omistautuminen

Rukous oli Taylorin elämän ja työn perusta. Tohtori ja rouva Howard Taylor huomauttavat, että "Hudson Taylorille ei ollut vaihtelevassa elämässään helppoa varata aikaa rukoukselle ja Raamatun tutkimiselle. Mutta hän tiesi, että se oli elintärkeää.

- Hänen tavallinen rukousaikansa oli kahdesta neljään aamulla, sillä silloin hän sai todennäköisemmin rauhassa odottaa Herraa." Eräässä varhaisemassa elämänvaiheessaan hän oli päättänyt lopettaa työt aikaisemmin illasta, jotta hän voisi herätä viideltä aamulla ja omistaa aikaa Raamatun tutkimiselle ja rukoukselle.

Hän uskoi, että kaikki tulisi hautoa rukouksessa. Hän oli sitä mieltä, että voi olla hyvin vaarallista ottaa "uskon" askel ennen kuin on selvittänyt Jumalan tarkoitukset rukouksen välityksellä.

Rukous oli keskeistä esimerkiksi hänen tavassaan palkata työntekijöitä. Hän kirjoittaa, että: "Jumalan Sanaa tutkiessani opin, että menestyvien työntekijöiden saamiseksi tarvittiin taidokkaiden [ihmisille kohdistuvien] avun pyyntöjen sijaan ensin vilpitöntä rukousta Jumalan puoleen. Näin Hän toisi esiin työntekijöitä. Toiseksi rukousta tarvittiin seurakunnan hengellisen elämän syventämistä varten, jotta ihmiset eivät pystyisi jäämään kotiin."

Hän kirjoitti myös:

"Lähestykäämme oikeaa tahoa lähetystyöntekijöidemme vuoksi. Älkäämme suunnatko kyntöpellon tai alasimen luo eikä yliopistolle tai torille, vaan seurakunnan suurenmoisen pään luokse."

Hänen ja (China Inland Mission eli Kiinan sisämaalähetyksen) saamista rukousvastauksista on lukuisia ihmeellisiä ja innoittavia kertomuksia. Hän todisti, että hän oli "nähnyt kuinka Jumala vastauksena rukoukseen rauhoitti raivoavan myrskyn, muutti tuulen suuntaa, antoi sadetta pitkän kuivuuden keskelle -- pysäytti väkivaltaisten ihmisten vihaisen kiihkon ja murha-aikeet ja johti kansansa vihamiesten juonet epäonnistumaan --- nosti kuolevat kuolinvuoteelta ihmisavun osoittauduttua hyödyttömäksi---

Hän on nähnyt, kuinka Jumala vastauksena rukoukseen nosti useita työntekijöitä tätä suurta lähetyskenttää varten, järjesti tarvittavat asiat heidän varusteitaan, matkojaan ja tukeaan varten ja soi siunauksen heidän työlleen."

Omistautuneisuus Jumalan Sanalle

Hudson Taylor oli lisäksi omistautunut Jumalan Sanalle. Hän rakasti lukea sitä, tutkia sitä ja opettaa siitä. Eräässä kirjeessä sisarelleen hän jakoi: " Nykyään en voi useinkaan lukea Raamattua ilman ilon ja kiitollisuuden kyyneleitä."

Seitsemäänkymmeneen ikävuoteensa mennessä hän oli lukenut Raamatun läpi neljäkymmentä kertaa. Lisäksi hän otti Raamatun tosissaan.

Hän oli vakuuttunut siitä, että "jos me ottaisimme kokonaisvaltaisemmin oppaaksemme Mestarimme ohjeet ja lupaukset, jotka Hän antoi ensimmäisille opetuslapsilleen, huomaisimme, että ne sopivat meidän aikaamme aivan yhtä hyvin kuin siihen, jona ne alun perin annettiin."

Herald of Coming, Oct 2015:
The Example Of Hudson Taylor
(1832-1905) Missionary To China